› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,521 - 4,530 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 452 453 454 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 18.4.2022, 08:55

    Ei sitä jk:n ja tasaikäisen metsän kasvatuksen kannattavuusarviota voi oikein tehdä sen mukaan suoraan mikä on keskimääräinen vuosikasvu ko paikassa.   Moni muu asiakin vaikuttaa.  Eniten metsän puuston lähtötilanne ennen tod.näk . sopivimman hakkuutavan ja mahdollisen uudistusketjun  päättämistä.

    Kuusahon Ajattelija 18.4.2022, 09:04

    – Kuusialiskasvos mäntykankaalla ei ole jatkuvaa kasvatusta. Kuivahkot kankaat ja sitä karummat maat kuuluvat männylle ja uudistuvat aika helposti luontaisesti. Vaatii kylläkin pientä pintakäsittelyä.

    – Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen vaatisi suunnittelua jo istutusvaiheessa ja raivausten yhteydessä. Jo sulkeutuneista ja myöhään harvennetuista kuusikoista on aika vaikea siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Ainakin tuulen kaatoja riittää. Jatkuu …

     

     

    mehtäukko 18.4.2022, 10:09

    Visakallon kysymänä ”..onko metsän uudistaminen,taimikonhoidot…” sai RR vastaamaan ..” keskimäärin Suomessa”.

    Kannanotto kuvastaa vapaata mielipidettä metsätalouden kehityskulun mitätöimisestä, jossa eteenpäin menoa ei nähdä saavutuksena jopa maailman mittakaavassa. Myös ne omat kokemukset,onnistumiset ovat pieleen menneitä ja näkymät puuntuotannon onnistumisessa synkeät. Eiköhän olisi helpompia olomuotoja?

    Puuki 18.4.2022, 10:49

    Uudistamiseen panostaminen ei tietenkään välttämättä tarkoita 2000-1500/ha kuluja joita on yleensä käytetty useimmissa kannattavuusvertailuissa , mainosmielessä tehdyissä .    Säästäminen uud. kuluissa ja todellisten kustannusten laskeminen myös jk-optimointiin  mukaan muuttaa lopputuloksen ihan erilaiseksi useimmissa tapauksissa. Ja monesti on tilanne semmonen, että päätehakkuutulon ero kattaa moninkertaisesti uudistuskulut.  Jk.ssa lähdetään siis usein takamatkalta kirimään umpeen kannattavuusvajetta tasaikäiseen metsään verrattuna eikä toisin päin.

    mehtäukko 18.4.2022, 11:01

    Asiat ovat pitkälti edellä kuvatut. On mukava haaste räknätä vaihto-ehdoista parhaiten soveltuva,tehdä niin ja onnistua…

    Perko 18.4.2022, 11:09

    Merci Anneli, tu es certainement la seule à comprendre les astuces.

    Jovain Jovain 18.4.2022, 11:28

    En tiedä tuota Perkon viestiä suomentaa, mutta Puukille. Mikä semmonen: ”että päätehakkuutulon ero kattaa moninkertaisesti uudistuskulut”. Tai mistä takamatkalta: ”kerimään umpeen kannattavuusvajetta tasaikäiseen metsään verrattuna”. Se on juuri päinvastoin. Saahan sitä laskea omista lähtökohdistaan ja saada ”päinvastaisia” tuloksia.

    Jk:ssa aloituksen puustopääomalla on arvonsa ja se realisoituu viimeistään lopetuksen avohakkuussa. Ei ole mitään alempaa puunhintaa tai korjuun kustannuksia. Ei myöskään viljelyn kustannuksia ja hoidon kustannukset ovat vähäiset.

    Puuki 18.4.2022, 11:40

    Jk-harsinnat tehdään kasvatushakkuuhinnoilla. Eli n. 5 €/motti on kantohinnasta pois .  Helppo laskea  tapauskohtaisesti mikä on ero aloituksessa, kun korjuusta johtuvaan erotuksen lisätään jäävän puustopääoman vaikutus korkoineen (laskentakorko) . Ne lukemat pitää laittaa koneelle tai paperille, niin alkaa ”lyytikirjoittaa” ja saa paremmin selville todellisen tilanteen.  Jollekin se suht. yksinkertainen asia kannattavuuden arvioinneissa ei menne syystä tai toisesta perille  toistoista huolimatta.

    Perko 18.4.2022, 11:47

    Myyjällä on hintaan jokin moinen valta edelleen.  On sitä lammasmaisuutta kun ostaja sanelee ja  ei ”istuttajalta” kysytä mitään eikä ymmärrä sanoa..  toivotonta!

    P.S.  ” lisätään jäävän puustopääoman vaikutus” ,  sanoin jo , että  kasvu tietyssä vaiheessa tuplaa arvon jo kolmessa vuodessa muuta  jos ne lahjoittaa ” kolmelle rosvolle ”  niin eivät tuplaannu myyjän saldolle.  Tämäkin tarina on tosi.  Siitä voi  repiä pelihousujaan mutta älkää tehkö ihellenne pahaa.

    mehtäukko 18.4.2022, 12:05

    Kaikessa alkutuotannossa ollaan valitettavasti ”samoilla viivoilla” ostajan soveltaessa markkinahintaa. Rusettikaula kielsi aikoinaan hintasuositukset. Jos maidon- tai sianlihantuottaja ei ”mukaudu ketjuun”, tuotanto ja ammatti loppuu kuin seinään. Valitettavasti siihen on ollut sopeutuminen. Lammasmaisuus on Perkolle pääsiäisen tuoma juonne puuntuottamiseen?!

Esillä 10 vastausta, 4,521 - 4,530 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 452 453 454 … 1 453 1 454 1 455