› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,550 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 44 45 46 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 3.4.2021, 05:51

    Rukopiikin oivallus ”maan muumioitumisesta” on todellakin mahdollinen syy taantuvaan kasvuun harsitun puuston ohella.

    Eihän nurmipeltokaan loputtomasti tuota kun maa ja kasvusto mahoutuvat. Ja valosta kuitenkaan ei siinä ole pulaa. Jk metsässä on.

    Visakallo Visakallo 3.4.2021, 06:19

    Gla puolestaan kiteytti jk:n muut ongelmat niin osuvasti, että muuta ei enää tarvita.

    Timppa 3.4.2021, 08:45

    Tuohon kannattavuuteen pitää jaksollisessa lisätä luonnollisestikin myös parin harvennuskerran tulot.  Meillä yleensä yhteensä luokkaa 4000 euroa hehtaarilta.  Joillain muilla ehkä 3500 euroa.  Kun tämä toistuu vuodesta toiseen, niin kyllä eroa tulee.

    Sitten vielä laatumuutos.  Jaksollisen aukossa kasvu paranee, kun sen uudistetaan jalostetuilla siemenillä.  Jatkuvassa kasvu taantuu kuten täälläkin on moneen kertaan todettu johtuen huonommasta jäävästä puuaineksesta, maan muumioitumisesta ym, mikä on nähty Suomen metsien kehityksessä.

    Jovain Jovain 3.4.2021, 08:51

    Käsittämätöntä ML kollegion rummuttamista. Kasvatetaanko todella koivua ja mäntyä alikasvoksena tai 0.3 ha aukossa. Tai väkipakolla yritetään juurruttaa kuusi kuusen alle. Näillä ei ole tekemistä jk:n kanssa kuin kuvitelmissa ja tarjotaan vielä perusteluksi. Todellakin Jk menee tuon sukkesion mukaan, eli välillä on uudistettava.

    Puuki 3.4.2021, 08:51

    Hyvät erirakenteiset kohteet on melkein aina tulossa aiemmasta puun kasvatuksesta”     Se oli alkuper. ”tulosta ”eikä ”tulossa” .          On noilla sanoilla vissi ero tuossa yhteydessä.

    Maan käsittely parantaa  lämpötaloutta ja ravinnekierto nopeutuu.  1 kerta/kiertoaikakin vaikuttaa puun kasvuun melko paljon.  Maan hiilivarastokin on tutkim. mukaan suurempi muokatuilla kohteilla eikä muokkaamattomilla.   Siinä jk – metsä häviää paremmin kasvavalle viljellylle metsälle.

    Perko 3.4.2021, 08:54

    Oletus, että jk:n  peitteisyys  jatkuu samana on harhaoletus.   Monikerros metsän kasvusta (11 m3 – 22 m3 /ha) riippuen voi  kokemuksen mukaan  avata kasvualustaa 8 – 12 vuoden välein samalla kertyy selvää tuloa ja  35 vuodessa jopa  neljä  kertaa myyntiä. Vertailussa  35 v on   maaginen raja josta keskituotto jää  myöhemmin tavoittamatta. Se on ilkeä fysiikan oikku eikä kuokkimalla poistu.

    Sukkession vaikutus on  on totta mutta vahvimmillaan silloin kun säilytetään metsää samassa tiheydessä isältä pojalle.   Metsää eikä muutakaan  tulisi perustaa sinne jossa on kasvulle olemattomat mahdollisuudet.   Älyä tarvittaisi huomata eettisyys,   että avustusten  varassa toimivan selluraaka-aineen  valmistus ei ole edes hiilineutraali  tai muutenkaan juuri poikkea afrikkalaisesta koboltin tuotannosta.    Nyt nämä hypnoosissa jatkavat  menneen ajan äijät ja  unelmoivat imperatiivi oikeuksista. Virtaa tuntuu riittävän tamppauksen kardinaaleilla.

    Tolopainen Tolopainen 3.4.2021, 08:54

    Mistä keksittte tämän maan muumioitumisen. Onko siitä jotain tieteellistä näyttöä. Peltojen kasvukunto vain paranee, kun turhia muokkauksia ei tehdä. Pieneliötoiminta hoitaa muokkauksen ja routa.

    Jovain Jovain 3.4.2021, 08:59

    Käsittämätöntä on myös tuo Timpan kustannuslaskenta. Samat puut samassa aukossa. Kuvitteellinen etu, joka saadaan jk:n alemmista tuotoista?

    Puuki 3.4.2021, 09:04

    Minkä verran ja minkälaisesta metsästä Perko korjaa 4 x 35 vuoden aikana  puita ?   11-22 mottia /kerta ?    Taannoin esittelemäsi ison kuusen kasvukuva näytti sen ongelman mikä on harsinnan jälkeen edessä ; ensimmäisen 11 vuoden aikana  kasvu ei ollut parantunut.  Sama kasvun hidastuminen tapahtuu yleensä kuusialikasvoksessakin , kun varjoon tottuneet puut sopeutuu valoon viiveellä. Kasvuunlähtönopeudessa on tietysti eroja siitä johtuen  miten hyvin kuuset on kasvaneet ennen vapauttamista.

    Tasaikäisen kuusikon arvokasvu/ha nopeutuu (2:n kerran) huomattavasti n. 30 vuoden iässä ja kestää n. 40 vuotta siitä eteenpäin hyvänä.  Siitä johtuu se aiemman  esimerkin mukainen jk:n metsää parempi taloudellinen tulos.  Jalostettujen taimien parempi kasvu ei muutu metsän vanhemmalla iällä.  Viljelykuusikoiden kasvuja on tutkittu jo suht. kauan aikaa ja erot on selvät luont. syntyneisiin verrattuna.

    Hitaasti puuta kasvavilla mailla jk voi olla  edullisempi tapa kuin  viljely koska kiertoaika on liian pitkä.   Mutta usein ne kohteet on kuivia mäntykankaita joilla sp-hakkuu ja tasaikäinen kasvatus on parempi tapa.

    Visakallo Visakallo 3.4.2021, 09:15

    Ei peltomaata jätetä kokonaan muokkaamatta, vaan sitä ei vain tehdä joka vuosi, ja näin säästetään kustannuksia. Ei maan  kasvukuntoa muokkaamattomuudella sentään paranneta. Metsämaa muokataan vain kerran kiertoajassa. Sen kasvua edistävä vaikutus on täysin kiistaton. Maan muumioituminen on aika osuva termi. Samahan voi tapahtua myös ihmiselle, eikä silloinkaan voi enää kasvusta puhua.

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 44 45 46 … 1 453 1 454 1 455