Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,550 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 4 päivää sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 4,551 - 4,560 (kaikkiaan 14,550)

1 2 3 … 455 456 457 … 1 453 1 454 1 455

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Perko 18.4.2022, 16:18

Hyvä kun tulee oikeaa tietoa ja monesta lähteestä.. Myyntilaji selvittäis paljon. Onko yläharvennusta vai sorruitko alaharvennukseen, no ei silläkään väliä se on siun mehtä ihan sama mitä teet. Hyvä jos tunnet onnistuneen eikä ole huijattu.

P.S. 18:11 Muistelen ettet ollut onnistunut hyödyntämään monikerrosmetsän etuja. Muistini on hataroitunut enkä näistä pölinöistä ole sinne just mitään ladannut. Toisaalta tuskin moni on edes kuulut tällä talluksella metsälehteä olevan olemassa silti heillekin puut kasvaa.

Visakallo 18.4.2022, 18:02

Perko ei ilmeisesti ole vaivautunut lukemaan, mitä olen täällä omasta metsänhoidostani kirjoittanut, tai sitten Perkon muisti on hyvin hatara.

Visakallo 18.4.2022, 19:04

Perko: ”Muistelen ettet ollut onnistunut hyödyntämään monikerrosmetsän etuja.”

Minulla on useita päätehakkuuseen tulevia koivikoita, joissa on aliskasvoksena kuuset. Muita kunnolla toimivia kaksikerros-vaihtoehtojahan Suomen puulajeista ei synny. Männylle soveltuvilla maapohjilla kasvavat aliskasvoskuuset kun ovat väärällä maapohjalla. Männyn uudistamisessa on taasen kysymys siemenpuista, ei männyn aliskasvoksesta. Sanotaan tämä nyt vielä kerran: Suomen puulajeilla ei voi harjoittaa todellista jatkuvaa kasvatusta, vaan ainoastaan siirtää uudistamista eteenpäin ns. jatketulla kasvatuksella. Luonnonlait kun eivät muutu millään selityksillä, teorioilla, kasvatusmalleilla eikä ohjelmilla miksikään.

Jovain 18.4.2022, 19:15

Puukilta aika paksua tarjontaa. Harsinnassa 15 v. kuluttua pitäisi saada puuta 267 mottia ja kasvun oltava 17.8 mottia. Hinta harsitusta ns. alemman hintason vähäisen puustopääoman ja pääomakuluilla kuormitetusta metsästä. Ovat jk:n vahvuuksia todellisilla arvoilla, mutta jotka näillä kuvitteellisilla laskelmilla pyritään kumoamaan.

Puuki 18.4.2022, 20:41

Esimerkin korkokanta oli 5 % joten siitä laskien tulee puustopääoman hinta 15 vuodessa. Mikä oli pielessä laskelmassa ? Sama korkokanta molemmissa tapauksissa, todelliset kantohinnat ja kulujen hinnat.

Perko 18.4.2022, 22:37

Hyvin ne Puukin taimet edistyi, jo 15 lumien jälkeen arvokasvussa ja hakkuun alkua vaille valmis aukko kuin savolainen projekti. Muuten vaan sekin, että eihän se kasvussa oleva metsä ole mihinkään menoksi laskettava. Sitähän myydään tukkia ja rahaa saadaan. Haiskahti tarkoitushakuiselle tuo esitys mutta plussaa oli, nyt ei haitaannut tuulet eikä juurikääpä. Kertolaskuissa ei ollut virheitä. Korkomenot hieman vaikeasti sovellettavissa käytäntöön muuten kuin pitämällä yritys aukkona tai paljaana.

R.Ranta 19.4.2022, 00:28

Kirjoitin Vsa näin: ”Jos annetaan kolmelle tekijälle, kasvupaikan olosuhteille, uudistamiskustannuksille ja korolle, ihan reaalimaalimailmasta otettuja erilaisia arvoja ja lasketaan kannattavuutta niillä, niin saadaan äärettömän kaukan toisistaan olevia tuloksia.”

Mikä edellä sinusta on virheellistä. Kerro nyt, kun tuo otti niin koville. Sinustako on kokeiltava ensin harrastaa metsätaloutta 40 vuotta ja sitten tietää kannattavuuden? Laskennasta ei siis ole sinusta mitään hyötyä, vaan on kokeiltava.

Minä vasta etsin alati muuttuvaa totuutta esim. em. muuttujille, mutta olen saanut käsityksen, että sinä tiedät ehdottoman totuuden. Kokeilemallako siihen päädytään?

aegolius 19.4.2022, 01:25

Hmm, mahdatkohan RR ymmärtää äärettömän käsitteen oikein? Voitko antaa kaksi esimerkkiä eri lähtöarvoilla, joissa kannattavuus on äärettömän kaukana toisistaan?

aegolius 19.4.2022, 01:28

Vitsit, Perko, viestisi ovat hyvin viihdyttäviä. Kiitos!

aegolius 19.4.2022, 01:46

Jovain on nyt kehitellyt tämän ”puustopääoma tuottaa” -idean. Se perustuu siihen, että vedetään hatusta kasvuprosentti ja kerrotaan sillä puustopääoman koko. Lopputulos on isompi luku kuin jaksollisessa, koska jaksollisen puustopääoma on Jovainin mukaan keskimäärin pienempi tai ainakin lähtee ”takamatkalta”. Katsotaan nyt kauanko ajatus pysyy lukossa tuossa keksinnössä. Jännä juttu, että professorit eivät ole huomanneet, että kasvatustapojen vertailu on noin helppoa. 😉

Oletko Jovain huomannut, että kun mo harkitsee avohakkuun ja jk-hakkuun välillä, niin avohakkuussa yksikköhinnat ovat jonkin verran korkeammat JA myös puutavaramäärät isommat, koska metsään ei jätetä puustopääomaa. Näin saadut eurot mo voi sijoittaa jo eteenpäin haluamallaan tuottoprosentilla. Jk-hakkuussa se osuus pääomasta jää puustoon ja tuottaa toki siellä. Mitään ”tuplatuottoa”, jota kukaan muu ei olisi huomannut, ei ole.