› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,529 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 15 tuntia, sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,801 - 4,810 (kaikkiaan 14,529)
1 2 3 … 480 481 482 … 1 451 1 452 1 453

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 5.5.2022, 09:22

    ”Jatkuva kasvattaja huomauttaa uudistuskulujen jäävän pois ” – Niin mutta ei huomaa mikä kulu tulee vastaavasti jäävästä puustosta  verrattuna vaihtoehtoon johon kuuluu se istutus.

    Suurin riski voi olla kannattavuudellekin luonnontuhot hakkuun jälkeen eikä siihen auta vaikka paperilla näyttäisi tulevan  kuinka hyvin kannattavaa arvokasvua lisää.

    Timppa 5.5.2022, 09:29

    Ei maisemavaikutustakaan voi vähätellä hyvin näkyvillä paikoilla, jos saa harvassa kasvavat puut pysymään pystyssä.

    Kerran tehtiin näkyvään paikkaan mäen päällä olevaan männikköön hakkuu, jossa jätettiin n 150 kuitukokoista hyvälatvaista mäntyä/ha pystyyn.   Varmuuden vuoksi äestettiin ja kylvettiin alue.  Ensimmäinen kunnon tuuli kaatoi valtaosan männyistä ja muutama seuraava vielä täydenteli.  Äestys ja kylvö onnistuivat hyvin.  Saman mäen päällä samalla kertaa tehtiin toiseen  paikkaan normaali harvennus.  Siinä männut pysyivät pystyssä.

    Visakallo Visakallo 6.5.2022, 06:03

    Jk:ta on aina markkinoitu sillä, että siinä metsä uudistuisi ilman kustannuksia. Totuus kuitenkin on, että jk:ssa syntyneiden taimien hinta on moninkertainen jaksolliseen menetelmään verrattuna. Yksittäiset onnistumiset eivät valitettavasti tätä asiaa muuta miksikään. Kun metsä hakataan harvaksi, jotta taimettuminen saataisiin aikaiseksi, menetetään samalla pitkäksi aikaa suuri osa maapohjan tuottokyvystä ilman, että tapahtuisi mitään luonnontuhojakaan. Voidaan karkeasti sanoa, että 1500 euron säästöllä aikaansaadaan 15 000 euron tulonmenetys, ja tässä ei ole vielä edes huomioitu hakkuutavan aiheuttamia alhaisempia kantohintoja. Nämä asiat ovat koko ajan olleet tiedossa ainakin niillä, jotka ovat metsien kanssa olleet pidempään tekemisissä. Viime aikoina on kyllä ilokseni ollut nähtävissä, että myös osa myös jk:n markkinamiehistä on julkaisujensa perusteella alkanut tämän saman asian huomata. Se ei vain valitettavasti paljoakaan lohduta niitä, joiden metsät ovat jk-uskossa ehtineet mennä pilalle.

    Puuki 6.5.2022, 06:10

    Silti myös jk voi toimia ja kannattaakin joissain sopivissa olosuhteissa.  AJ:n linkittämän videon mukaan ainakin joissain kuusikkokohteissa on onnistunut 2-3 yläharvennusta jk:n periaatteella.    Mutta sopivan kohteen valinta on ollut jonkinlainen ongelma, kun ei ole oikein tarkempaa tietoa jatkosta.

    Gla Gla 6.5.2022, 07:52

    Pilkunviilaaja iskee taas.

    Nyt ei ole tietoa jatkosta, pikemminkin syytä epäillä sen jatkuvuutta. Siksi on parempi sanoa, että on tehty 2-3 poimintahakkuuta. Näytöt jatkuvaan kasvatukseen ei vielä riitä. Ainakin pitäisi olla tieto siitä, että taimettumista tapahtuu tarpeeksi ja alikasvoksen kasvu riittää kompensoimaan hakkuussa poistettavat puut.

    Minun on kovin vaikea ymmärtää, miten alikasvos voisi tuohon kompensaatioon pystyä. Ellei pysty, puuston kasvu taantuu. Sellaista ei talousmetsässä pitäisi tapahtua.

    Puuki 6.5.2022, 08:38

    Jk:n peitteisyydelle pitääkin yleensä hakea ”tukea” muista tekijöistä kuin kannattavuudesta koska useimmiten sillä ei siinä pärjää.

    Oletetaan tapaus että puun korjuussa hintaero päätehakkuuvaihtoehtoon verrattuna on suht. pieni ~  1000 €/ha (50 mottia/ha jääväpuusto , ~ kuitupuita) + 750 € ( 150 x 5 € korjuun hintaero) = 1750 €/ha .   Ku-alikasvos on kehityskelpoista.  Uudistaminen 960 € , th :t 270 € v. 5/10. (vähennetty jk:n 1. raivauskulu) .   5 % korkokannalla laskettuna th:en jälkeen on tilanne se, että istutusvaihtoehto on 1140 € edullisempi kuin jk:n vaihtoehto.  V:n 20 kohdalla seur.harsintavaiheessa etua on kertynyt n. 2100 € /ha .  Harsinnalla pitäisi tuottoa tulla silloin 37 € motin keskihinnalla (6/4 tukki/kuitu-suhde) min. tuon verran eli n. 57 m³/ha puuta pois.  Siihen riittäisi n. 3 m³/ha keskivuosikasvu.     Jäljelle jäisi sama n. 50 m³/ha puuta.   Sama kantorahatulo toistusi optimitapauksessa jatkossa.      Mutta sitä pitää verrata istutuskuusikon arvokasvuun ja tuottoon samaan aikaan ja jatkossa ennen kuin voi sanoa paremmasta /huonommasta kannattavuudesta (5%:n korkokannalla laskettuna)  jotain.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.5.2022, 11:32

    Juuri tuon Puukin hyvän laskelman tapaisia sormiharjoituksia voidaan tehdä metsikkösimulaattoreilla joihin tarvitaan koneistoksi kasvumalleja. Onko olemassa MOTTI-simulaattorin tapaista nettisivukäyttöliittymällä (ei latauksia eikä asennuksia omalle koneelle), jonne voisi sijoittaa omat speksit?

    Puuki 6.5.2022, 11:58

    Harvennushakkuututkimuksissa on päädytty siihen, että männiköissä voimakas (n. 60% PPA:sta) harvennus (ei ensiharvennus) vähentää kasvua n. 30% ja kuusikoissa n. 25 % verrattuna lieviin (20-25% PPA:sta ) tai  hakkaamattomiin verrokkikohteisiin.    Mutta vaihteluvälit on melko suuria riippuen monista eri tekijöistä.       Esim. kuusikon yläharvennus (lievä) parantaa parhaassa tapauksessa kok. kasvua (ja myös kiertoajan tuottoa)  lievästi alaharvennettuun verrattuna.    Vartailuissa pitäisi lisäksi ottaa huomioon viljelyn paremman siemenalkuperän ja kuusella esim. siirron tuoma lisähyöty.  Eikä pelkkä %-tuottojen vertailukaan anna välttämättä oikeaa tulosta kuten on ollut ennenkin puhetta.

    Ei ole itselläni ainakaan tiedossa mitään nettilaskuaparaattia jonka avulla  voisi simuloida metsän kasvatusta , paitsi MOTTI (ei ole itsellä sekään  toiminnassa ).

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.5.2022, 14:20

    Hannes Mäntyranta kirjoittaa aiheesta Emma Karin takinkäännöt. Kun metsäenergia on kestävää, sitä lienee myös avohakkuista saatu puu! Sitäkö Emma tarkoitti vai menikö kirjoittajan tulkinta tuossa kohdin hieman liian pitkälle? Joka tapauksessa hyvä yhteenveto Metsähallituksen jk-seminaarista: ei mitään olennaista uutta auringon alla.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/85273cec-78f8-427b-9c9a-600e4da39f64

    PS Kuka näitä järjettömiä avainsanoja runoilee? Tunnustakaa!

    Visakallo Visakallo 6.5.2022, 14:29

    Putoaako tiedon lisääntyessä vihreiden puolueohjelmalta pohja?

Esillä 10 vastausta, 4,801 - 4,810 (kaikkiaan 14,529)
1 2 3 … 480 481 482 … 1 451 1 452 1 453