› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,731 - 4,740 (kaikkiaan 14,527)
1 2 3 … 473 474 475 … 1 451 1 452 1 453

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 2.5.2022, 07:07

    EDIT

    Visakallo Visakallo 2.5.2022, 07:18

    Turussa kuten muuallakin siellä suunnalla peurat ja kauriit päättävät metsänhoidosta. Poliitikot ovat vain sivustakatsojia. Ovat vain päättävinään metsänhoidosta.

    Puuki 2.5.2022, 07:30

    <p>On tuommosessa puolisuojeluvaihtoehdossa se hyvä puoli, että niiden lisääntyessä puun ylitarjonta vähenee.   Muille alueille ehkä jotain etua.   Max 40 % vuosikasvun hakkuusuunnite ei kyllä välttämättä lisää vaan  voi vähentää puun kok.kasvu jatkossa.  Riippuu kehitysluokkajakaumasta miten käy.    Jos verrataan viljelyn tuomaan kasvuhyötyyn , niin silloin ainakin puun kasvu ja hiilensidonta vähenee.    Lehtipuiden väheneminen ja kuusettumisen lisääntyminen ei oikein sovi ns. luonnonmukaiseen metsänhoitoon sekään nykyolosuhteissa, kun pitäisi lisätä sekapuustoisuutta ja vähentää mm. juurikäävän vaikutusta.   Mutta voihan sen kokeilun jälkeen sitten seuraavan ms:n aikaan korjata edellisen jakson aikana tehdyt virheet.  Vanhojen kuusikoiden jk- kokeiluilla varsinkin on työllistävä vaikutus.  Kaupungeissa se voi olla  hyvä asia, jos ei kysytä talouspäälliköltä mitään kustannuspuolesta. </p>

    Petkeles Petkeles 2.5.2022, 07:37

    ”väite luontaisen sukkession lisäämisestä on täysin väärin.”

    Heh! Tässähän mennään siihen nykyään hyssyteltyyn ja noloksi todettuun ”avohakkuu matkii luonnontuhoa” -mantraan.

    EDIT

    Puuki 2.5.2022, 07:52

    EDIT

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.5.2022, 07:54

    Nykytiedon valossa: peitteiset ja erirakenteiset tilat metsissämme ovat olleet vallitsevia ja vastaavasti avoimet ja tasarakenteiset vähemmän yleisiä kuin on luultu. Tässä mielessä jatkuvapeitteisen pinta-alan lisääminen vie luonnonmukaisempaan suuntaan, ja lienee kaupungin metsissä muutenkin perusteltua koska niissä puuntuotanto on sivuosassa.

    Gla Gla 2.5.2022, 08:21

    EDIT

     

    Gla Gla 2.5.2022, 08:32

    AJ: ”Nykytiedon valossa: peitteiset ja erirakenteiset tilat metsissämme ovat olleet vallitsevia ja vastaavasti avoimet ja tasarakenteiset vähemmän yleisiä kuin on luultu. Tässä mielessä jatkuvapeitteisen pinta-alan lisääminen vie luonnonmukaisempaan suuntaan…”

    Varmasti näin, mutta:

    Jaksollinen metsänhoito on eri asia kuin erirakenteinen tai tasarakenteinen. Jaksollinen on suurimman osan kiertoajasta peitteinen ja hoitajan niin päättäessä myös erirakenteinen, jopa lajistoltaan sekametsä.

    Jaksollisen mustamaalauksessa aletaan puhua vain avohakkuista ja tasarakenteisesta viivakoodimetsästä, puupelloista. Missään ei ole sanottu, että jaksollisen metsän kuuluisi tuollaista olla.

    Turun metsänhoitoa kuvaavaassa jutussakin on vierekkäin kuvat tuoreesta avohakkuusta ja avoimen vaiheen kautta kaksijaksoiseksi kehittyneestä ns. jk-metsästä, jota ei ole aikoihin hakattu. Tasapuolista viestintää?

    Toisekseen, Turku väittää jk:lla lisättävän luontaisia kehityssarjoja. Kuusettuminen toki on luontaisen kehityksen mukaista, mutta siihen ei jk:ta tarvita. Sen sijaan jk:ssa tehdään kuusikkoon yläharvennuksia, vaikka luonnossa kuusikko harvenee alhaalta. Isommat rytinät, joissa tehdään tilaa pioneereille, on asia erikseen. Mutta jk:ssa ei sellaista tehdä. Koivu ei pienaukossa menesty.

    Jk:n ja tasarakenteisen välille ei siis saada eroa vertaamalla menetelmien luonnonmukaisuutta.

    Gla Gla 2.5.2022, 08:52

    Petkeles: ”Tässähän mennään siihen nykyään hyssyteltyyn ja noloksi todettuun ”avohakkuu matkii luonnontuhoa” -mantraan.

    Moderaattori salli Petkeleksen naureskelun, muttei minun joten uusi yritys naurua pidätellen.

    Muista, että minä puhuin luontaisesta sukkessiosta. Sinä otit puheeksi luonnontuhot.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.5.2022, 09:22

    Hyviä näkökohtia. Muistetaan vielä, että luonnonmetsässä luonnontuho on uudistava voima. Toisinaan se ei johda isoon aukkoon, vaan yksittäisiä puita tai puuryhmiä kuolee eri syistä ja alue on pysyvästi peitteinen.

Esillä 10 vastausta, 4,731 - 4,740 (kaikkiaan 14,527)
1 2 3 … 473 474 475 … 1 451 1 452 1 453