› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,531 - 4,540 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 453 454 455 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 18.4.2022, 12:09

    Auttaisiko asiaa jos joku laittaisi esille laskentaesimerkkejä tapauksista joissa jiikoo on mahdollinen vaihtoehto eli puustossa sopiva rakenne – ml. jiikoon tuottama korko sijoitukselle. Jokainen voi sitten itse päättää onko mielestään kannattavaa vai ei.

    Parempi pyy pivossa -ajattelija tekee mieluummin avohakkuun kuin jättää kuusia kuivahkolle kankaalle (puolukkatyyppi, VT). Tosin  alkupiste voi olla sekametsä jossa on muitakin puita edelleen kasvatettaviksi, ei pelkkiä kuusia.

    R.Ranta R.Ranta 18.4.2022, 12:11

    Keskustelun ongelmana on yleistys.

    Se oli vanhan metsälainkin ongelma metsänomistajan talouden näkökulmasta. Kun tavoitteena oli puuntuotannon maksimontipyrkimys, niin siihen tavoitteeseen vanha metsälaki oli aivan oikea. Se tarkoitti kritiikitöntä suhtautumista kauaskantoisiin investointeihin ja esim. kasvuolosuhteiden vähäistä huomioimista suhteessa investoinnin kannattavuuteen. Se tarkoitti käsitystä nollakorkoisen rahan sijoittamista metsätalouden investointeihin.

    Jos annetaan kolmelle tekijälle, kasvupaikan olosuhteille, uudistamiskustannuksille ja korolle, ihan reaalimaalimailmasta otettuja erilaisia arvoja ja lasketaan kannattavuutta niillä, niin saadaan  äärettömän kaukan toisistaan olevia tuloksia. Siksi yleistykset eivät ole reaalimaailmasta.

    Teufelin Zumi 18.4.2022, 12:34

    Metsälaki on kommunismia joka tarvitsee järjetömän veron jolla sitten rahoitetaan täysin turha tutkimus ja hallinto ja estetään puunhinnan nousu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.4.2022, 12:39

    Ei puunmyyntien vero johdu metsälaista eikä kepusta koska veroja ei meillä korvamerkitä. Johtuu siitä että kaikki pääomatulot halutaan samantasoisen verotuksen piiriin.

    Rane 18.4.2022, 12:42

    ”Siksi yleistykset eivät ole reaalimaailmasta.”

    Juuri näin.Useimmissa tapauksissa siirtyminen ”jatkuvaan kasvatukseen” on kalliiksi tuleva ja työläs (tuulenkaatojen keräily) välivaihe ennen päätehakkuuta.Riskin kantaa metsänomistaja ja tienestin konsulenttifirma (esim.Arvometsä).Joku voi olla tyytyväinenkin.

    mehtäukko 18.4.2022, 12:47

    Moscvistin surkea sotataival on vienyt zkumin ravolle ( suom. ripulille). Lisänä pitkä sukellusmatka, jos meinaa piipahtaa hyvästelemässä sen Mustanmeren pohjassa.

    Keskestelun ongelmana ei ole yleistys. Yleistyksen mahdottomuus on viher-kauhtanaisen aatteen jk:n yleistys kaikkiin metsiin!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.4.2022, 12:52

    Miten metsän kasvua ennustavat laskurit mahtavat nykyään selvitä erirakenteisen tai kaksijaksoisen metsän kasvatuksesta?

    Jovain Jovain 18.4.2022, 13:12

    Mitä viittä euroa. Jos jk metsän aloitukseen tulee 150-200 mottia tuottavaa puuta, mikä 5 euroa on pois kantohinnasta. Saahan sen 5 euroa laskea vaikka kaikelle aloituksen puustopääomalle ja hyvittää jaksottaista, niin kuin Puuki tekee ja vielä korolle. On vähän saman tyyppistä keskustelua, kun tarjoillaan kuusta kuivalle kankaalle.

    Timppa 18.4.2022, 13:38

    Jovain  Se 5 euroa on usein myös 7 euroa tai vielä enemmän.  Kun myyn 1000 m3 hyvää kuusikkoa aukoksi , saan siitä vaikkapa 60 000 euroa.  Jos myisin saman puumäärän poimintahakkuulla kuusikoistani, niin saisin n 53 000 euroa.  (ero syntyy kahdesta tekijästä, myyntihinnasta ja lastvusmassan myynistä).  Kummassakin tapauksessa metsään jää kasvamaan yhtä paljon puuta, mutta aukkoon kasvatettu taimikko alkaa lisätä jaksollisen kasvua.  Tuulenkaadot ja  kuivuminen taas vähentävät jatkuvan kuten Berza tuossa aloituksessa kuvaa osuvasti.

    Kumpiko on viisaampi vaslinta?

    Puuki 18.4.2022, 14:33

    Miten metsän kasvua ennustavat laskurit mahtavat nykyään selvitä erirakenteisen tai kaksijaksoisen metsän kasvatuksesta?

    Huonommin kuin tasaikäsen metsän kohdalla, kun ei ole juuri kasvututkimusta pitkältä aikaväliltä.   Lyhyen ajan arvionnissa onnistunee paremmin.  Suurin ongelma on ehkä taimien syntymisen, niiden  ryhmittäisyyden ja kasvun määrittäminen  tarpeeksi hyvin.

    Muutamia käytännön kohteita on jossa on voitu laskea tot. lukemat.  Esim. opinnäytetyö jk:lla hoidetusta metsästä kannattavuusvertailussa Mottiohjelmalla laskettuun tasaikäiseen verrattuna , taisi olla jossain Tampereen seudulla.    Kokonaiskasvun erojahan on  selvitelty  ja  arvioitu useamman tieteenharjoittajan toimesta.  Lopputulos keskimäärin n. 20 %:n ero tasaikäisen hyväksi.  Se lienee melko lähellä totuutta useimmissa tapauksissa.

Esillä 10 vastausta, 4,531 - 4,540 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 453 454 455 … 1 453 1 454 1 455