› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,451 - 4,460 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 445 446 447 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 13.4.2022, 06:50

    Mielestäni oli riittävät tiedot että voin väittämän esittää. Samaan on päätynyt myös tutkimus. Avohakkuu ei aina ole se paras vaihtoehto. Erikoista on, että myös tutkimuksen tulos kyseen alaistetaan.

    Visakallo Visakallo 13.4.2022, 07:15

    On aivan turhaa käyttää erilaisia nimityksiä ja prosenttilukuja sille, että metsää hakataan uudistamista pitkittäen. Lopputulos on useinmiten se, että metsä muuttuu ennemmin tai myöhemmin huonosti kasvavaksi ja huonosti tuottavaksi. Olen viime vuosikymmenten aikana kylvämällä uudistanut kymmeniä hehtaareja tällaisia aikoinaan männikköjen alle syntyneitä aliskasvoskuusikoita takaisin männiköiksi, eli pienimuotoiset ”Osasaran aukeat” ovat olleet täälläkin. Tukkiprosentit näissä päätehakkuissa olivat kehnoja. Uusissa männiköissä on jo 35 vuoden iässä, eli 2-harvennuksen aikana ollut enemmän puuta kuin  niitä edeltäneiden yli 100 -vuotiaiden jätekuusikoiden päätehakkuissa. Kasvu-, arvokasvu-, ja tuottoprosentteja ei kannata vanhojen ja uusien metsien välillä edes verrata samana päivänä.

    aegolius aegolius 13.4.2022, 07:24

    >Mielestäni oli riittävät tiedot että voin väittämän esittää. Samaan on päätynyt myös tutkimus 

    Ethän tiedä edes hakkuukertojen lukumäärää. Onko hakattu kertaakaan, tiedätkö?

    Herää epäilys myös siitä lähtötilanteen 200 kuutiosta… ettei sekin ”tieto” mahda olla peräisin vain Pukkalan teksteistä eikä metsästä.

    Jovain Jovain 13.4.2022, 07:31

    Visakallo: On aivan turha tarjoilla harsinnan aikaisia jätemetsiä vaihtoehdoksi. Kysymys ei ole niistä metsistä, vaan ihan omiin metsiisi rinnastettavista tuottavista metsistä.

    aegolius aegolius 13.4.2022, 07:38

    Et taida tietää edes lähtöpuustoa 1970 luvulta…

    Minä tarjoan harventamatonta tilannetta 200 m3 -> 350 m3, eli kasvua 150 kuutiota 50 vuodessa. Ilman mitään tietoa metsästä et voi kumota tätäkään.

    Puuki 13.4.2022, 07:46

    Toistaiseksi jk:n metsien kasvun tutkimustulokset on ristiriitaisia . MH:lla olisi tulossa suuremmilta alueilta joskus tuloksia, jos saavat vain tehdä rauhassa niitä tutkimushakkuita .

    Jk:n Metlan aikaiset kestokoealojen tutkimustulokset kertoo huonoa jk:n metsien taimettumisesta.  Useimmat boreaalisten metsien jk:n aiemmat tutkimukset Norjassa ja Ruotsissa (ne joita pystyttiin tekemään ) ei mairittele nekään jk:n kannattavuutta.  Monilla palstalaisilla on henk. koht. kokemusta jk:n metsistä; allekirjoittanut mukaan lukien.  Vähemmistössä (2 ?) on ne joiden mielestä harsintametsätalous on ehdoton ykkönen , enemmän on niitä jotka on joko kokemuksen kautta ja/tai muuten päätyneet pääosin päinvastaiseen lopputulokseen.  Pukkalan firman  metsät ei ole vielä ehtineet tutkimuksen asteella kovin pitkälle, väittämiä ja oletuksia on julkaistu sitäkin enemmän.

    Omien kokemusten, opiskelun   ja laskelmien pohjalta sanosin, että joskus kannattaa harkita myös jk:n menetelmiä, jos on esim. jo valmiiksi erirakenteinen turvemaa tai maisemakohde kyseessä,  ei ole juurikääpäriskiä ja korjuuolosuhteet (talvi ~ 0-kelit) sopii jk:lle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.4.2022, 08:15

    Antaisitko Visakallo armon kuusen virkeiden alikasvosten edelleen kasvattamiselle varsinaisilla kuusen kasvupaikoilla eli tuoreilla kankailla? Näitä on iso osa kasvupaikoistamme joten mahdollisuuksia on laajasti. Kasvutappio on hyväksyttävissä jos muut hyödyt ovat metsikössä tärkeitä. Kannattavuus voi olla yhtä hyvä ellei parempi kuin metsänviljelyä käyttäen.

    Visakallo Visakallo 13.4.2022, 08:34

    A.Jalkaselle: Toki kuuselle hyvin soveltuvalla maapohjalla, eli yleensä koivikon alle syntyneet hoidetut aliskasvoskuusikot kannattaa kasvattaa. Männiköiden alle syntyneiltä karumpien maiden kuusilta ei kannata suuria tuottoja odotella. Suomen oloissa jk johtaa ennemmin tai myöhemmin huonotuottoisuuteen, eli puut kasvavat niille soveltumattomalla maapohjalla, tai ne ovat muuten huonokuntoisia. Meillä ei ilmasto-olosuhteista johtuen ole riittävästi sellaisia puulajeja, jotta jk pidemmän päälle onnistuisi.

    Jovain Jovain 13.4.2022, 19:01

    Paljon annetaan painoarvoa alikasvoksille, mutta eihän alikasvokset ole lähtökohta jk metsän kasvatukselle. Tuskin jatkuva kasvatus on taimien kasvattamista, niitä tulee jos on tullakseen. Tuossa kiistan alaisessa metsässäkään huomio ei ollut taimistoissa tai nuorissa metsissä, vaan puuston kasvattamisessa. Myös se on jk metsänhoitoa ja on vaihtoehto jaksottaiselle metsän kasvattamiselle. Kilpailee taloudellisesti ja jäähän ainakin yksi viljelyn kustannus pois ja varttuneissa metsissä hoidon kustannukset ovat yleensä vähäiset.

    Visakallo Visakallo 13.4.2022, 19:15

    Mistäs Jovain  se metsän jatkuvuus sitten tulisi, jos ei uusia taimia syntyisi ja niitä kasvatettaisi? Heikosti kävisi ihmiskunnallekin, jos ei uusia ihmisenalkuja syntyisi ja heitä kasvatettaisi.

Esillä 10 vastausta, 4,451 - 4,460 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 445 446 447 … 1 453 1 454 1 455