› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,541 - 4,550 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 454 455 456 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 18.4.2022, 14:38

    Mikä 5 tai 7 euroa. Ethän sinä Timppa tai Puuki  voi aloituksen puustopääomasta vähentää oletettuja alempia tuottoja. Kyllä ne tuotot jäävät sinne puustopääomaan ja ovat aloituspääoman tuottoja. Sellaisena säilyvät ja tuottavat koko puustopääomalla, verrattuna jaksottaisen taimikkoon ja vastaavan ajan jaksottaisen tuottoon.

    Timppa 18.4.2022, 14:44

    Kummallista Jovain.   Etkö tiedä, että ne metsäni muut jaksollisen puut kasvavat.  Tästä tässä vertailussa on kyse.  Kummassakin  tapauksessa jää sama puumäärä kasvamaan.  Toisessa saan 60000 ja toisdessa 53000.  Onko liian vaikeaa?

    Visakallo Visakallo 18.4.2022, 15:01

    R.Ranta: ”Jos annetaan kolmelle tekijälle, kasvupaikan olosuhteille, uudistamiskustannuksille ja korolle, ihan reaalimaalimailmasta otettuja erilaisia arvoja ja lasketaan kannattavuutta niillä, niin saadaan  äärettömän kaukan toisistaan olevia tuloksia. Siksi yleistykset eivät ole reaalimaailmasta.”

    Jos joku tällä palstalla on harrastanut yleistystä, niin se on juurikin R.Ranta. Omien tiettyjen kokemustensa pohjalta R.R on kaikkien näiden vuosien ajan antanut ymmättää, että tämän palstan metsänomistajien laskutaidot eivät olisi kovin kehittyneitä, vaikka kasvu- ja puukaupalliset olosuhteet koko valtakunnan alueella vaihtelevat todella paljon, ja sen takia myös metsänhoitoratkaisutkin voivat olla hyvinkin erilaisia.

    Puuki 18.4.2022, 15:25

    Vertailussa verrataan saman kuvion 2 erilaista tapausta.  Silloin saadaan melko helposti selville niiden välinen kantohintaero/ha sillä hetkellä esim. päätehakkuun tai harsinnan välillä.   Jk.hakkuussa kantohintaero voi olla jossain tapauksessa pienempi kuin 5 € (voi olla 2 €:kin)  tai sitten suurempikin.  Niillä luvuilla lasketaan mitkä erot on todellisuudessa.  Jos puuta jää pystyy odottelemaan seuraavaa harsintakertaa, niin niiden kantohinta päätehakkuutapauksessa tulee mukaan laskelmaan.  Jos jätetään kuten Pukkalan eräässä metsässä 200 mottia/ha , niin niille puille kantohinta pitää laskea verrokkiin nähden, samoin korjuukuluista tuleva hintaero.   Se voi olla esim. 24 x 200 + 4 x 300 = 6000.  Siitä vähennettäisiin esim. istutuksessa n. 1000 €/ha v. 1 . Suuremmista th-kuluista v. 10 n. 250 € .(jolle pitäisi vielä  laskea korkoa 10 v. aikana joka vähentää kulun vaikutusta, en tässä laskenut niitä) .  Lopputulos = n. 4750 € jolle lasketaan pääomakulut seuraavaan jk-harsintaan mennessä esim. 15 vuoden päähän;  5% ;n laskentakorolla = 9875 € .    Sitten verrataan tod. näk. seuraavaa tapahtumaa eli jk- metsän harsinta v. 15 .   Paljonko pitäis tulla hintaa harsinnasta ?   37 euron keskimottihinnalla (tukkia 6/4, 50/18) puuta pitäisi saada korjattua n. 267 m³/ha.  Keskim. vuosikasvun pitäisi olla 17,8 mottia/ha jos puustopääoma pysyisi entisellään .   Sitten verrataan 15 vuotta sitten perustetun verrokin arvoa ja jäävän puuston sen hetkistä arvoa keskenään.  Seuraavaksi määriteltäisiin jatkon tilanne molemmissa erikseen ; parhaaseen arvokasvuun tulevan taimikon arvokasvu ja vastaavasti jk -metsän vastaava seuraavaan tapahtumaan mennessä (esim. yleensä tasaikäisen metsän e-puuharvennus),  jne…

    Tuo on yksi esimerkki jossa keskikasvu jäisi tod. näk. alle sen 17,8 mutta käsittelyketju voi tietysti olla erilainenkin ja eri aikainen. Silloin parametrit on tietysti myös erilaiset.

    Perko 18.4.2022, 15:33

    Timpalla on alennusta reilusti jo het startissa 7 e  jota ei itse myy.     Ruutuun sammuu  oma kone 40 vuodeksi huoltohommiin. Oletko edes jk. myyntiä tehnyt?  Kovasti siitä kuitenkin kirjoittelet. Missä nuo julistamasi hinnat ovat määritetty ja kenelle?

    Opetelkaa se polkupyöräilijän keskinopeus edes niin selviää monesta hölmöydestä johon pitkänajan  myyntikatkot ja odotukset johtaa.  Myyntitaitoa tuskin on monella tai koulutusta kuinka väistää huijausta.  Ostajat ovat pystyneet yli  vuosisadan kurssaamaan hintaa  ja aina makeampaa kuvalehteä urheilijoiden kuvilla tyrkkää ostajalta.  Täälläkin  ”myyjät” töllistelevät kuin hölmöläiset Berzan kanssa  metsää jossa on 600 puuta /ha . Fiksu mo sai nykästyä siitä 10 vuodessa hinnan kohoamaan kaksinkertaiseksi mutta eivät sitä paljastaneet.

    Hän oli Paavo Lipponen joka muutti metsäveron  pääomaveroksi. Väyrynen ja Pekkarinen  suu viivana nyökyttelivät.  Harvinaista on tuotantolaitoksen puolivalmisteita  määrätä pääomaksi.  Sekin sopii sosialismille kuin pohjoinen ulottuvaisuus.  Kateus teettää kaikkea.

    Visakallo Visakallo 18.4.2022, 15:43

    Perko: ”Ruutuun sammuu oma kone 40 vuodeksi huoltohommiin.”

    Miksi Perko käytät edelleen jaksollisessa tuota 40 vuoden myymätöntä jaksoa? Eihän se pidä lainkaan paikkaansa, ja vie siten uskottavuuden jutuiltasi.

    Gla Gla 18.4.2022, 15:50

    ”Jos joku tällä palstalla on harrastanut yleistystä, niin se on juurikin R.Ranta.”

    Kovasti toivoin, että olisi saatu paikkaspesifinen kommentti puuston kasvatuksesta.

    Perko 18.4.2022, 15:51

    Olen sen niin nähnyt ja erityisen harvoin olen kuullut aiemmista  paljaaksihakkuista.  Korjaa jos olen väärässä.  Rahaton väli  on isältä pojalle tai jopa pojanpojalle / tytölle.

    Timppa 18.4.2022, 16:06

    Olen sen niin nähnyt ja erityisen harvoin olen kuullut aiemmista  paljaaksihakkuista.  Korjaa jos olen väärässä.  Rahaton väli  on isältä pojalle tai jopa pojanpojalle / tytölle.

    Meillä uudistushakkuista tulee vuodessa n 80 % myyntitulosta.  Loppu harvennuksista.  Aiemmin tuli 100 % uudistushakkuista, kun uudistettiin entisiä harsintametsiä.  Nyt joka vuosi harvennetaan n kaksinkertainen pinta-ala uudistushakkuisiin verrattuna.  Myös uudistushakkuiden hehtaarikertymät ovat kasvaneet kahdesta syystä.  Ensiksi olemme uudistaneet huonotuotteiset hyväpohjaiset kohteet.  Myöhemmin uudistetuissa on ollut enemmän puustoa ja se sitten kasvanut ennen hakkuuta.

     

    Visakallo Visakallo 18.4.2022, 16:12

    Minun ei Perko tarvitse kertoa tarinoita, kun metsieni lähes kaikki puut alkavat olla omana aikanani kasvaneita. Eipä ole vielä yhtään sellaista kuviota ollut, jossa ei olisi vähintään kahta harvennusta 40 vuoden sisällä uudistamisesta ollut. Koivikot taasen jo uudistetaan siinä iässä. Eihän sinun vertailuillasi Perko ole mitään virkaa täällä, kun et käytä oikeita lähdetietoja.

Esillä 10 vastausta, 4,541 - 4,550 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 454 455 456 … 1 453 1 454 1 455