Jatkuva kasvatus käytännössä.

Sammoo mieltä, että metsän  kasvun lisääminen lisää hiilen kertymistä ja fossiilisia korvaavat tuotteet pitää laskea mukaan hiilitseeseen.  Muuten ei puhuta  oikeista asioista joita tapahtuu metsäluonnossa.   Jk:llakin on oma paikkansa mutta ei ainakaan hiilitaseen parantamista sillä tyylillä tapahdu.

Koska jk:n metsien kehityksestä on vain vähän jos ollenkaan pitkän aikavälin tutkimustuloksia, on paljon järkevämpää laskea oikeilla oletuksilla kannattavuuserojakin lyhyemmällä tähtäimellä kuin teoreettisesti täältäikuisuuteen jatkuvan metsän kasvatuksen kaavalla jota soveltaen  jk:n NNA :a  yleensä lasketaan ja perustellaan.    Siksi esim. päätehakkuun tuloerot pitää laskea mukaan vertailussa. Se on ihan ilmeistä ottaa myös ne kussakin tapauksessa mukaan, jos puhutaan vain kannattavuusvertailusta jolloin  muiden puistometsäarvojen yms. mukaan ottaminen ei kuulu läheskään aina siihen laskelmaan.

Tahvosen laskelmat pääosin on samojen asioiden laskemista mutta vähän eri näkökulmasta kuin meikäläisellä.   RR ilmeisesti koetti vinoilla Tahvosen paikalle siirtymisestä, ei kannattaisi. Sopii niitä muitakin mielipiteitä ja laskelmia mualimaan kuin vain juuri Tahvosen teesien mukaisia.

Juuri näin. Enkä itse osaa kyseenalaistaa sitäkään, että suhteellinen tuotto saadaan korkealle ”muutamalla nuoren puun rungolla”.

JK:n markkinointi pohjautuu hyvin yksinkertaiseen asiaan. Suomeen on tullut paljon metsänomistajia, jotka ovat vailla metsänhoidon tietämystä ja kokemusta. Metsät ovat tulleet perintönä, tai metsää on tullut ostettua, kun kaverillakin sitä on. Tilannetta voisi verrata uuteen, kokemusta vailla olevaan kiinteistöjen tai osakesalkun omistajaan. Tällaiseen asiakaskuntaan on helppo mennä luoduilla positiivisilla mielikuvilla sisään. Kun samaan aikaan myös ympäristöjärjestöt ja jopa poliittinen puolue tarjoavat heille samaa kermakuppia, olisi suoranainen ihme, jos jk-syöttiin ei tartuttaisi. Tilannetta edesauttaa myös se, ettei kuluttajansuojalainsäädäntö rajoita markkinointia millään tavalla.

Ihan kuriositeettinä: missä kulkee koulutetun ja kouluttamattoman raja nykyään?

Toinen kiinnostava asia olisi: onko joku tätä ketjua lukenut

a) oppinut jotain?

b) muuttanut metsiensä käsittelyä ketjun pohjalta ja mihin suuntaan?

a-b) Tuskin mitään. Kiinnostus jatkuvan kasvatuksen kokeiluihin omissa metsissäni sen sijaan on kasvanut merkittävästi. Täytyy tarkkailla vielä hanakammin eri vaihtoehtoja, mihin jk vielä saattaisi sopia. Kun noin kovaa on timppojen vastustus, niin pakko siinä järkeä on olla.

b-a) Olen sellaisessa työelämän roolissa, että pääsen linjaamaan jollain tasolla muidenkin kuin työnantajani metsien tulevaa käsittelyä pitkässä linjassa. Lisäperehtymistä vielä vaatii, mutta suunta jatkuvapeitteisyyteen on vahvistunut. P.R.-ilmiö, sama kuin kohdassa a-b. Kuutioissa saattaa vähän hävita, mainepuolella tarjolla kenties merkittäviäkin voittoja.

Leena