Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,491 - 4,500 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vielä kommentti kasvun alenemiseen jk-mallissa. Todellinen ilmiö, mutta sen tilalle saadaan lisää muita hyötyjä kuten ojitetun turvemaan turpeen hajoamisen alenevat hiilipäästöt. Ne parantavat maankäyttösektorin kokonaistasetta, jolloin muualla voidaan tehdä lisää hakkuita. Lisäksi jatkuvapeitteistä alaa tulee paljon lisää vesistöjen suojakaistoista ihan miettimättä ja pakottamatta, metsäsertifioinnin muutttuessa.

    Metsuri motokuski

    Kuinkahan moni metsänomistaja ajattelee hiilipäästöjä metsänhoidossaan ? Eiköhän lähtökohta ole pääosin taloudellinen, esteettinen ja kustannuksia alentava toiminta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ehkä ajattelekaan mutta on hyvä ymmärtää miksi kaikenlaiset päästöt ovat metsäpolitiikassa tärkeitä.

    mehtäukko

    Sitä ei tarvitsekaan ajatella pitkään aikaan.

    Vihreä esimerkillisyys kivihiilen poltossa, tuulimyllyjen takia avattavat/avatut valtavat metsä-alueet, muutaman minuutin aikasäästö jonka turvin halkaistaan metsätilat ratojen ja valtateiden tieltä…jne. Täyttä hullutusta.

    Perko

    Totta on jos on sellutuotantoon tukeutunut niin silloin pitää hoitaa 30-40 vuotta riukusavottaa ja nöyrästi ahertaa ”kolmen rosvon” hyväksi niin kuin moni on havainnut eikä mitään palkkaa jää puunmyyjälle. Se pitää vaan tehdä, että metsä uudistuu. Näin meille on opetettu ja sitä ei saa arvostella.
    Mutta kerron, olkoon vaikka solvausta tai panettelua, koealoilla ja mallinnuksella on havaittu, että 3-4 kertaisella hinnalla kasvattaen ja myyden 8-15 vuoden syklillä keskituottavuudeksi saa jopa yli 300 €/ha/ v ja raha ropisee useaan kertaa jo 45 vuoden aikana.

    Tässä toistan taas kerran lyhyesti näin karvahattu-rautalanka versiona; arvokasvussa on 400 -500 kpl/ha 17 cm – 26cm puita, jatkuvasti  ”hihnalla” kasvaa joka vuosi tukkihintaista puuta ja siemenpuista luonto uudistaa joka vuosi samalla metsää. Kasvua ja myyntiä seuraten voi paikkakohtaisesti korjata tulosta jatkuvasti. So it goes!

    ”Jos odotettavissa on riskejä eikä ylivertaista tuottoa, niin eipä kannata testata” ( oli kokeillut jk:ta 2 v). Paljaaksi hakkuusta ei puutu laaja riski.
    Vertailuksi voi pohtia,  peltoviljelyssä saa tuloa  vuodessa noin 300€ /ha het’käteen.   30 ha/ vuodessa 9000 € sama jatkuen joka vuosi.

    Mitä kylväisitte multaan,  mutta vasta   50 tai 60 vuoden kuluttua olisi tulot käytettävissä.  Sato kasvaisi tuottavasti vain puolet ajasta, ostaja, hinta tai hallanvaara ehkä myyjäkin  tietymättömissä. Siinä on pitkäaikainen rahaton riski kuin aukon jälkihoidossa!

    Hyvää Pääsiäistä  koko porukalle !

    aegolius aegolius

    >salliiko … puuntuottajan tuottaa puuta vaihtoehtoisella tavalla vapaasti ja vapaassa markkinassa

    Aivan vapaasti ja varmasti sallii. Omistaja päättää. Väitteitä joutuu kuitenkin jatkossakin perustelemaan. Perko poislukien. Niihin teksteihin ei ole minkäänlaista rationaalista perustelua odotettavissa.

    Hyvää pääsiäistä!

    Puu Hastelija

    Tässä toistan taas kerran lyhyesti näin karvavittu-rautalanka versiona; arvokasvussa on 400 -500 kpl/ha 17 cm – 26cm puita, jatkuvasti  ”hihnalla” kasvaa joka vuosi tukkihintaista puuta ja siemenpuista luonto uudistaa joka vuosi samalla metsää.”

    Ihan näin maalikkona, kun tuota kokoluokkaa olevia runkoja on 400-500/ha, hakkuita on 8-15v välein ja jos tuottavuudeksi otettaisiin vaikka vain 300e/ha/a  (siis n. 70m3/10v hakkuita nykyhinnoin) niin mihin, miten ja millaista puureserviä sijoitellaan lisäksi jotta tämä liukujihna jatkaa katkeamatonta rullaamistaan ajasta ikuisuuteen? Siis sirkkataimesta tuohon 16,9cm välimaastoon runkoa. Vieläpä kasvuvoimansa ja kykynsä säilyttäen. Tuo 300e/ha/a ei kovin pitkiä kasvupausseja, toipumishetkiä tai moton murskauksia kuitenkaan salli.

    mehtäukko

    Utopinen on tuo liukumiina.

    aegolius aegolius

    Eipä nämä kriittistä tarkastelua tulisi kestämään, eikä toimenpiteistä koskaan keskustelemaan päästä. Onkohan myös arvokasvun kuvaajien tulkinnassa ollut haasteita, kun yli puolet mainitusta välistä 17-26 cm on arvokasvun suhteen erikoisen kokoista?

    Puuki

    Teorissa ihan hyvä ajatus , että jatkuvasti olisi juuri arvokasvun parhaassa vaiheessa olevia sopivia puita riittävästi pystyssä.  Optimoidussa jk-mallisssahan niin on oletettu.  Jokaisessa runkolukusarjassa on siihen lpm-väliin sopivasti hyväkuntoisia puita jotta jatkuvuus olisi mahdollista.   Sitä tilannetta verrataan sitten vain osittain optimoituun tasaikäiseen metsään ; niin saadaan aikaan sopivaa ”oppimateriaalia” .  Tarkemmin tarkasteltaessa tilanne muuttuu ja huomataan, että jk on paremmin kannattavaa vain jossain erityistapauksissa,  ja yleensä siihen sopivilla oletuksilla . Esim. ei raivaus- eikä täydennysistutus  kuluja, ei juurikääpäriskin lisääntymistä luont. syntyneissä  ku-taimiryppäissä. Lisäksi  tasaikäisessä tehdään vain alaharvennuksia eikä luont. taimitäydennystä oleteta tapahtuvan yhtään.  Myös aloitustilanne sivuutetaan eikä hakkuuajankohdan kantorahaeroa yleensä huomioida. Puhutaan vain yleisellä tasolla kannattavuuseroista.

Esillä 10 vastausta, 4,491 - 4,500 (kaikkiaan 14,550)