› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,691 - 4,700 (kaikkiaan 14,533)
1 2 3 … 469 470 471 … 1 452 1 453 1 454

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 30.4.2022, 09:10

    EDIT

    mehtäukko 30.4.2022, 09:36

    EDIT

    Puuki 30.4.2022, 12:55

    <p><p><p>Istutustaimien  kasvusta vähän lisää juttua ; Eräässä tutkimuksessa verrattiin lehtikuusen , kuusen, ra-koivun ja männyn taimien kasvua 23 vuotta (60-70-80-luvuilla) .   Omt kasvupaikka Tampereen lähistöllä , useita koealoja suunnilleen toisiaan  vastaavilla olosuhteilla.   Ra-koivut kasvoi eniten motteja ja esim. valtapituus ja tilavuus oli paras, lehtikuuset toisena useimmissa kasvutunnuksissa.    Kuuset kasvoi 16 vuodessa 5,5 m valtapituuteen, koivuilla vp oli 12 m.  Lehtikuuset oli paksuimpia ja ha- tilavuuskasvussa 3. ra-koivujen ja mäntyjen jälkeen.  Istutustiheydet vaihteli , mä yli3000 kpl, ku 2500 kpl, rako n. 2000 kpl , leku 1600 kpl/ha.  Maanmuokkastapa oli ollut pallekyntö vakoihin. </p><p>Nykyään lehtomaisella kankaalla esim. jalostetut istutuskuuset kasvaa ~ samaan 5,5m valtapituuteen jo n. 11 vuodessa ja satoja km pohjoisempana kuin Tampere on.   Sitä en usko että kasvu tyssäisi kasvatusvaiheessa niin, että kiertoajan kasvu muutuisi ~ takasin entiselle ku-kasvutasolle.  Semmostakin on kuullut joskus  esitettävän jalostushyödyn mitätöimiseksi. </p><p> </p></p></p>

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.4.2022, 13:23

    Tuosta Puukin vertailusta puuttui vielä ruots. Erikssonin kaksosten harvaan istutus ilman harvennusta. Nykysuuntauksen mukainen harvempi tiheys toisi lisää tilavuutta yksittäisiin runkoihin ja vähentäisi kuitupuun osuutta myydystä puusta. Ilman jatkuvaa kasvatusta.

    Puuki 30.4.2022, 13:42

    <p><p>Joo, se puuttui. Joskus itekin pohtinut miten harvassa voisi milläkin kasvupaikalla kasvattaa puita jotta vielä kelpaa lopulta tukiksi .   Etsin kerran tutkimuksia harvan taimikon kehityksestä mutta siitä on yleensä vain viittauksia jonkin toisen kasvututkimuksen ohessa.  Jäänyt mieleen että  jo pienestä taimesta lähtien puiden tilavuuskasvu lisääntyy sitä paremmin mitä paremmin on kasvutilaa kunhan pysytään suht. normi kasvatustiheyksissä. Melkein itsestään selväähän se onkin.   Alikasvosvesakkoa/muita luont.syntyneitä puita  voi käyttää joskus hyödyksi alaoksien karsiutumisen lisäämiseen. </p></p>

    Visakallo Visakallo 30.4.2022, 13:43

    Perko: ”Aukkomenetelmässä, kerran vielä, se keinollinen uudistus on noin kerran 60-100 vuodessa. Väliajat vesotaan ja tampataan.”

    EDIT Kyllä ne nykyiset aukkomenetelmä-metsät uudistetaan puulajista riippuen 35-70 vuoden iässä, eikä niissä tyhjäkäyntiä ole avohakkuun jälkeen vuottakaan. Kai minä sen tiedän, kun olen elinkeinokseni puita lähes koko ikäni kasvattanut. Tällä hetkellä lähes kaikki metsieni puut ovat saaneet alkunsa elinaikanani (64 vuotta) Kehitysluokkajakautuma on ihanteellinen ja motteja hehtaarilla keskimäärin 150.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 30.4.2022, 14:06

    EDIT Tamppaukset vanhoilla peltomailla ryönän kanssa kylläkin tuttuja, mutta muutoin kasvunihmettä hämmästellen jaksollinen kasvatus hoituu. Pari kertaa raivuria ulkoilutettava kieron aikana, sitten harvennukset seuraavana. Pohjois-Suomen metsät ovat asia erikseen, niistä ei ole itsellä kokemusta. Toisenlaisesta aikajanasta kysymys niissä, kuin täällä etelässä .

    Visakallo Visakallo 30.4.2022, 14:21

    Minullakaan ei ole kokemusta Pohjois-Suomen metsistä, mutta jos olen oikein ymmärtänyt, silläkin hoidetut metsät kasvavat paljon paremmin kuin joskus aikaisemmin. Osaran entiset aukeat ovat tästä ainakin elävä esimerkki. Vanha, vielä hengissä oleva änkyräkaarti ei halua enää kuullakaan koko alueista, kun eivät sovellu enää lainkaan heidän jk-uskontoonsa.

    Teufelin Zumi 30.4.2022, 17:39

    Osaran pusikot kasvavat kuitua jota ei kannata nykyhinnoilla hakata, tarvitaan jälleen tulonsiirtoja etelästä.

    Metsuri motokuski 30.4.2022, 19:07

    Eiköhän ne ala kelvata kun Kemiin tulee uusi tehdas. Eihän sitä rakenneta jos raaka-aineen saatavuus ole varmaa.  Onko teukka käynyt Osaran metsissä tutustumassa niihin ? Minä en ole mutta tilastot kertovat että puuta löytyy ihan mukavasti. Varmaan kuituakin mutta niinhän sitä aina nuorissa metsissä.

Esillä 10 vastausta, 4,691 - 4,700 (kaikkiaan 14,533)
1 2 3 … 469 470 471 … 1 452 1 453 1 454