Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,671 - 4,680 (kaikkiaan 14,548)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Teufelin Zumi

    Ja höpö höpö, metsälaissa on edelleen minimitaso ja metsänomistajan itse kustantama valvonta. Sertifikaatista ei puunmyyjä saa korvausta, ainoastaan metsäteollisuus ja mhy.

    Visakallo Visakallo

    – Ja millähän tavalla se minimitaso mahtaa kiusata metsänomistajaa? – Aika pientä taitaa se valvontakin nykyisin olla.

    Teufelin Zumi

    Metsänomistajan vapaus hoitaa ja käsitellä metsiään haluamallaan tavalla on sitten puhdasta propagandaa. Metsälain lisäksi on vielä ylimitoitettu verotus ja kemera niin on turha puhua mistään omistajan valinnan vapaudesta.

    Visakallo Visakallo

    Tuskinpa se Teukkakaan täyttä veroa metsätuloistaan maksaa, sillä veroasioihin voi pienelläkin paneutumisella vaikuttaa melkoisesti. EDIT Miten kemera vaikuttaa metsänomistajan valinnanvapauteen? Sehän on täysin vapaaehtoinen tuki.

    Teufelin Zumi

    EDIT Verot maksetaan tuloista, jos ei ole tuloa, ei ole myöskään maksettavaa veroa.
    Tukirahat on aina kerätty sieltä missä on tuloa, eli puunmyynti tuloista. Kepu ratkaisu on myöskin velan otto ja tuella eläminen.
    Näistä asioista voimme olla samaa mieltä.

    Visakallo Visakallo

    48 vuotta Teukka niitä veroilmoituksia on tullut tehtyä itselle ja aika monelle muullekin. Miten on itsesi laita?

    Puuki

    Siitä alikasvoskuusikon kasvusta vähän lisää juttua :  Vapautetun kuusialikasvoksen kasvu elpyy ~ 10-15 vuodessa. (Valkonen ym. -93) . Riippuen viimm. vuoden kasvusta ennen ylispuiden poistoa . Jos vuosikasvu on ollut alle 10 cm, on elpyminen hidasta.  1-4 vuotta voi kasvu jopa heikentyä entisestään.  Heikoimman vuosikasvun (alle 2,5 cm) kuuset kasvoivat vielä 10 vuoden päästä alle 10 cm/v.  pituutta.  Kun vuosikasvu oli yli 32 cm, ei kasvutaantumaa tullut ollenkaan.

    Reipas harvennus (PPA n. 60% harventamattomasta) laskee kasvua kuusikoissa n. 25 %. ennen 2. harvennusta. Männiköissä vähän enemmän.  (Karlsson, Erikson-97) .    Lisäksi voimakas harvennus tunnetusti lisää tuulituhojen riskiä.      Vaikka voimakas harvennus lisää kuusten vuosi- paksuuskasvua ~ 1,7 – 2 x:ksi, niin kuusikoissa (keski-ikäisissä) kok.kasvu laskee 1- 1,5 m³ /ha/v. , männiköissä 1,5 – 2,5 m³/ha/v.     20 vuodessa männikön eh:ssa voimakas harvennus laski kasvua yli 10 m³/ha ja  puiden paksuuskasvu lisääntyi 1 cm:n. (Hynynen ,Arola -99) .

    Harvennusvoimakkuus ja -tapa vaikuttaa siis, puulajin, puiden iän,-laadun,  tilajärjestyksen ja  kasvupaikan muiden olosuhteiden lisäksi, metsän jatko- kehitykseen paljon eikä  nyrkkisääntöä ole olemassa milloin sopii minkäkinlainen käsittely parhaiten.

     

    Gla Gla

    Voidaan silti sanoa, että kuusikon alla kuusen alikasvoksen kasvattaminen on toivotonta. Jotta alikasvoksella olisi edellytykset kasvaa, pitää ylempi kuusikko olla talousmetsää ajatellen liian harva. Kuutioita ei siitä kerry ja vaikka hoitokulut olisi lähes nollassa, ei heikko kasvu lohduta. Tuossa tapauksessa kannattaa tulos repiä karumman puoleisesta männiköstä ja hyödyntää kuuselle sopiva kasvupaikka paremmin.

    Puuki

    Kuusialikasvoksen vapautus kun tapahtuu valopuiden alta siinä se toimii jos on toimiakseen.  Uusia ku-taimiakin tulee yleensä  lehtikarikkeen pohjustamiin kohtiin. Jos lehtipuita on  sopivassa tiheydessä, kuusia voi tulla riittävästi seuraavaan puusukupolveen kasvatettaviksi.

    Selvää on, että jos metsän PPA pudotetaan sopivaksi uusien taimien syntymistä varten 8-11 m²/ha tasolle,niin useimmissa tapauksissa se laskee kiertoajan puunkasvua huomattavasti.  Jos harsitaan jatkuvasti siten,  käy niin , että hyvän kasvupaikan kasvupotentiaalia jää tod. näk. liian paljon käyttämättä eikä mahdollinen arvokasvun nopeutuminen riitä sitä korvaamaan kuusikossakaan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäuutisissa juttua jiikoosta. Siinä varoitellaan hankalasta siirtymävaiheesta varttuneessa kuusikossa ja reseptiksi tarjotaan avohakkuu ja istutus. Siirtymä kuusesta valopuihin voidaan tehdä istuttamisen sijaan myös kylvöllä tai luontaisella uudistamisella tai edellisten yhdistelmällä. Oleellista on kuitenkin avohakkuu, joka on helpompi tapa uudistaa kuin pienaukko, erityisesti koska avohakkuualueella maanmuokkaus varmistaa uudistumisen. Avohakkuu voidaan tehdä maisema huomioiden esimerkiksi jättämällä säästöpuuryhmiä näkemäesteiksi tai kaistalehakkuuna.

    Ilmeisesti tallenne tulossa nähtäville myöhemmin. Olisi kiva jos näitä tapahtumia mainostettaisiin enemmän, eihän netissä olisi osallistujamäärälle ylärajaa.

    https://www.lyyti.fi/p/peitteinenmetsa2022/fi/ohjelma

Esillä 10 vastausta, 4,671 - 4,680 (kaikkiaan 14,548)