› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,681 - 4,690 (kaikkiaan 14,540)
1 2 3 … 468 469 470 … 1 452 1 453 1 454

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 28.4.2022, 11:23

    Oleellista on kuitenkin avohakkuu, joka on helpompi tapa uudistaa kuin pienaukko, erityisesti koska avohakkuualueella maanmuokkaus varmistaa uudistumisen.

    Pienaukossa on lisäksi paljon haittapuolia. Varjoisuus, kylmyys, heikko kasvu, lumituhot. Lumituhot karsii pois männyn ja koivun.

     

    Visakallo Visakallo 29.4.2022, 06:16

    Jatkuvan kasvatuksen matematiikka on mielenkiintoisen valikoivaa. Siinä annetaan kyllä suurin paino jaksollisen kasvatuksen uudistamiskuluille, mutta jostain syystä sivuutetaan jk:n puolella se kaikkein oleellisin, eli uudistumiseen kuluva pitkä aika ja pieni puustopääoma, aivan kuin maapohjan tuottokyvyllä ei olisikaan lainkaan arvoa, saatika korkoa. Tilannetta voisi verrata vaikkapa hotellin omistajaan, joka pitäisi suuren osan huoneista varausjärjestelmän ulkopuolella, vaikka niistä koko ajan juoksee omistus- ja ylläpitokulut. Vastaavasti tehtaan omistaja seisottaisi jatkuvasti osaa koneista, koneenkäyttäjien tappaessa aikaa täydellä palkalla kahvihuonessa. Olen kysynyt tästä jk:n matemaattisesta erikoisuudesta useammassa yhteydessä, mutta vastausta en ole vielä saanut. Todennäköisesti se kiinnostaisi muitakin.

    Gla Gla 29.4.2022, 17:17

    Uutisista: ”Tutkimuskoealoilla on myös käynyt selväksi, ettei metsä mene pilalle 1–2 poimintahakkuukerran jälkeen, vaan oikein toteutetulla jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voidaan jatkaa talousmetsäkuusikon kasvatusta.”

    Jos lähtökohtana on ollut hyvä, erirakenteinen metsä, 1-2 hakkuuta voidaan tehdä. Sen jälkeen kasvatetaan kuusikko päätehakkuuseen, koska uudistuminen ei riitä korvaamaan poistettavia runkoja kohtuullisess ajassa.

    30 vuoden verran, mikä Valkosen koealoja on mitattu, erirakenteisuus toimii.

    Gla Gla 29.4.2022, 17:21

    ”Puunkorjuu ei ole jatkuvassa eli eri-ikäisrakenteisessa kuusikossa erityisesti kalliimpaa kuin harvennuksiin ja avohakkuisiin perustuvassa tasaikäisrakenteisessa metsätaloudessa.”

    Kun jyvitetään poistumat ensiharvennuksesta 50 m3, kakkosharvennuksesta 80-100 m3 ja päätehakkuusta 400 m3, en jaksa uskoa poimintahakkuun millään pärjäävän hinnassa. Pitää myös hinnoitella korjuun laatu eli korjuuvauriot, joita poimintahakkuussa väistämättä tulee enemmän.

    Gla Gla 29.4.2022, 17:24

    ”Yksi jatkuvan kasvatuksen käytännön toteutukseen oleellisesti vaikuttava reunaehto on kuitenkin sama kuin 30 vuotta sitten: tasaikäismetsän muuttaminen eri-ikäiseksi on Valkosen mukaan pitkä ja vaikea projekti.” 

    Kun lähdetään liikkeelle avoimesta vaiheesta, saadaan aikaan erirakenteinen sekametsä eli paras mahdollinen lähtökohta poimintahakkuille. 1-2 poimintahakkuun jälkeen erirakenteisuus ja sekametsäisyys vähenee. Kehityskulku on täysin selvä. Kokonaiskuvaa ei muuta sekään, että onnistuneessa kohteessa voidaan tehdä kolmaskin poimintahakkuu.

    Gla Gla 29.4.2022, 17:31

    ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen vuoksi metsiä tulisi kasvattaa vahvasti sekapuustoisina, mutta mänty ja monet lehtipuut vaativat taimina runsaasti valoa.

    Niitä varten jatkuvan kasvatuksen kuusikkoon tulee tehdä pienaukkoja. Pienaukot muuttavat hieman jatkuvan kasvatuksen luonnetta peitteellisenä metsänkasvatusmenetelmänä.”

    Avohakkuu toki muuttaa jatkuvan luonnetta, mutta luontaisesti ei pienaukkokaan välttämättä taimetu. Varsinkaan valopuut ei siinä menesty, jos vieressä on luontoväen mielikuvien mukaista järeää puustoa sisältävää kuusikkoa.

    Perko 30.4.2022, 07:16

    Sekoilua  on jälleen noissa uudistuksissa ja  tyhjäkäynnissä joita Visa  tuputtaa  jk:hon.  Monikerroksinen metsä sisältää laajan ikäjakauman monen kokoisia puita, se voi taimettua joka vuosi silloin kun  siemeniä  varisee kaiken lajin puista.

    Aukkomenetelmässä, kerran vielä, se keinollinen uudistus on noin kerran 60-100 vuodessa. Väliajat vesotaan ja tampataan.

    Puukin mainio numeroilla esitetty kuvaus avohoidon riukutuotannosta 30 vuoden tyhjäkäynnistä on sitä visalaista hotellinpitoa (jokamiehille) josta on vain menoja.  Eri-ikäis kasvustossa on silloinkin metsä arvokasvussa ja tukkipuun myyntiä 2- 3 kertaa!    Visa niin, sellainen ero niillä  asioilla on. Kumpaakin systeemiä saa käyttää.

    PS.   Myrskyjen jäljet löydätte eim: Simpele you Tub veera myrsky.  Se ei lajittele mitä on edessä !

    Ranella on jatkuva nälviminen vain harvoin  asiaa.

    Rane 30.4.2022, 07:35

    MH:n jatkuva kasvatushakkuu Tammisaaressa – YouTube

    Puuki 30.4.2022, 08:18

    <p>Se uudistuksen taimikustannushan on vain yksi  kannattavuuden arviointiin liittyvä osatekijä.    On monia  muitakin asiaan vaikuttavia tekijöitä  joita on puitu tässä ketjussakin pitkin ja poikin. </p>

    mehtäukko 30.4.2022, 08:57

    Perko…”Sekoilua  on jälleen …”  =keinollinen uudistus on noin kerran 60-100 vuodessa. Väliajat vesotaan ja tampataan.”  Tuohan on 100%sti pöty väite kuten ”…30 vuoden tyhjäkäynnistä..”

Esillä 10 vastausta, 4,681 - 4,690 (kaikkiaan 14,540)
1 2 3 … 468 469 470 … 1 452 1 453 1 454