Jatkuva kasvatus käytännössä.

Vielä kommentti kasvun alenemiseen jk-mallissa. Todellinen ilmiö, mutta sen tilalle saadaan lisää muita hyötyjä kuten ojitetun turvemaan turpeen hajoamisen alenevat hiilipäästöt. Ne parantavat maankäyttösektorin kokonaistasetta, jolloin muualla voidaan tehdä lisää hakkuita. Lisäksi jatkuvapeitteistä alaa tulee paljon lisää vesistöjen suojakaistoista ihan miettimättä ja pakottamatta, metsäsertifioinnin muutttuessa.

Ei ehkä ajattelekaan mutta on hyvä ymmärtää miksi kaikenlaiset päästöt ovat metsäpolitiikassa tärkeitä.

Totta on jos on sellutuotantoon tukeutunut niin silloin pitää hoitaa 30-40 vuotta riukusavottaa ja nöyrästi ahertaa ”kolmen rosvon” hyväksi niin kuin moni on havainnut eikä mitään palkkaa jää puunmyyjälle. Se pitää vaan tehdä, että metsä uudistuu. Näin meille on opetettu ja sitä ei saa arvostella.
Mutta kerron, olkoon vaikka solvausta tai panettelua, koealoilla ja mallinnuksella on havaittu, että 3-4 kertaisella hinnalla kasvattaen ja myyden 8-15 vuoden syklillä keskituottavuudeksi saa jopa yli 300 €/ha/ v ja raha ropisee useaan kertaa jo 45 vuoden aikana.

Tässä toistan taas kerran lyhyesti näin karvahattu-rautalanka versiona; arvokasvussa on 400 -500 kpl/ha 17 cm – 26cm puita, jatkuvasti  ”hihnalla” kasvaa joka vuosi tukkihintaista puuta ja siemenpuista luonto uudistaa joka vuosi samalla metsää. Kasvua ja myyntiä seuraten voi paikkakohtaisesti korjata tulosta jatkuvasti. So it goes!

”Jos odotettavissa on riskejä eikä ylivertaista tuottoa, niin eipä kannata testata” ( oli kokeillut jk:ta 2 v). Paljaaksi hakkuusta ei puutu laaja riski.
Vertailuksi voi pohtia,  peltoviljelyssä saa tuloa  vuodessa noin 300€ /ha het’käteen.   30 ha/ vuodessa 9000 € sama jatkuen joka vuosi.

Mitä kylväisitte multaan,  mutta vasta   50 tai 60 vuoden kuluttua olisi tulot käytettävissä.  Sato kasvaisi tuottavasti vain puolet ajasta, ostaja, hinta tai hallanvaara ehkä myyjäkin  tietymättömissä. Siinä on pitkäaikainen rahaton riski kuin aukon jälkihoidossa!

Hyvää Pääsiäistä  koko porukalle !

”Tässä toistan taas kerran lyhyesti näin karvavittu-rautalanka versiona; arvokasvussa on 400 -500 kpl/ha 17 cm – 26cm puita, jatkuvasti  ”hihnalla” kasvaa joka vuosi tukkihintaista puuta ja siemenpuista luonto uudistaa joka vuosi samalla metsää.”

Ihan näin maalikkona, kun tuota kokoluokkaa olevia runkoja on 400-500/ha, hakkuita on 8-15v välein ja jos tuottavuudeksi otettaisiin vaikka vain 300e/ha/a  (siis n. 70m3/10v hakkuita nykyhinnoin) niin mihin, miten ja millaista puureserviä sijoitellaan lisäksi jotta tämä liukujihna jatkaa katkeamatonta rullaamistaan ajasta ikuisuuteen? Siis sirkkataimesta tuohon 16,9cm välimaastoon runkoa. Vieläpä kasvuvoimansa ja kykynsä säilyttäen. Tuo 300e/ha/a ei kovin pitkiä kasvupausseja, toipumishetkiä tai moton murskauksia kuitenkaan salli.

Eipä nämä kriittistä tarkastelua tulisi kestämään, eikä toimenpiteistä koskaan keskustelemaan päästä. Onkohan myös arvokasvun kuvaajien tulkinnassa ollut haasteita, kun yli puolet mainitusta välistä 17-26 cm on arvokasvun suhteen erikoisen kokoista?