Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,560 vastausta, 142 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 5 tuntia sitten mehtäukko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 4,641 - 4,650 (kaikkiaan 14,560)

1 2 3 … 464 465 466 … 1 454 1 455 1 456

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Perko 25.4.2022, 13:05

Entäs jos on het hakkuusta 16 m ja 3m mittaista mitäs niille pitää tehhä? Teille kummittelee 1,5 m:n avohakkuu jäljet ja tamppaus.

mehtäukko 25.4.2022, 13:35

”…het hakkuusta 16m…”

Kuivan kankaan ostopalstalla 25v sitten oli elinkelpoinen täystiheä 14-16m eh- männikkö, jonka päällä ”ei täystiheä” pylväsmännikkö. Vastoin muitten odotuksia, pylväät poistettiin ja suoritettiin eh heti jäljestä. Särkyihän nuorempaa puustoa, mutta pinoon jouduttuaan ei propleemaa. Pää-asia,että harkitulla työskentelyllä jäi kehityskelpoinen puusto lihomaan.

Järjen käyttö on sallittua.

Gla 25.4.2022, 14:20

”Metlan jk:n kestokoealoilla Lapinjärvellä oli juurikääpätartuntoja kuvioilla ~ 8 – 82 %:ssa alikasvoskuusissa. (Metsätieteen aikakauskirja 2/2004).”

En saa tuota auki, nykyään ilmeisesti kirjautumisen takana?

Onko tulos mitattu kuusikossa kuusen alikasvoksista, sekametsässä vai koivikossa?

Luonto on järjestänyt niin, että kuusi kasvaa valopuiden alla. Olisi erikoista, jos tuloksena olisi sairas puusto. Siksi epäilen, että tulos on kuusikossa alikasvoksista mitattua tietoa. Luontokaan ei noista järeää puustoa yritä kasvattaa, vain jk-porukka.

aegolius 25.4.2022, 14:48

>Saahan sitä tarjoilla mitä hyvänsä.

Juuri näin Jovain toimit itse eikä sinulla ole ainuttakaan todistetta esitettäväksi. Käytännön mittaustulokset jk-metsistä olisivat hyvin kiinnostavia, mutta kuinka ollakaan ketjun harvoille jk-ihmisille ppa ja relaskooppi ovat outoja kirjainyhdistelmiä. Kyllä ihmisen kannattaisi pyrkiä kehittymään itseään kiinnostavissa asioissa.

Puuki 25.4.2022, 14:56

Onko mahdollista kasvattaa terveitä kuusia eri-ikäisrakenteisessa metsässä? Eriikäisrakenteisessa metsässä juurikäävän torjunta perustuu lähes yksinomaan ennakkotorjuntaan: terve metsä pyritään säilyttämään terveenä. Ennen päätöstä kasvattaa kuusivaltainen metsikkö eriikäisrakenteisena kannattaa varmistaa, ettei ylispuissa tai niiden kannoissa esiinny juurikääpälahoa. Metsän suojaaminen itiötartunnoilta on toistaiseksi ainoa tapa torjua juurikääpää, sillä metsässä, missä peitteisyys säilytetään puusukupolvesta toiseen, juuristoon päässeen sienirihmaston leviämistä ei voida merkittävästi rajoittaa edes pitkällä aikavälillä. Kesä korjuun juuri ja tyvivauriot ja puutteellinen kantokäsittely ovat terveiden kuusikoiden suurimmat riskitekijät. Teoriassa ei ole esteitä sille, etteikö niin eriikäisrakenteinen kuin tasarakenteinen kuusikko pystyttäisi suojaamaan juurikääpätartunnalta, mutta se vaati erittäin laadukasta metsänkäsittelyä, joka ei anna sijaa juurikääpätartunnoille.(Artikkeli olikin v:lta 2014 .) Tuossa yllä lopputiivistelmä artikkelista. 

A.Jalkanen 25.4.2022, 16:06

Tuula Piri. (2014). Juurikääpä eri-ikäisrakenteisessa kuusikossa – riskit ja torjunta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2.

https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6897.pdf

”Juurikäävän esiintymisrunsautta ja rihmastojen kasvullista leviämistä on selvitetty viidessä eri-ikäisrakenteisessa kuusikossa Lapinjärvellä EteläSuomessa. Koealoilla esiintyvien juurikääpäkloonien koon ja rakenteen perusteella voidaan päätellä, että näissä metsiköissä juurikäävän kasvullinen, puusta puuhun tapahtuva leviäminen on ollut runsasta sekä eri ikäluokissa että eri ikäluokkien välillä. Kaikki ylispuista tai niiden kannoista tunnistetut juurikääpäyksilöt olivat levinneet kasvullisesti ympärillä kasvaviin nuorempiin kuusiin.”

”Juurikääpälevinnän rajoittamiseksi kuusitiheiköt kannattaa harventaa ajoissa, kun puiden juuristot ovat vielä pienialaisia. Lisäksi hyväkuntoiset kuuset ovat kestävämpiä paitsi juurikääpää myös muita tuhoja vastaan kuin tilan tai valon puutteesta kärsivät puut.”

Visakallo 25.4.2022, 16:52

Joskus tuntuu, että ihmisten korkea koulutus menee aika paljon hukkaan, jos vielä tänä päivänäkin pitää pohtia ja tutkailla jotain jk:ta, joka ei käytännössä ole edes mahdollista Suomessa. Kauppakoulun käynyt Kelan toimihenkilö kertoi, että heilläkin on nyt jo useita tohtoreita tekemässä sitä samaa työtä mitä hänkin, vain sillä erotuksella, että nämä tohtorit käyvät häneltä jatkuvasti kysymässä neuvoja.

Teufelin Zumi 25.4.2022, 18:53

Pitäisikö tohtorikoulutukseen sisällyttää kela-kuponkien täyttäminen?

reservuaari-indeksi 25.4.2022, 19:30

Minun synpatiat meni kauppa koulun käyneen henkilön puolelle. Jatkuvasti kyselevät ovat varsin rasittavia.

Leena

Visakallo 25.4.2022, 19:45

Kyseliät ovat kieltämättä rasittavia, mutta ehkä vielä rasittavampia ovat ne itseään koulutettuna ja fiksuna pitävät, jotka eivät osaa vastata yhteenkään hänelle esitettyyn kysymykseen.