› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 45 46 47 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 3.4.2021, 09:19

    Kuntan alta kaivettu raskasmetalli on muuttunut happosateissa myrkylliseksi kasveille ja etenkin mikropeille,, Peli ja maakin on tamppauskardinaalin  tuotos ja  ennekuin seuraavat puut kasvaa joskus 2000 vuoden kuluttua,  pitää tulla   toiset mikropit  hajottamaan myrkyt. Maa on saastunut.

    Visakallo Visakallo 3.4.2021, 09:24

    Perkon jutut ovat nyt karanneet täydelle laukalle. Onkohan tullut tehtyä Pääsiäis-taikoja?

    mehtäukko 3.4.2021, 09:34

    Rukopiikki kekkasi termin”maan muumioituminen”. Ja Tolopainen, peltoviljelyssä maata joko kultivoidaan tai ainakin kylvömuokataan joka vuosi. Lietesontaa upottavat vantaiden läpi maan sisään vuosittain. Kyntämistä ovat maalajista riippuen vähentäneet. Jos nurmi tuottaa 3-4 vuotta satoa, se on sen jälkeen kokonaan uusittava.

    mehtäukko 3.4.2021, 09:38

    Kaasuvaijerin hirtettyä Perkon mopo kyllä karkasi jk- hatelikkoon oikein kunnolla.. 🙂

    Tolopainen Tolopainen 3.4.2021, 09:46

    Täällä lähdetään tuosta maa-ja ihmiskeskeisestä ajattelusta. Luonto ei kasvaakseen ihmisen muokkauksia tarvitse. On tullut toimeen ilman ihmisiä miljardeja vuosia. Sehän riippuu tietenkin mitä metsässä painotetaan, mitä siellä tarvitsee tehdä. Jos hoidellaan maisemia ja marjamaita vihreille, tehdään eri asioita kuin jos maksimoidaan puuntuotuotanto.

    Visakallo Visakallo 3.4.2021, 09:53

    Siinä vaiheessa kun vihreiltä loppuvat rahat, meitä vanhoja ja taantumuksellisiä metsä-jääriä tarvitaan taas. Taidetaan tarvita nopeammin kuin osattiin edes odottaa.

    Timppa 3.4.2021, 10:07

    Käsittämätöntä on myös tuo Timpan kustannuslaskenta. Samat puut samassa aukossa. Kuvitteellinen etu, joka saadaan jk:n alemmista tuotoista?

    Ei kuvitteellinen.  Näkyy tiliotteessa.

    mehtäukko 3.4.2021, 10:37

    Tosiaan yksin se satu, että Perko korjaa 35 vuoden aikana 4 puusatoa, tekee jk:n lätinät tyhjän päälle. Vatulointia on monenlaista.

    R.Ranta R.Ranta 3.4.2021, 11:32

    Visa: ”R.Ranta on kyllä aina ollut valmis arvioimaan muiden metsiin liittyvää talousosaamista”

    En ottanut edellä mitään kantaa kenenkään metsänhoitoon. Vaan siihen, että kannattavuus on kokonaan eri asia kuin puuntuotos. Minua häiritsee tavattomasti se, miksi sen ymmärtäminen on näin vaikeaa.

    Toisaalta sen ymmärrän. Tapion miehille alettiin opettamaan tätä aihetta parikymmentä vuotta sitten ja tiukkaan se sielläkin otti. Palaveri toisensa jälkeen pidettiin, jossa talouden asiantuntija selvitti heille asiaa. Palaverin päätteeksi oltiin yhtä mieltä, että taloudellinen tavoite on nettotuoton nykyarvo. Kun seuraava palaveri pidettiin homa piti aloittaa taas alusta, puun tuotoksen kumajainen oli aina palaverien tauolla saanut voiton. Näin piti tehdä monta, monta kertaa, ennen kuin ymmärrys  asiaan saatiin menemään jakeluun.

    Puuntuotosta voidaan lisätä siihen investoimalla. Sitä ymmärtääkseni ei kukaan kiistä. Kokonaan toinen kysymys on, onko se kannattavaa.

    AJ pohtii tuolla edellä kumpi jossakin tapauksessa on parempi. Sinun tutkijana täytyy olla selvillä, kuinka näitä asioita taloudellisessa mielessä lasketaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.4.2021, 11:43

    Metsä meidän jälkeemme -kirjan arvio (ei ole minun kirjoittamani!) mainitsee professori Gustaf Sirénin lanseeraaman käsitteen ”itsemurhakuusikot”, joilla tarkoitettiin paksukunttaisia, hidaskasvuisia Lapin vanhoja kuusikoita. Asiasta löytyy helposti lisätietoa, kun hakee sanalla ”kunttaantuminen”.

    http://www.annelinkirjoissa.wordpress.com/2020/01/22/metsa-meidan-jalkeemme/

    On ihan ok jättää avovaihe väliin, mutta silloin joutuu hyväksymään sen tosiasian, että metsän suurin kasvupotentiaali ei pääse ilmenemään.

    Kuten täällä on moneen kertaan tuotu esiin, mahdollisimman suuri puun tuotanto ei kuitenkaan ole ainut metsätalouden tavoite. Se edellä esittämäni oli teoreettinen ajatelma, jonka lopputulos riippuu täysin siitä, mitkä alkuoletukset valitaan. Laskea voi monin tavoin, mutta tulos jää helposti vaillinaiseksi, ellei tiedetä päätöksentekijän tavoitteita.

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 45 46 47 … 1 453 1 454 1 455