Jatkuva kasvatus käytännössä.

Ei ole mistään keksinnöstä vaan tavasta hoitaa jk metsää. Keksijät ovat tulleet jk sulun jälkeen hoitamaan toisenlaisia metsiä.

Puuki: ”Mikä oli pielessä laskelmassa”. Eihän laskelmassa ollut mitään pielessä. Se ei vaan vastaa jk todellisuutta. Jo ensimmäisessä harsinnassa tuloutetaan puustopääoma ja saadaan jk metsänhoidon kannalta halvaannuttava tulos.

Normi jk perustuu puustopääomille (150-200) ja on lähinnä runkopuun kasvattamiseen tarkoitettu. Puustopääomat on se joka tuottaa ja sen tuloutus on aikaisintaan jk:n lopetuksessa.

Tämä on juuri se teidän hatelikkonne jota jaksatte mainostaa. En tarkoittanut mehtäukkoa.

Vertailut jäävät tosiaan hieman etäisiksi ja yleisiksi ellei ole esittää käytännön esimerkkejä. Siitähän päätöstilanteessa on kyse: jatkanko tästä nyt erirakenteisena vai teenkö avohakkuun? Kaipaisin puolueettoman tahon tekemiä vertailulaskelmia joita voitaisiin sitten ruotia porukalla. Ennustetut kasvut, kulut ja tuotot näkyviin. Mieluiten laskurin muodossa, niin että kukin voi laittaa siihen omat lähtötietonsa. Ennustemallit eivät ole vielä yhtä hyviä jatkuvapeitteiselle metsälle mutta ehkä kuitenkin riittävän hyviä. Mukaan voi laittaa vastuunvapautuslausekkeen: laskurin tekijä ei ole vastuussa mahdollisista taloudellisista seuraamuksista. ?

Sukkessio on juuri se syy miksi ’jatkuvapeitteinen’ kasvatus saattaa jäädä ’jatketuksi’ kasvatukseksi eli jatkuvuus jää väliaikaiseksi. Mielestäni tätäkin voi kutsua ’jatkuvaksi’ kasvatukseksi erotukseksi ’jaksollisesta’. Todellinen jatkuvapeitteinen metsä olisi sitten sellainen kosteahko kasvupaikka joka ei juuri koskaan pala ja on suojassa myrskytuhoiltakin. Senkin voi hyönteinen hävittää lähes kokonaan jos se koostuu yhdestä tai kahdesta puulajista. Meillä tällaisia kasvupaikkoja olisivat esimerkiksi suot ja rannat joihin on ajateltu sovellettavan jatkuvapeitteistä mallia. Aivan sukkessioteorian mukaisesti. ???

Hyvä, kiitos Puuki. Paras käyttöliittymä laskurille olisi netissä ja sisältäisi päivittyvät kasvumallit. Julkaisija pitäisi siis olla esimerkiksi Tapio tai Luke. Sisältö vähän kuin MOTTI mutta yksinkertaisempi käyttää, ei tarvittaisi asennuksia. Valikoista tehtäisiin valinnat ja laskuri kertoisi kasvut ja hakkuutulot euroina. Valinnat esimerkiksi: alue, kasvupaikka, puulaji, puuston määrä, puuston keskikoko ja ikä, puun hinta (hintatilastosta), ennustejakson pituus, ja tärkeimpänä kasvatusmalli (jaksollinen vai jatkuvapeitteinen). Puulajeja ja jaksoja olisi maksimissaan 3-4. Lisäksi tarvittaisiin arvio menoista ja hakkuiden ajankohdat.

Taimien syntyminen ja edelleen kasvattaminen on tässä ehkä hankalin osio, hankalampi kuin jo olemassaolevien puiden edelleen kasvattaminen. Se voisi jättää lyhyen aikavälin (esim. 20 vuotta) tarkasteluista poiskin.

Tuotto voisi olla esimerkiksi joka ennustevuodelle laskettava luku joka kertoisi kasvun arvon verrattuna puuston arvoon. Lisäksi tulojen ja menojen erotukset ja nykyarvo annetulla korkokannalla. Aika monimutkainen kokonaisuus vaikka laskisi vain yhtä metsikköä…

Näitä vertailuja on tutkimusartikkeleissa ja ns. metsäsimulaattoreissa mutta jokamiehen laskuria ei taida olla vielä julkaistu. Näkisin laskurin arvon siinä että se auttaisi hahmottamaan päätöstilanteen monimutkaisuuden ja epävarmuudet – ei niinkään tekemään sitä varsinaista päätöstä. Siihen vaikuttavat usein metsän ulkopuolisetkin tekijät kuten rahantarve ja muut omaisuusjärjestelyt.

Jatkuvan kasvatuksen suunnittelu pitäisi aloittaa jo istutusvaiheessa, sekä raivauksissa. Jo sulkeutuneisiin ja myöhään harvennettuiin kuusikoihin jatkuvaan kasvatukseen siirtymienen ei onnistu. Ainakin tuulen kaatoja riittää. Puut kyllä tottuu koviinkin tuuliin, kun niille annetaan tilaa riittävän lyhyinä. Myrskyt ovat asia erikseen. Harvennukset tehdään muutenkin nykyään liian myöhään. Joo, en tarvitse metsätalouden oppituntia. Minun mielestä kaavamaisuus vaivaa metsäalaa.

Kuusialiskasvos männikön alla ei ole jatkuvaa kasvatusta. Kuivahkot ja sitä karummat maat kuuluvat männylle ja uusiutuvat melko helposti luontaisesti. Vaatii tietysti pientä pintakäsittelyä.