› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,791 - 4,800 (kaikkiaan 14,529)
1 2 3 … 479 480 481 … 1 451 1 452 1 453

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 4.5.2022, 09:06

    Yhden väitöskirjani ohjaajan Juha Lapin esitykset ovat aina sfääreissä mutta se ainakin tuli selväksi, että kynnyskasvun eli uusien taimien syntymisen ennustaminen on visainen pulma sekä teoriassa että käytännössä.

    Olosuhteiden ero saattaa vaikuttaa.  Luken Lapinjärven  tutkimusmetssä maapohja oli aika kosteaa.  Sinne syntyi helposti taimia.  Meillä Keski-Suomessa kuivemmille ei.   Siis, jos  taimia ei ole ollut ei niitä tulekaan.

    Tuo kokeilu on tuhoon tuomittu systeemi.  Jos testaat ensin taimettumista, niin sitten myöhemmin  viljely ei onnistu, koska kuvio kasvaa jo kaikkea mahdollista.

    Pääomajuttua en tajua.  Jos myyn 1000 m3 puuta aukosta tai poimien, niin minulla on sama määrä puuta metsässä hakkuun jälkeen.

    Oleellista on vain kasvu.  Kun harjoitan uudistushakkuita, niin metsän kasvu paranee.  Tämän me tiedämme lukuisista tutkimuksista ja käytännön havainnoista. Uudistaminen tapahtuu ilman pääomapanosta, koska saan aukon puista niin paljon paremman hinnan jatkuvaan kasvatukseen verrattuna, että katan uudistuskulut.  Syntyy positiivinen kasvukierre.  Vastaavasti jatkuvassa kasvatuksessa syntyy taantuvan kasvun kierre.   Suomen metsien historiasta löytyy molemmat esimerkit.

    Jean S 4.5.2022, 09:33

    Keski-Suomessa on kosteitakin maita notkelmissa, ja Timpalla on kuvien perusteella paljon sellaista männikköä, jonka saa luontaisesti uudistumaan. Jossain videoista oli kiinnostavaa dataa taimettumisesta ylispuiden lukumäärään liittyen, jos niiden katsominen kiinnostaa. Sitten sinne välille jäävät ne VT-maat, joilla jk:n ongelmat ovat ilmeisimmillään.

    Tietääkseni sellaista ajankohtaa, jolloin viljely ei onnistu, ei jaksollisen kasvatuksen puolestapuhujien mielestä ole olemassakaan.

    Kuten olen ennenkin sanonut, tärkeää olisi oppia ymmärtämään se, milloin taimia syntyy. Oletukseni on, että eri maalajit, eri ilmansuunnat ja erilaiset kosteusolot saattavat vaatia erilaisia puuston tiheyksiä. Se on toki selvää, että männyn ja koivun osuus valtapuustossa edistää taimettumista, mutta toisaalta on sellaisiakin koivikoita, joissa alla kasvaa lähinnä heinää ja sananjalkaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.5.2022, 09:43

    Itse ajattelen jk:ta rehevien (MT ja rehevämpi) maiden kasvatustapana kuusella. Toki mahdollinen myös karuilla mäntymailla (kuivahko kangas, kuiva kangas), mutta jos maapohja on liian karu männyn siemenpuumenetelmään, niin jokohan sen voisi jättää kokonaan metsätalouden ulkopuolelle. Soilla jk:lle vastaavat metsätyypit eli rehevämmän pään korvet.

    Puuki 4.5.2022, 10:07

    E-Suomen kuusikoissa jk-koealoilla keskikasvu oli ollut yllättävän hyvä myös suht. pienellä puuston määrällä (PPA ~ 8)  . Se oli siis uutta tutkijoillekin.  Keskikasvu jää tasaikäisistä verrokeista 15-30 %. Koealueet on perustettu aikasemmin eikä mm. maanmuokaustavasta ym. ole tarkempaa tietoa (tai ei kerrottu) minkälaisen tasaikäisen metän kasvuihin on verrattu.

    Kevan kaveri kertoi mm. että kynnyskasvua simuloiva malli ei ollut oikea koska oletus oli tehty liian optimistiseksi.  Mallissa käytetyn kaavan mukaan tulisi aina jonkin verran uusia taimia vaikka todellisuudessa n. 40 % tapauksista ei synny luont.taimia ollenkaan.    Jk:n otimointimalli perustuu siis väärään oletukseen siltä kannalta ainakin.  Onhan niissä kannattavuusvertailujen  optimoinneissa jotain muutakin sanomista mutta ne on jo tullut kerrattua muutamaan kertaan tällä palstallakin.

    Karuille mä-kankaille voinee tehdä siemenpuuhakkuun kuten tähänkin asti. Se etu niillä on että yleensä ei tarvita maan muokkausta ja silti taimettuvat hyvin.

    Timppa 4.5.2022, 10:43

    Meillä oli kerran aiemmin tehty suojuspuuhakkuu männikköön.  Siis n 150-200 runkoa jätetty.  N  20 %:lla alasta oli syntynyt täydennyskelponen mäntytaimikko,  Suurelle osalle karuistakaan ei ollut tullut mitään taimikkoa.  Rehevimmillä paikoilla kasvoi yksittäisiä kuusia.  Ensimmäinen hakkuun käsitti pääasiassa reheimpiä osia ja koko alue käytiin läpi istuttaen kuusta tai mäntyä rehevyyden mukaan.

    Seuraava vaihe (karuhkoa) äestettiin ja kylvettiin.  Siinä kasvaa kunnon mäntytaimikko.  Sitä seuraava, myös karuhko, vaihe myös äesteiin ja kylvettiin, mutta kaiketi kevään kuivuus haittasi taimettumista, mikä ei onnistunut.  On täydennysistutettu männyllä.

    Tällaista tämä metsänkasvatus on.  Tilastot kertovat mitä kertovat, mutta luonto päättää.

    Puuki 4.5.2022, 13:44

    Täällä kotitilan metsissä on taimettuneet kaikki kuivahkoille kankaille tehdyt äestetyt /laikutetut mä-siemenpuu alat /kaistalehakatut alat hyvin.   Karukkokankankailla sp-hakkuu ilman maanmuokkausta yleensä onnistuu, ei rehevimmillä kasvupaikoilla ellei ole  alikasvos jo valmiina olemassa.  Turvemaat on erikseen.

    Suojuspuuhakkuut joita tehdään yleensä VT:ä rehevämmille paikoille on haastavampia saada onnistumaan.

    Videoesityksen mukaan jk:n (metsänhoidollinen harsinta oli se oik.määritelmä) mä-taimikoissa on ongelmana taimien hidas kasvu vaikka niitä syntyisikin riittävästi.  30-35 v:n hidastuminen tukkipuun kasvussa ei vaikuta kovin kannattavalta korkolaskelmien kanssa pelattaessa vaikka ei  tarkemmin laskisikaan.

    Kuusikoissa oikeilla kohteilla onnistuu paremmin. Ei maisemavaikutustakaan voi vähätellä hyvin näkyvillä paikoilla, jos saa harvassa kasvavat puut pysymään pystyssä. Sekapuustojen kasvatuksen lisäämisen puolesta joka olisi tarpeen ei tosin voi sanoa samaa.

    Perko 5.5.2022, 00:29

    A J: lle kiitokset Jatkuvapeitteisen luennon linkistä.  Laitan jo kiireellä tekstiä on tää JK pudonnut frangin listalla niin alas ja unohtuu ne luennon Laurenin neuvot:” jokaisen osaamistason nosto”.   Tiimillä on hyvin esitetty kuvana  se multivaikutus kuin lähes  kaikki vaikuttaa niin moneen muuttujaan ja  feed back:in myös. Yritin joskus  sitä samaa esittää täällä aivan turhaan, miut pelleksi ylennettiin.    Mutta kyllä me joskus vielä, eikä sen tiimin ”kirvestä” ole kaivoon heitetty.

     

    Puuki 5.5.2022, 07:09

    Käytännössä jk:n poimintahakkuiden jälkeen joutuu usein tekemään täydennysistutusta (ja myös raivauksia ennen hakkuita) .   Eli siis virheoletus kaikkien kohteiden taimettumisen tod. näk:stä on väärä kuten videon Kevan mies kertoi olevan teoriassakin virhe siinä kohtaa.

    Kuusikoissa keski-ikäiset (valtapituus 17-25 m) (Mäkinen , Isomäki 2004) kuusikot kärsii kasvussa eniten PPA:n pudotessa liian alas metsän puuntuottokykyyn nähden.  Nuoremmissa ja vanhemmissa kuusikoissa ei yhtä suurta suhteellista muutosta tapahdu.  Silläkin on vaikutusta jk:n onnistumisen tod. näköisyyteen verrattuna tasaikäiseen kasvatusketjuun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.5.2022, 07:53

    Jatkuva kasvattaja huomauttaa tuotoksen alenemiseen, että se ei haittaa koska uudistuskulut jäivät kuitenkin pois. Voi se silloin haitata, jos kasvu tippuu liikaa haluttuun tasoon nähden.

    Taimien syntyminen on mielenkiintoinen kysymys, johon on nyt saatu mallittajien parissa parempi ote T. Pukkalan ja J. Lapin ansiosta. Tavoitteena olisi ennustaa se miten metsikön ominaisuudet vaikuttavat sen taimettumiseen. Lisäksi onnistumiseen vaikuttaa se, miten suuri vaihtelu taimien syntymisessä on metsikön sisällä eli koealojen välillä. Ei paljon lämmitä, jos jiikoo-metsässä on taimia siellä täällä tiheissä ryppäissä joiden välillä on aarien kokoisia tyhjiä kohtia. Tätä ongelmaa ei metsänviljelyssä ole, luontaisessa uudistamisessa kyllä.

    Gla Gla 5.5.2022, 09:01

    Ainakin minulla koivikoissa kuusen luontainen taimettuminen vaihtelee suuresti. Paikoin on aivan liikaa, paikoin tyhjää. Tuosta seuraa tietysti kasvun jatkuvuuden turvaamiseksi tarve sekä raivaukselle, että täydennysistutukselle. Näitä nimikkeitä harvemmin näkyy jk-laskelmissa, vaikka sopivasti taimettuneita kohtia on korkeintan 10% alasta. Sielläkin, missä kuusten lukumäärä on sopiva, herkästi paikka on väärä.

    Jostain syystä usein kuusi löytää paikkansa läheltä koivua. Kun ollaan alle metrin päässä motolla kaadettavasta koivusta, kuusi pitää poistaa viimeistään ennakkoraivauksessa. Itse pyrin raivaamaan jo aikaisemmin, jotta tuleva leimikko saa kasvaa hyvin viereisiä puita haittaamatta. Lisäksi ryhdikäs metsä oletettavasti kiinnostaa ostajia enemmän kuin myöhässä kunnostettu.

Esillä 10 vastausta, 4,791 - 4,800 (kaikkiaan 14,529)
1 2 3 … 479 480 481 … 1 451 1 452 1 453