› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 46 47 48 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 3.4.2021, 12:03

    RR. Puuntuotosta voidaan lisätä siihen investoimalla. Sitä ymmärtääkseni ei kukaan kiistä. Kokonaan toinen kysymys on, onko se kannattavaa.

    Timpan vastaus noihin kannattamattomiin investointeihin eli jaksollisen uudistamis- ja taimikon hoitokustannuksiin meni jotenkin näin.

    ”Nämä kannattamattomat investoinnit heillä vuosittain ovat 10% luokkaa puun myyntituloista eikä vieläkään olla menty konkurssiin”.

    Puuki 3.4.2021, 12:26

    NNA ei kait kuitenkaan ole metsänkasvatuksen tavoite.  Sen maksimointi voi olla.  Sama asia on korkoa-korolle tuloksen maksimointilaskelma mutta toisinpäin .  Samaan lopputulokseen päästään myös vertaamalla kahta erilaista kasvatusketjua ”vierekkäin” niiden menojen ja tulojen osalta.  Siitä oli kysymys siinä rautalankamallissa .

    suorittava porras suorittava porras 3.4.2021, 12:45

    Joiltakin näyttää unohtuvan ,että maamme metsäteollisuus on kehittynyt nykyisiin mittoihinsa jaksollisen metsänkasvatuksen avulla. Jos harsinta olisi saanut jatkua aikanaan entiseen malliin , tiloilta löytyisi häthätää metsistä talven polttopuut ja sahattavaa tavaraa vain kotitarvekäyttöön. Maallisia murheita -vilua ja nälkää- tuskailtaisiin öljylampun tai päreen valossa.

    mehtäukko 3.4.2021, 16:24

    ”Puuntuotosta voidaan lisätä siihen investoimalla. Sitä ymmärtääkseni ei kukaan kiistä. Kokonaan toinen kysymys on, onko se kannattavaa.”

    Jos ajatellaan aloittavaa nuorta, joka aikoo keskittyä metsätaloudesta omatoimisesti leipänsä tienaamiseen, hänen olisi syytä paneutua tosissaan käytännön tiedon ja taidon hiomiseen. Olisi elintärkeää selvittää kaikkien tekemisten ja tekemättä jättämisten tarkoituksenmukaisuudet. Kun näin on, tehtävät hommat ja toimenpiteet loksahtavat itsestään selvinä niin että jatkumo toimii ja pelaa.

    Tässä vaiheessa laskutoimitukset oletuksilla,luulotteluilla, tavoiteprosenteilla… kaikella uskottelulla saa heittää saunan kiukaaseen! Virhettä ei voi tulla,kun tiedossa on joka tilanteeseen oikeat toimivat toimenpiteet.

    Esim. minulla on hyvälaatuinen kasvuvoimainen kaikin puolin hoidettu parintuhannen motin pylväsaiheinen männikkö. Kun väljennän sen ennen latvuston supistumista ja parin kolmen vuoden kuluttua siitä lannoitan ”oppien mukaan”, sijoitetun rahan tuotto pylvään lisäkasvuna on taattu. Todeta sen saa ja voi ennen ja jälkeen-mittauksella.

    Kaikella kunnioituksella laskelmoijia kohtaan.

    Rukopiikki 3.4.2021, 16:35

    Ei sellaisia aloittavia nuoria ole olemassakaan. Metsät peritään yleensä vasta hyvästikin keski-iässä, joskus vasta seitsämänkymppisenä. Tämä on vanhojen ukkojen hommaa. Vanhoilta ukoilta vanhoille ukoille siirtyy metsä. Ei nuorilla ole edes rahaa ostaa metsää.

    mehtäukko 3.4.2021, 17:39

    Se kaava on niin nurinkurinen, ettei laskelmointiakaan tarvita.. 🙂

    Jovain Jovain 3.4.2021, 18:11

    Timppa: ”Ei kuvitteellinen. Näkyy tiliotteessa”. Niin ilmeisesti näkyy Puukillakin?

    Mikä tekee samat puut, samasta aukosta ja samasta hakkuusta erihintaiseksi. Saadaan kuvitteellinen etu, katetaan viljelyn ja hoidon kustannukset, saadaan jaksollinen edukkaaksi, perustellaan katteettomilla tulonsiirroilla jne. Kiista näyttää teettävän monenlaista.

    Visakallo Visakallo 3.4.2021, 18:44

    R.Ranta väänsi sanomani aivan toiseksi. Kun kirjoitin talousosaamisesta, niin sitä myös tarkoitin, en puuntuotantoa. Tuleeko R.Rannalta niitä käytännön esimerkkejä ko. aiheesta, vai lopetetaanko tämä keskustelu tähän?

    Timppa 3.4.2021, 18:45

    Mikä tekee samat puut, samasta aukosta ja samasta hakkuusta erihintaiseksi. 

    Eihän kyse ole samasta hakkuusta, kun toisessa poimitaan puut monen hehtaarin alalta ja toisessa kaadetaan hehtaarin alalta. Sahayhtiö voi kysyntätilanteen mukaan päättää hakkaako kuusi- vai mäntyvaltaisen aukon.  Voi jopa jättää kuuset tai männyt pystyyn hetkeksi, jos sitä lajia hakkuilta kertyy likaa.  Lisäksi pystyy käyttämään konekantaansa tehokkaamin.  Kovan kysyntätilanteen aikana hakkaa vain aukkoja ja kun kysyntä on hiljaisempaa, niin harvennuksia.  Kaikki nuo tilanteet ovat tulleet vastaan.  Siksi aukoista hakattavasta puusta maksetaan itse asiassa ällistyttävän hyvin verrattuna poimintahakkuisiin.  Tai ainakin meillä päin maksetaan.

    Yhtiöt vastaavat myös hyvästä tukkipuusta käytävään kilpailuun tekemällä kokorunkotarjouksia.  Tämä on vaativa laji ostajan kannalta, kun tukkiprosentti pitäisi pystyä ennustamaan oikein.  Aukossa se on luonnollisestikin helpompaa kuin haahuilu laajilla poimintahakkuualueilla.  Siksi niitä kokorunkotarjouksia saakin vain hyvistä uudistushakkuuleimikoista ja yleensä niiden keskihinta on parempi kuin tavaralajimenetelmällä hinnoteltu.  Eikä tarvitse miettiä onko apteerattu oikein vai väärin.

    Tällaista tämä puukauppa on.  Otapa Jovain opiksesi.

    Visakallo Visakallo 3.4.2021, 19:07

    Nyt olisi syytä osoittaa nuo Timpan väitteet vääriksi, tai sitten lopettaa turhanaikainen kirjoittelu.

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 46 47 48 … 1 453 1 454 1 455