Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,553 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 päivää, 15 tuntia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 14,553)

1 2 3 … 47 48 49 … 1 454 1 455 1 456

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Puuki 3.4.2021, 19:26

Korkeintaan jonkun omassa päässä taitaa teettää kaikenlaista, jos ei ymmärrä tai halua ymmärtää selviä asioita ja arviolaskelmia. Laskelmat kuuluu metsäsuunnitteluun , jossa erotetaan strateginen- (mm. suuntaviivat; mikä on päämäärä, hakkuiden vaikutus tulevaisuudessa jne.) , taktinen- (millä keinoin siihen päästään missäkin kohteessa ja milloin) ja sitten spatiaalinen suunnittelu ( esim. naapurikuvioiden ominaisuuudet ja niiden vaikutus kuvion käsittelyyn) . Minä olen enempi perehtynyt näihin suunnittelupuolen hommiin ja laskelmiin ja soveltanut niitä sitten käytäntöönkin mahdollisuuksien mukaan omissa ja joskus naapurin metsissäkin.

R.Ranta 3.4.2021, 20:12

Jos tavoitteena on puuntuotos, niin silloin kasvu on kaiken ratkaiseva tekijä.

Jos tavoitteena on taloudellinen kannatavuus, niin se tarkoittaa nettonykyarvoilla operoimista (vaihtoehtoja ei ole, ja johtopäätöksien tekeminen vaikeutuu huomattavasti) ja jossa kasvun ohella korko näyttelee aivan ratkaisevaa roolia. Jos laskentakorko on nolla, niin kaikki investoinnit näyttävät erittäin kannattavilta. Jos taas laskentakorko on korkean niin ivestoinnit ovat kannattamattomia jne.

Tavoitteena voi tietysti olla mitä muuta tahansa, maisema, luontoarvot, hiilensidonta, tunnearvot jne. jne. Tai sitten kaiken mahdollisen vaikuttavan tekijän yhdistelmä.

Tärkeintä on, että keskustelijat puhuvat samasta asiasta. Tällä asiat sotkeutuvat ihanasti keskenään ja mitään järkevää keskustelua ei synny. Ei ole mitään järkeä kiistellä, jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.

Sillä, mikä jonkun taloudellinen asema on, on kovin vähän tekemistä sen kanssa, kuinka kannattavaa metsänhoito henkilöllä on ollut ja on.

En minä tiedä mihin Visan metsätaloudellinen ajattelu perustuu? Onko sinulla joku oman teoreettinen laskentamalli ja mikä se on? En ole mielestäni sinun kuullut nettonykyarvoista haastavan.

Se on jokaisen oma asia, mihin metsänhoitonsa perustaa. Haluaako itse ymmärtää teoreettisen perustan vai hyväksyykö valmit mallit jne.

Rane 3.4.2021, 20:36

Reima oman kertomansa mukaan harjoittaa itse jaksollista kasvatusta.Ilmeisesti tämä johtuu siitä että NNA-laskelmat ovat osoittaneet sen taloudellisesti kannattavammaksi ?

Timppa 3.4.2021, 20:40

En kyllä ymmärrä miten hyvä puutuotos ja taloudellisuus olisivat ristiriitaisia. Jaksollisella kasvatuksella saan parhaan puutuotoksen. Sehän on kiistatonta. Samoin parhaan kassavirran.

Toisaalta en voi jättää metsääni rappeutumaan huonon uudistumisen vuoksi. Käytän tarvittavan määrän, että varmistan hyvän uudistumisen. Sehän on samanlaista omaisuuden arvon säilyttämistä kuin auton huolto tai talon maalaus. Jos jätän ne tekemättä, niin hetken näyttää hyvältä, mutta sitten omaisuuden arvo romahtaa.

Asia erikseen on tilanne, jossa olen ostamassa lisää maata, silloin tietenkin vertaan kauppahintaa vaihtoehtoiseen sijoitukseen.

Visakallo 3.4.2021, 20:59

R.Ranta: ”En minä tiedä mihin Visan metsätaloudellinen ajattelu perustuu?”

Minulla ei ole metsään maisema-, luontoarvo-, hiilensidonta-, eikä tunnearvo-suhdetta, eli suhde on puhtaasti elinkeinollinen, jossa kaikki kulut ja tulot kirjataan ja kannattavuutta seurataan. Johtoajatuksena on kasvattaa kullekin maapohjalle parhaiten soveltuvia puulajeja, koska se on osoittautunut taloudellisimmaksi tavaksi pitää tuotot/kulut-suhde hyvänä ainakin täällä eteläisen Suomen hyvin vaihtelevilla CT – OMT mailla. Kuviot pyritään pitämään mahdollisimman suurina, samoin hakkuut, jotka luonnollisesti kilpailutetaan, kuten tietysti hoitotyötkin.

A.Jalkanen 3.4.2021, 21:00

Jaan ajatukset uudistamisesta Timpan kanssa: kun maksaa uudistamisen varmuudesta, voi nukkua yönsä hyvin eikä tarvii stressata.

En ole itse tarvinnut nna-laskelmia; minulle on riittänyt metsäsuunnitelma ja metsänhoito-ohjeet. Sekä metsäsuunnitelmassa että hoitosuosituksissa on takana tutkimuksiin ja vmi-mittauksiin perustuvat ennusteet eli kasvumallit) siitä miten eri puulajit keskimäärin eri kasvupaikoilla kasvavat.

mehtäukko 4.4.2021, 05:58

Kuten Timppa totesi, ne välttämättömät järjelliset työt on tehtävä, kun puuntuotanto on joskus valittu. Siitä ei päästä mihinkään. Investoinneissa metsään,olipa se maata tai vaikka koneita, ylihintainen panos tulee kalliiksi tuottoonsa nähden ja se vie herkästi hatelikkoon. Semmoisten panosten järkevyys,tuottavuus,mielekkyys jne ratkaistaan pitkälti realististen syy/seuraus päättelyiden tuloksena. Ja ” muutama” laskelma varmistaa tosipohjaisuuteen perustuen lopputuloksen.

Näin pelaa mehtäukko eikä suostu orjuuttamaan päätään oletuksilla prosentin murto-osista vaikkapa 60 vuoden putkessa…

Tolopainen 4.4.2021, 07:18

Jos valitsee investointikohteeksi metsän. Pääoman maksimituotto on menetetty, jos edelleen valitsee jatkuvan kasvatuksen pääoman tuotto puolittuu vähintään.

MaalaisSeppo 4.4.2021, 08:01

Tolopainen ei ehkä ole kuullut sijoitusten hajauttamisesta.

Useat osakesijoittajat hajauttavat ostoksensa. Osa näistä osakkeista tuottaa huonosti. On myös tappiollisia osakehankintoja. Miksi eivät sijoita rahojaan vain hyvin tuottaviin osakkeisiin? Tätäkin Tolopainen voisi kritisoida.

Oman, vaatimattoman lähes kokonaan lainarahalla tehdyn metsäsijoituksen arvo on 22v:n aikana n 4.5 -kertaistunut. Lisäksi nettotulot puun myynnistä vastaavat n 1.5 kertaa ostohinta. Vastaavaan sijoitukseen osakemarkkinoille tuskin olisin saanut yhtä edullista lainaa. Minulle sopii paremmin metsäaskareet kuin osakkeiden kanssa puljaaminen. Kuntokin pysyy parempana. Sijoitus sekin.

Gla 4.4.2021, 08:09

Reima on ihan oikeassa siinä, että talousmetsässä ja metsätaloudessa pitää laskea kannattavuutta, muuten homma on tikanheittoa. Ainakin minun tapauksessani tikat lentää ihan muualle kuin toivon. Toki tuurilla joskus myös taulun keskelle.

Kun puhutaan NNA-vertailusta jaksollisen ja jk:n välillä, siinä laskennan ammattilaisillakin tuntuu olevan vaikeuksia löytää yhteismitallinen malli vertailuun. Jaksollisen menetelmien kehitystä on suht helppo olettaa ja tällöin nähdään heti suuruusluokka, onko kyse puuntuottamisesta vai metsätaloudesta. Jk:ssa hajonta on paljon suurempaa. Joskus taimia syntyy kohtuullisessa ajassa, yleensä ei. Joskus taimien määrä riittää raivauksen jälkeen tuottamaan laadultaan kelvollisen puuston, yleensä ei. Kun tällaista muutaman harvennuskerran jatkaa, itse ainakin uskon, ettei ongelmana ole laskennallinen NNA, vaan kelvollisesta puuston kasvusta seuraavan ostajia kiinnostavan leimikon aikaansaanti. Näivettyvä metsä, vaikka korkolaskelmissa se näyttäisi miten hyvältä, ei voi olla talousmetsää. Ja sellaiseenhan on vaikea motivoitua, mihin ei itsekään usko.

Kun kokonaisuuteen vielä yhdistetään jk-apostolien markkinointi, joka on monilta osin ristiriidassa omien havaintojen kanssa (raivaustarve, uudistumisen ongelmat, puulajivalinta, kasvun säilyminen) ja lisäksi tietyt voimat pyrkii yhteiskunnassa lainsäädännön kautta rajoittamaan tältä pohjalta toimintaa omien intressiensä ajamisen takia, kovin varovainen kannattaa olla tuohon kelkkaan hyppäämistä miettiessään.