Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,771 - 4,780 (kaikkiaan 14,529)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    Perko, jk:ta markkinoi ko. menetelmään liittyviä konsulttipalveluja tarjoavat yritykset, Erkki Lähde sekä ympäristöjärjestöt. Lisäksi on Silva ry, joka ilmoittaa tavoitteekseen edistää jk:n käyttöä metsien käsittelyssä. Yhteistyökumppaneina Innofor, Arvometsä ja WWF.

    Sinänsä erikoista, että jk-firmoilla on markkinointikanavana ry. Ja Silvan toiminnanjohtajana näkyy olevan muuan Annukka Valkeapää, joka teki aiemmin mainitsemani tutkimuksen Helsingin yliopistossa ja sen avulla levitti yksipuolista tietoa avohakkuiden vastaisesta tuloksesta.

    Eikö tämä kaikki jo osoita, että kyse on vähintään arveluttavasta ilmiöstä, josta kannattaa pysyä erossa?

    Perko

    Ei kai Pukkala tai Lähde  ole juurikääpää mehtäänne tunnut?  Oletan sen tulleen sinne niissä ens’harvennusten rahanhimossa ja kun olette kemeran säännöillä  murjoneet puittenne juuret ja kannot jäänet käsittelemättä.  Eihän se muutamassa vuodessa muuten voi valtakunnasta lähes kaikkea mehtää hävittää.  Löytyiskö syyllinen peilistä kuin Lumiki -sadussa?

    PS. Avohakkuu on yksipuolista ja hyvin yksinkertaista. Sitä toteuttaa väki joka on turhaan opiskellut  yliopistoissa jos ei parempaan pysty.  Nyt aletun avohakkuun tulos on valmis aikaisintaan  vasta 70 vuoden kuluttua jos seuraava sijoitus ja taimikonhoito onnistuu,  väliaikana on jonkin verran muuta hommaa.

    Onko pakko osallistua  rahastoihin tai seurakunttaan jos ei halua?

    Gla Gla

    Visakallo: ”Metsänomistajalla on kyllä y-tunnus, mutta hän ei kuitenkaan ole yritys, vaan mm. verolainsäädännössä yksityishenkilö, eli on tietyssä mielessä väliinputoaja. Tätä tilannetta on osattu käyttää jk-markkinoinnissa hyväksi.”

    Olisi erikoista, jos paikallisessa pienkoneliikkeessä asioidessa y-tunnuksen omaava metsänomistaja ei olisi kulutttaja, mutta ilman y-tunnusta toimiva olisi. Ja sama juttu Arvometsän asiakkaana. Pientilallinenhan ei poimintahakkuita tehdessään täytä y-tunnuksen vaatimuksia.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä prof. Pukkala hoksasikin Glan tapaan termistön ongelmallisuuden ts. niihin implisiittisesti sisällytetyn jatkuvuusajatuksen, ja lanseerasi sitten ”vapaan kasvatuksen” jossa tehdään se mikä kulloinkin on järkevää. Itselleni riittää että jatkuvuutta on juuri päätöksentekohetkellä, kun pyrkimys tulevaisuuden ennustamiseen kovin pitkälle ei ole järkevää.

    Gla Gla

    Pukkala tai Lähde ei juurikääpää ole metsään tuonut, mutta ainakin Lähde kiistää yleisesti tiedetyn asian poimintahakkuiden riskistä pahentaa juurikääpäongelmaa verrattuna jaksollisen metsän hakkuisiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Rehellinen palvelun markkinoija kertoo seuraukset rehellisesti eikä vain ne positiiviset vaikutukset. Jos maanomistaja haluaa avohakkuuttoman vaihtoehdon, hän hyväksyy myös seuraukset eli muun muassa tuotostappion, kuusen osuuden lisääntymisen ja juurikääpäriskin.

    Gla Gla

    Pukkalan vapaa kasvatus on aivan erinomainen havainto. Toivottavasti se heijastuu sekä kansallisella, että eu:n tasolla lainsäädäntöön. Suomessa tarkoittaa käytännössä sitä, että lainsäädäntö on kunnossa, eikä asiassa ole keskusteltavaa. Paukut tulisi suunnata siihen, että edellytykset harjoittaa vapaata kasvatusta paranisivat. Ongelmana on tässä se, että em. tahot joutuisivat muuttamaan markkinointia. Se on ongelma, koska nyt se perustuu vastakkainasetteluun vallitsevan tavan kanssa. Tästä pitäisi luopua, samoin koko toiminnan perusajatuksesta eli jatkuvasta kasvatuksesta. Myös ympäristöjärjestöiltä häviäisi työkaluja eli tekisivät tältä osin itsestään tarpeettomia, koska avohakkuusta tulisi hyväksyttävä menetelmä.

    Kaiken tämän teatterin yläpuolelle pitää rivimetsänomistajan asettua. Pää kylmänä, kuten Venäjän uhittelun edessä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvin sanottu Gla. Odotamme mielenkiinnolla miten EU määrittelee luonnonläheisen metsänhoidon. Itselleni metsälain, metsäsertifioinnin ja biodiversiteettistrategian määritelmät riittäisivät jo siihen. Suomen eduskuntakin katsoi aivan vähän aikaa sitten, että avohakkuu on hyväksyttävä menetelmä eli piti ”pään kylmänä”.

    Puuki

    Propagandatarkoitus oli joillain tahoilla lopettaa järkevä tilanteen mukainen metsänhoito kieltämällä avohakkuut. Sehän se on juuri ongelma, jos ns. tieto ”luonnonmukaisesta metsänhoidosta” lopataan päättäjille  ainoana oikeana.  Kun ei ole tietoa metsäbiologiasta riittävästi voidaan olettaa mitä tahansa toimia onnistuneiksi jokapaikan menetelmäksi sopivina. Siltä sylttytehtaalta on lähtösin ne 30 %;n suojeluvaatimuksetkin, poliittista mielipidevaikuttamista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vastasin monimuotoisuusketjussa.

Esillä 10 vastausta, 4,771 - 4,780 (kaikkiaan 14,529)