Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,529 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 tuntia, 17 minuuttia sitten Perko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 4,711 - 4,720 (kaikkiaan 14,529)

1 2 3 … 471 472 473 … 1 451 1 452 1 453

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Berza 1.5.2022, 08:46

Tuo heikko tukkikertymä on niistä ”huonoista kuvioista”. Yleisemmin tuolla tilanne on toinen.

Metsästäjät ovat myös kertoneet runsaista metso määristä puuston lisäksi.

Gla 1.5.2022, 08:57

En tiedä, mihin puheilla Osaran aukoista pyritään. Virheitä on siellä tehty ja muutenkin alue on olosuhteiltaan haastava, mutta silti puuston kasvu on ylittänyt varmaan kaikkien oletukset. Eniten niiden, jouden mielestä alue piti hakkuiden seurauksena aavikoitua.

Jos tulosta verrataan poimintahakkuisiin kuten tämän keskustelun otsikon alla kuuluu, silloin pitää tarkastella tuon aikakauden harsintametsiä. Ero onnistumisessa venähtää vielä suuremmaksi. Jos joku on huolissaan Osaran viljelymetsien vaatimattomasta tukkiprosentista 170 m3/ha metsikössä, paljonkohan tukkia mahtoi tuon ajan poimintahakatuissa jätemetsissä olla. Eikä kuitu/energiapuu merkityksetöntä sekään ole. Kertymät ratkaisee, ei prosentit.

Visakallo 1.5.2022, 09:02

Perko voisi täällä meille kertoa, mikä olisi ollut hänen vaihtoehtonsa Osaran aukeille. 20 000 hehtaarin avohakkuun kertymä oli silloin 1,2 miljoonaa kiintoa, eli vain 60 kiintoa hehtaarilta. Metsä oli suomeksi sanottuna surkeaa kitukasvuista raiskiota. Lähes sama puumäärä saatiin jo uuden metsän ensinmäisistä harvennuksista. Miten sinä Perko olisit homman hoitanut?

Puuki 1.5.2022, 09:10

<p><p>Osaran aukon puutkin meni silloin hyvään tarpeeseeen, jottei naapuri saanut uutta tekosyytä vallata Suomea niin kuin yritti väkivalloin ensin. Kunttaantunut kasvupohja ei olis muilla keinoin tullut uudistetuksi kuonnolla ellei olisi toimittu kuten silloin toimittiin. Oli myös työllistävä vaikutus ; ei siihen aikaan työ eikä taimet/siemenet olleet yhtä kalliita suhteessa puun hintaan kuin nykyään. </p></p>

Perko 1.5.2022, 09:11

No hyvä, tuo mehtojen viihtyvyys muuttaa kaiken Osarasta paremmaksi. Toisinpaikoi heikoista kohteista tulee niukasti sahapuuta mutta toisista paremmin ja enemmän hierrettä, jopa kämmeniinkin.

PS. 9:26 en ollut silloin opiskellut metsän maaperästä nykyistä tietoa kun katselin paikkaa. Nyt tiedetään, että sellainen syväauraus nostaa pintaan raskasmetallit joista on taimettumiselle ja kasvulle kovasti haittaa. Ajanhenki oli ettei työtä ja rahaa säästetty, edettiin rohkeasti mutta tyhmästi kuin ratsuväki. No se on vain yks kohde, niitä on paloina pitkin Suomenmaata lisää. Oppi on joskus kallista.

Verotus on korjautunut vallan hyvin. Muutamapaikka on kahteen kertaan varotettu erisysteemeillä ja lisäksi perintö bonukset valtiolle. Jotta jotta, tuntuu kaipuu nousta mannen kanssa Ruotsinlaivalle ja jättää nämä elätettävät.. huh huh!

Visakallo 1.5.2022, 09:21

Kun itse on joka hehtaarin ostanut ja hoitanut, tulee väkisinkin mieleen, että jotkut ajattelevat asiat niin, että metsä pitääkin saada perintönä tai lahjana ja verotkin valmiiksi maksettuna. Sen jälkeen harrastetetaan jk:ta, ettein vain tarvitsisi tehdä yhtään mitään, katsoa vain että puurahat ovat tulleet tilille. Pyydän anteeksi tällaista täysin väärää mielikuvaa, mutta minkäs sitä visaiselle kallolleen tekee.

Jovain 1.5.2022, 09:25

Eihän kuituipuun tuottaminen voi olla kannattavaa. Yhtiöt saavat sitä riittävästi ja alehintaan yksityisistä metsistä. Tuo väittämä yhtiöiden omien metsien kasvattamisesta kuitupuureserveiksi on ristiriitainen. Yhtiöiden taholta on kyllä uutisoitu, mutta muussa tarkoituksessa, ns. jatkuvan kasvatuksen soveltamisesta metsänhoitoon. Joka on eriasia, kuin kuitupuun tuottaminen ja on sitä myös laskennallisesti. Yhtiöt hakevat tuottoa metsistään runkopuu edellä, toimii myös yksityisellä ja vertailut pitäisi olla sen mukaisia.

Ilmakuvista katsottuna Osaran männiköt ovat hyvässä kasvukunnossa. Hyvinkin vielä 50 v. lisäaikaa on syytä antaa. Tukin tuottamisen kannalta yli 100 vuotta on perusteltua. Valtiolla voi olla muitakin syitä hakkuiden aikaistamiseen.

Berza 1.5.2022, 09:40

Nykyinen metsän uudistamisen malli on syntynyt juuri näiden virheiden ja kokeilujen kautta. Virheetkin on havaittu vasta vuosikymmenien jälkeen, joten opiskeluaika on venähtänyt pitkäksi. Ehken nykyisin osataan jo kohtalaisen hyvin tämä. Havaitaanko joskus vasta vuosikymmenien jälkeen, että jk oli typerä harha-askel, vai ihan jotain muuta ?

Kurki 1.5.2022, 09:52

Lukijoiden kuvat: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/posio-susivaara-osaran-aukea/

Kuusta ovat istuttaneet noille avohakkuille, joita ei kannattanut toista kertaa harventaa puiden laadun vuoksi. Tuo minun ensimmäinen kuva on (280 m) metsätien varresta. Toinen vähän alempaa (250..260 m), jota ei ole hakattu aukoksi. Korkeus ei näytä kasvua ainakaan haittaavan. Oman kokemuksen mukaan aurauksen tapainen raju muokkaus tarvitsee ravinne-epätasapainon korjauksen, johon Rauta-PK lannoitus sopii hyvin.

Minkään yksittäisen ravinteen lisäys kuten esim. boorin, kaliumin tai fosforin (on kokeiltu) ei poista aluksi (korjaantuu myöhemmin) lenkoutta eikä latvanvaihtoja, jonka seurauksena latvan vaihdon alapuolisten oksakiehkuroiden oksat alkavat kasvaa rajusti pituutta ja paksuutta ja tyvitukista tulee susi.

Metsuri motokuski 1.5.2022, 11:06

Eikös nämä osaran metsät ole olleet jo useita kertoja harsintahakkuiden piirissä. Sen vuoksihan ne päätettiin uudistaa kun puuston laatu oli jo niin huonoa ja kasvu heikkoa että muuta vaihtoehtoa ei ollut. Virhe taisi olla että tuonne tuotiin pääosin etelä suomesta huonolaatuista siementä joka kasvatti huonolaatuista puuta. Tosin näitä samanlaisia taimikoita oli etelässäkin. Kaikesta opitaan. Nyt valvotaan jo paremmin siemenen laatua ettei vastaa pääse tapahtumaan.

Uskon että vielä sekin aika nähdään että nykyiset jatkuvan kasvatuksen metsät joudutaan uusimaan aukkohakkuulla jotta kierto saadaan uudestaan kunnolla käyntiin.