Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,558 vastausta, 142 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 tuntia, 45 minuuttia sitten mehtäukko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 4,611 - 4,620 (kaikkiaan 14,558)

1 2 3 … 461 462 463 … 1 454 1 455 1 456

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Puuki 20.4.2022, 09:47

Muutamien kaupunkien tms. yhteisöjen päätökset kokonaan jk:een siirtymisessä on ymmärrettäviä, jos metsä on pääosin vain asutusalueiden ympärillä olevaa puistometsää. Muutenhan siinä ei ole järkeä koska myös taloudellista kannattavuutta pitää ajatella ainakin niiden jotka hoitaa talouspuolta. Toisten metsiä osaa tietysti kuka tahansa innokas esittää mieluusti suojeltaviksi tai puistometsiksi , kun kustannuksista ei tarvi välittää.

Se on hyvä asia jos osataan erottaa jk;n sopimattomuus useimpiin kohteisiin kovasta mediarummutuksesta huolimatta. Ehkä joku on sen hoksinut tätä palstaa lukemalla.

a)-kohta : Olen oppinut ainakin sen että pinttyneitä käsityksiä ei useimmissa tapauksissa voi muuttaa millään fakta-argumenteillakaan.

Timppa 20.4.2022, 09:59

Kiitos kunniasta Leena

En minä mitään vastusta. Kerron vain faktoja. Jos teet niiden perusteella omia päätelmiäsi, niin omapa asiasi. Luepa huolella juttujani. Erityisen innokkaasti olen puhunut sekametsien kasvatuksesta. Kannattako mielestäsi niitä suosia vai kasvattaa kuusettuvia jatkuvan kasvatuksen metsiä? Mietipä tätä, kun mietit työnantajasi metsien tulevaisuutta.

Sitä paitsi olen sitä mieltä, että mielellään harjoitettaisiin jatkuvaa kasvatusta turvemailla vesistöongelmien estämiseksi. Käytännön ongelmat usein estävät. On suo, jossa karhunsammal estää taimettumisen. Toisella isot harvaan jätetyt puut kaatuvat. Ensi talvena, jos kelit sallivat, on taas tarkoitus tehdä taas uusi yritys. Nyt ajatus on, että yhdellä kuviolta hakataan kaikki kuuset, mutta jätetään riittävä haihduttava puusto hieskoivua ja mäntyä ja kuusen uudistuminen varmistetaan istuttamalla.

Perko 20.4.2022, 11:28

Timpan on hyödyllistä tutkia yhtiönsä metsän tuottavuutta ja unohtaa vaikeammat toisten laskelmat. Äkkiseltää näyttää tuottavan pääomalle noin pyöreästi + 0,oo18 % tuloa. Kaikella ystävyydellä! Olen joka kerta kehotuksestasi tarkistanut ja verrannut tuottoja en tehtailta ja en noudata neuvojasi.

aegolius 20.4.2022, 11:39

Perko, voit aivan rauhassa toimia metsässäsi miten haluat eikä siihen puutu kukaan. Miksi suollat tänne palstalle tuollaista soopaa jostain 0,0018 prosentista? Tuostahan ymmärtää jo koululainenkin, että ihan kaikki ei ole ihmisellä kunnossa.

Jovain 20.4.2022, 14:42

Se on tukin tuotto huipussaan, eikä sillä ole väliä onko jaksottaista tai jatkuvaa. Sama asia, kun muistaa välillä avohakata ja muistaa olla vertailematta jo valmiiksi tienattuja tuottoja. Siihen tarvitaan jo laskinta. Toimii se avohakkuuton myös, mutta vaatii kokemusta huomattavasti enemmän.

Visakallo 20.4.2022, 15:04

Leenalle voisin antaa pienenä vinkkinä, – vaikka tällainen kouluttamaton olenkin, että hieman asiallisempi kirjoitustyyli tuottaisi sinullakin paljon enemmän tulosta. Aika paljon kirjoituksiasi kun näkyy nyt täältä poistuvan. Ota mallia esim. A.Jalkasesta. Keskustelun taso kun ei nouse vain toisia arvostelemalla, vaan pitää laittaa itsensä likoon kirjoittamalla asiaa ja asiallisesti.

A.Jalkanen 20.4.2022, 17:50

Edellä puhuttiin sijoitetun pääoman tuotosta ja suhteellisesta arvokasvusta. Sijoitettua pääomaa ovat metsään sijoitetut raha- ja työpanokset sekä puuston arvo. Pääoman tuotto koostuu puuston arvokasvusta ja puustopääoman arvon muutoksista.

Jatkuvapeitteisessä metsässä pienen ja suuren arvokasvun puuyksilöt ovat sekaisin ja jaksollisessa metsässä ne on yleensä eroteltu eri metsiköihin. Molemmissa pätee kuitenkin sama periaate: metsikön tuotto koostuu puuston arvon muutoksista ajassa.

Tietyn metsikön arvokasvu tietyllä hetkellä saadaan kun lasketaan siinä kasvavien erikokoisten puiden arvokasvut yhteen. Metsälön arvokasvu saadaan kun lasketaan metsiköt yhteen. Lasketaan nämä halutulle ajanjaksolle, niin saadaan selville mitä tuotto on ollut tai mitä se olisi tulevaisuudessa.

Jatkuvapeitteisessä mallissa pyritään jättämään metsään puita, jotka ovat hyvässä arvokasvussa tai juuri tulossa siihen. Onko tämä sitten parempituottoinen kuin jaksollinen metsä? Se riippuu siitä, kummanko metsälön puiden yhteenlasketut arvokasvut ovat suuremmat suhteessa sijoitettuun pääomaan.

mettämiäs 20.4.2022, 20:08

”Hän oli Paavo Lipponen joka muutti metsäveron pääomaveroksi. Väyrynen ja Pekkarinen suu viivana nyökyttelivät.”

Perkolle tiedoksi, että Paavo ei ollut tuo verotuksen muuttaja/asiasta päättänyt pääministeri; nyökyttelijöihin en ota kantaa…

Jovain 20.4.2022, 20:59

Jaksottainen on jotain keskiarvo 0.0 ja v. 60 välillä. Samoin jatkuvassa kasvatuksessa, kun otetaan huomioon taimistot ja nuori metsä. Ovat siinä mielessä vastikkeellisia. Mutta jos mennään jatkokierroksille, tilanne muuttuu. Voidaan toteuttaa myös jaksottaisessa metsän hoidossa. Arvokasvu on moninkertainen aloitukseen verrattuna. Tiedä sitten miten oli, mutta ennen jk sulkua, jonka aikana avohakkuut yleistyivät. Oli yleinen ja paljon käytetty tapa tuottaa runkopuuta. Oliko metsänhoito pahasti pielessä siihen aikaan?

Timppa 20.4.2022, 22:12

Taas kertaus. P W Hannikainen, että harsinta(jatkuva) sopii, kun vain sahatukilla oli kysyntää. Lohkohakkuu (jaksollinen), kun myös pienimittakaavaisellakin puulla on kysyntää.

On itsestään selvää, että harsinnasta tuli valtamenetelmä yksistään käytännöllisistä syistä. Ei ollut teitä, joilla pääsisi hoitotöihoín. Porukalla ei ollut edes polkupyöriä. Keväällä tarvittiin työvoima maataloustöihin. Oli siis itsestään selvää, että metsät saivat yleensä kasvaa miten sattuivat.

Runkopuun tuottaminen oli vähenevien tukkimetsien kyseessä ollen vähän liioittelua. Meidän 1860-luvun lähes hakkaamattomat mäntymetsät ”sulivat” yhden 6 tuuman tukin puiksi 70 vuodessa.