Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,519 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 minuuttia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,741 - 4,750 (kaikkiaan 14,519)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • R.Ranta R.Ranta

    Kaupunkien metsänomistus on taloudellisessa mielessä yhdentekevä kaupunkilaisten näkökulmasta. Taloudellinen merkitys on ”mitätön”. Kaavoituksen reservialueina ja puisto- ja ulkoilualueina  perusteltuja, muuten kyseenalaisia.

    Kun aivan kaikki on metsänhoitoon ostettava, kalliimman jälkeen, niin taloudellinen tulos on vaatimaton pienelläkin korolla. Siksikin  Gla meuhkaamisesi on perustelematonta. Haluaisiko Gla ulkoilualueeksi avohakkuualan?

    Gla Gla

    Mistä mahdat puhua? Ilmeisesti kertaus on paikallaan:

    Turku: Metsäsuunnitelman yleiset tavoitteet ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen, metsien virkistysmahdollisuuksien parantaminen ja metsänhoidon taloudelliset tuotot.”

    Minä: Tavoitteet voivat toteutua. Taloudellisen tuoton pitää pysyä plussalla. Muuta ei tavoitellakaan. Ei kovin kunnianhimoista metsätaloutta.

    En siis missään vaiheessa puhunut aukkojen hakkaamisesta ulkoilualueille.

    R.Ranta R.Ranta

    Kuten sanottu, kaupunkien talousmetsät ovat perusteeton jäänne menneiltä ajoilta. Jos kaupunkilaisilta kysytään, niin ei liene epäillystäkään, etteikö peittesenä pitäminen saisi huomattavan enemmistön kannatuksessa. Silloinhan päätös on ollut demokratian kannalta aivan oikea. Vai epäileekö Gla?  Tuliko nyt innostuttua jaksollisen puolustamisessa hiukan liikaa?

    Gla Gla

    En puhunut tuostakaan, joten en nyt ala siitä myöskään spekuloida. Palataan asiaan, kun alat kommentoida minun kommenttejani.

    Gla Gla

    Ihan yleisellä tasolla tämä oikeastaan on kiinnostava kysymys:

    ”Jos kaupunkilaisilta kysytään, niin ei liene epäillystäkään, etteikö peittesenä pitäminen saisi huomattavan enemmistön kannatuksessa. Silloinhan päätös on ollut demokratian kannalta aivan oikea. Vai epäileekö Gla?”

    Epäilee. Vastauksiin vaikuttaa suuresti kaksi asiaa.

    1. Kysymyksen asettelu tai ylipäätään taustamateriaali.

    2. Vastaajan osaaminen.

    Kun nyt kerron sinulle, että Helsingin yliopiston tutkimuksessa lähes 90% hyväksyi ajatuksen, että metsälaki voi määrätä, minkä ikäisenä puun voi kaataa, alat varmaan sinäkin nähdä demokratiaan ongelmat.

    Saman kyselyn mukaan 65% hyväksyi sen, että metsälain (kysely tehtiin vanhan lain aikana) mukaan puut pitää kasvattaa pääsääntöisesti saman ikäisinä.

    Mutta kuitenkin n. 69% ei hyväksynyt avohakkuita.

    Eikö tuo anna aihetta kahteen asiaan.

    1. Taustamateriaali pitää olla kattavaa ja puolueetonta.

    2. Maallikoiden näkemyksiin kannattaa suhtautua varovasti ja merkittävät päätökset vaatii muutakin kuin huutoäänestystä. Ei siis mopokuskille moottoripyörää.

     

     

    Petkeles Petkeles

    ”Maallikoiden näkemyksiin kannattaa suhtautua varovasti ja merkittävät päätökset vaatii muutakin kuin huutoäänestystä.”

    Demokratiaa kaikkialle muualle, paitsi metsien käsittelyyn. Tämä selvä. Ei ole jk yhtään tiukka paikka, ei.

    Visakallo Visakallo

    Metsäsuunnitelman yleiset tavoitteet ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen, metsien virkistysmahdollisuuksien parantaminen ja metsänhoidon taloudelliset tuotot.”

    On totta, ettei Turussa kaupungin omistaman metsän tuotolla ole sanottavaa merkitystä, toisin kuin jossain pienessä maaseutukunnassa saattaa olla. Turun jk-päätöksen perusteessa kuitenkin ihmetyttää se, miksi siinä on taloudellinen tuottoperuste kuitenkin mukana?

    Gla Gla

    Petkeles: ”Demokratiaa kaikkialle muualle, paitsi metsien käsittelyyn. Tämä selvä. Ei ole jk yhtään tiukka paikka, ei.”

    Jos 2/3 hyväksyy tasaikäisen metsän kasvatuksen ja yhtä suuri osa ei hyväksy aukkoja, eikö tuo ole melkoinen indikaattori demokratian soveltumattomuudesta metsänhoitomenetelmistä päättämiseen.

    Tosin onhan tällä palstallakin kerrottu, miten tehdään aukkoja jk:ssa eli mitään ilmiötä ei pidä enää hämmästyä.

    Petkeles Petkeles

    Jos kysely on samasta tutkimuksesta, niin boolen algebralla pitäisi mennä jk-menetelmään 2/3 äänillä, pusi pusi.

    Gla Gla

    En tiedä boolen algebrasta. Tiedän vain sen, että osa vastaajista hyväksyy jaksollisen kasvatuksen, vaikkei hyväksy aukkoja. Eli ei tiedä, mistä puhuu.

    Sitä voisi myös ihmetellä, miksei metsälakiuudistuksesta noussut suurempaa haloota, kun 90% hyväksyi vähimmäisiän hakattaville puille. Tuossa tarkoitetaan oletettavasti uudistushakkuuta.  Muutenhan riemu repeäisi, kun ensiharvennuspuut ja nuoren metsän kunnostuskohteet olisivat liian nuoria hakattavaksi.

Esillä 10 vastausta, 4,741 - 4,750 (kaikkiaan 14,519)