› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,581 - 4,590 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 458 459 460 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 19.4.2022, 11:26

    <p><p><p>Minkä tieteellisen määritelmän mukaan ?     Silloin voisi sanoa peitteiseksi  melkein mitä tilannetta tahansa -paitsi ei täysin avohakattua aluetta ensimmäisenä vuonna ennen uudistamista.   Ehkä se on ollut jollain tarkoituskin; sekoittaa metsien käsittelytavat keskenään .</p></p><p>Peitteisen harsintahakkuun raja on PPA:ssa.  Kullakin alueella vähän erilainen  olemassa oleva. Jos mennään sen alle, niin se on uudistushakkuuta ja uudistusvelvollisuus on ainakin teoriassa olemassa.   Samoin pienaukon koko 0,3 ha erottaa jk:n aukon tavallisesta uud.velvollisuuden alaisesta aukosta.   Varmaan jotkut käyttää hyväkseen kulujen välttämiseksi sitäkin , kun on kerran mahdollista . </p></p>

    isaskar keturi 19.4.2022, 11:51

    Minusta Timo Pukkalan määritelmä on kyllä tieteellinen ja perustuu muuhun kuin kinasteluun ”Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä”

    aegolius aegolius 19.4.2022, 11:53

    >Tuo on aivan väärä käsitys

    Putosin RR kärryiltä. Tarkoitin, että Jovain on täysin eri mieltä Tahvosen ja Kettusen kanssa ja syy on puhtaasti ajatusvirhe.

    >Koita nyt käsittää, että tavoitteena ei ole mikään koron maksimoiminen, Sinu pitäisi vaivautua selvittämään, mitä nykyaikana metsäekonomiasta esim. Helsingin yliopistossa opetetaan. Oppikirjojakin löytyy, josta aiheeseen voi perehtyä, kun noin kova into on

    Eikö taloudellinen kannattavuus ole juuri silloin hyvä, kun vuotuinen tuottoprosentti on korkea? Metsäekonomian perusteet (Kuuluvainen&Valsta) löytyy hyllystä. Miltä sivulta minun kannattaisi nyt aloittaa?

    Edit. Kuten RR on varmaan huomannut, niin jo koronkorko on melko monelle mo:lle ylivoimaista. Enkä tarkoita tätä niin etteikö ilman tällaista peruslaskentaa voisi tehdä onnistuneita metsäpäätöksiä. Tarkoitan, että kannattavuudesta keskustelu on täysin mahdotonta, jos ei ole mitään talouden teoriaosaamista pohjalla.

    Aivan kuin tässäkin. Jos metsän vuotuiseksi kasvuprosentiksi oletetaan 5 %, monen mielestä pääoma kaksinkertaistuu 20 vuodessa eikä perustalouslaskenta onnistu. Jos ei ole mielenkiintoa hankkia itselleen lisää osaamista, ei uskota muiden kirjoittamia tekstejä, mutta kirjoitellaan aktiivisesti ja esitetään omia väitteitä, aletaan olla tämänhetkisessä hassussa tilanteessa.

    R.Ranta R.Ranta 19.4.2022, 13:01

    Tahvonen on kohtapuoliin eläkeiässä ja virka vapautumassa. Täällä on ilmennyt monia ”huomattavasti paremmin asian osaajia”, joten hakupapereita valmistelemaan – ”saadaan opetus oikealle tolalle”. Palkkakin on todennäköisesti parempi, mitä pieneltä metsäpalstalta on saatavissa, täälläkin ilmenneissä huomattavissa  perintömetsätapauksissakin.

    Sinun aegolius pitää lukea se kirja ja yrittää vielä ennakkoasenteitta ymmärtää, mitä siellä sanotaan, eikä antaa sen pölyttyä kirjahyllyn koristeena.

    Sinun käsityksesi, että metsänuudistamiseen kannattavasti kannttaa laittaa vaikka 5000 e/ha, perustuu ajatukseen, että metsänomistaja on sellainen veijari, että hänellä on nollakorkoista rahaa laittaa ”rajattomasti” seuraavaksi ”sadaksi” vuodeksi metsänuudistramiseen. Jos pilkkuja viilataan, niin Lapin perukoilla ei kaikilla paikoilla ”koskaan” saada tuota määrää reaalisesti takaisin.

    Se on toki hyvä, että meillä on mielipiteen vapaus, toisin kuin naapuruissa.

    Toisaalta onhan se aika sopimatonta, että minäkin olen mitään aiheesta ymmärtämättömänä tänne kirjoitellut, kun en ole edes lehden tilaaja. Tapiokin on varmaan uudistunut, mutta en ole valitettavasti  päässyt irti vanhoista käsityksistäni Tapiosta takavuosilta. Omitajan etua kun tulee itsekkäänä ajateltua.

    Metsuri motokuski 19.4.2022, 13:19

    Isakar. Kyllä se noissa metsäyhtiöiden toimenpideohjeissa on jatkuva kasvatus käsitteenä ja tavoitteena kasvattaa vain metsä eri-ikäisrakenteisena. Peitteinen metsänkasvatus on myös käsitteenä jaksollisessa kasvatuksessa niin kuin jatkuvassakin. Tuossa puuki jo mainitsi mm pienaukot. Jos ne ylittävät tietyn maksimikoon niin uudistusvelvoite syntyy. Samoin siemenpuuhakkuu jos se on liian harvaksi hakattu aiheuttaa uudistamisvelvoitteen. Siitä olen samaa mieltä että käsitteet sekoavat pahasti ja yleisesti on sanottu mm että jatkuvan kasvatuksen hakkuu on sama kuin harsintahakkuu. Näinhän ei ole. Olen täälläkin jonkun kerran kirjoittanut että jatkuvakasvatus ei sovi kaikille maapohjille. On vain niin että kaikki maapohja eivät taimetu luonnostaan. Syitä on monia. Mutta mikäli taimettumista tapahtuu niin jatkuva on erinomainen vaihtoehto siinä kuin mikä tahansa metsänkasvatus muoto.

    aegolius aegolius 19.4.2022, 13:29

    Olet kyllä RR varmasti palstan kovin provosoija.

    1. Lue viestini uudelleen. Olen Tahvosen kanssa samaa mieltä ja ymmärrän häntä. Miksi kirjoitat minulle kuin olisin hänen toimiin ja tekstiin tyytymätön?

    >RR klo 10:52, Koita nyt käsittää, että tavoitteena ei ole mikään koron maksimoiminen, Sinu pitäisi vaivautua selvittämään, mitä nykyaikana metsäekonomiasta … opetetaan

    >RR klo 13:01, Sinun käsityksesi, että metsänuudistamiseen kannattavasti kannttaa laittaa vaikka 5000 e/ha, perustuu ajatukseen, että metsänomistaja on sellainen veijari, että hänellä on nollakorkoista rahaa laittaa ”rajattomasti” seuraavaksi ”sadaksi” vuodeksi metsänuudistramiseen.

    Taloudellisen kannattavuuden vertailun perusajatus on koronkorko ja siinä käytetty korkoprosentti on jo melkoinen ajatushaaste. Sitä ei kannata lukita mihinkään tiettyyn lukuun, vaan se täytyy nähdä vain työkaluna.

    >Sinun aegolius pitää lukea se kirja ja yrittää vielä ennakkoasenteitta ymmärtää

    Ei ole ennakkoasennetta ja mielestäni on kykyä ymmärtää. Missä kohdassa näet puutteita?

    >Jos pilkkuja viilataan, niin Lapin perukoilla ei kaikilla paikoilla ”koskaan” saada tuota määrää reaalisesti takaisin.

    No niin, nyt sitten taas pitkästä aikaa hypättiin Lapin perukoille. Viimeksi, kun pohjoisemmasta Suomesta kirjoitin, niin melkein loukkaannuit etkä halunnut tästä ilmansuunnasta kirjoittaa sanaakaan. Otit muistaakseni puheeksi jopa jonkin Lounais-Suomen palstan.

    Olet kirjoittajana sellainen, että haluat kiertää saman lautasen ympärillä aina kulloisenkin kirjoittajan kanssa vastakkaisella puolella. Lisäksi varot aina puhumasta asioista suoraan. Keskustelu yksittäisestä asiasta on siis mahdotonta, vaikka viestejä vaihdetaankin. Kun minä puhun Lapista, Sinä puhut muusta Suomesta ja kiellät Lapin. Kun minä puhun männiköistä, Sinä olet hiljaa. Kun minä puhun Etelä-Suomen MT-pohjista, alat ihmetellä uudistuskustannuksia ja korkoa. Kun minä puhun korosta, Sinun mielestä ”tavoitteena ei ole mikään koron maksimoiminen”. Kun Sinä haluat minun perehtyvän metsäekonomiaan, et kerro silloinkaan mitä tarkkaan ottaen tarkoitat. Halusitko vain arvostella ja kyseenalaistaa? Pystyn kyllä vastaamaan haasteeseen, jos kerrot mikä se on.

    Perusmarttyyrimäinen lopetuskappaleesi kertoo jälleen, että viestien kierto etenee jo tutuksi tullutta ympyrää. Olen pahoillani, jos loukkasin (=viestikierron seuraava vaihe). Tarkoitus ei taaskaan ollut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.4.2022, 13:32

    Edellä esitettiin että kuusialikasvoksen edelleen kasvatus on kaksijaksoista kasvatusta. On se joskus sitäkin, mutta tärkeä on juuri tuossa edellä mainittu jako uudistamiseen ja kasvattamiseen.

    Jatkuvassa kasvatuksessa koetetaan välttää tai siirtää uudistamisvaihetta. Eroa ei siis oikeastaan ole muuta kuin puuston määrä: aina kun puustoa on hakkuun jälkeen alle tietyn rajan lankeaa uudistamisvelvoite. Jos kuusialikasvos sitten täyttää taimikon mitat niin asia Ok.

    Olisi kiva jos joku joskus yllättäisi tässä ketjussa ja toisi esiin uusia näkökulmia.

    PS. Minuakin kiinnostaisi mikä metsänkasvatuksen tavoite sitten on jos se ei ole puuntuotannon maksimoiminen eikä koron eli sijoitetun pääoman tuoton maksimoiminen.

    Itselläni ei ole kumpikaan noista vaan metsälön tuottamien hyötyjen maksimoiminen, ainakin suurin piirtein noin. Timo Pukkalaa mukaillen, puuta ja muuta, eli koetetaan huomioida myös metsätalouden ulkoisvaikutukset – sekä haitalliset että hyödylliset. Tavoite on myös ajassa muuttuva: kun on suurempi rahan tarve tai enemmän hakattavaa, puuntuotanto korostuu.

    Metsuri motokuski 19.4.2022, 13:39

    Vaikea tässä on varmaan tuoda uusia näkökulmia kun tämä on niin simppeli asia. Jokainen joka on poteroitunut omaan mielipiteeseen ei taatusti sitä muuta. Sen on jo kirjoitukset tästä asiasta osoittaneet.

    isaskar keturi 19.4.2022, 13:56

    Yritin tässä avata ajatusta, että jako jatkuvaan kasvatukseen ja avohakkuutalouteen ei ole mitenkään relevantti nykyajassa. Tätä korostaa vielä se, kun jatkuvan kasvatuksen määritelmissä on eroja riippuen lukeeko metsäfirmojen ohjeita, tutkijoiden kirjoituksia, tämän palstan kirjoituksia, metsälain tulkintaohjeita vai muuten vain saivartelijoiden näkemyksiä. Sana jatkuva(peitteinen) itsessään kertoo, mistä on kyse.

    Sen sijaan pitäisi alkaa vertailla eri kasvatustapoja (jotka on kohtuu hyvin ja yksimielisesti määritelty) ristiin, niin alettaisiin saada ymmärrystä siitä, miten metsää kannattaisi eri tavoitteilla kasvattaa?

    Niin vain kaatui taas saman vanhan inttämiseen ”eri-ikäisrakenteinen ><jaksottainen”

    mehtäukko 19.4.2022, 15:20

    ”…Sen sijaan pitäisi alkaa vertailla eri…miten metsää kannattaisi…” Siinäpä se. Kuten olen esittänyt joskus, ratkaisevaa on kuin onkin onnistunut kokonaisvaltainen toiminnan hallinta käytännössä. Laajenevan metsätalouden harjoittajan on oltava selvillä tilojen kauppahinnoista, ja mikä on oltava ostoksen tuotto, että se tukee kokonaisuutta. Jos ei ole paukkuja, laajenemista ei tapahdu. Jos uppoudut oletuslaskelmien syövereihin, muut korjaavat potin…

    Ammattimainen toiminta vuosittaisissa mh-töissä on lopulta kustannustehokkainta ja tuottavaa kun kierto-ajat kohtuullistuu sekä hikeä ja seteleitä säästyy. Luonnon avitus on osattava hyödyntää siihen menestyvillä kasvupaikoilla. Kaavamaisuus vie senkin allikkoon.

Esillä 10 vastausta, 4,581 - 4,590 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 458 459 460 … 1 453 1 454 1 455