Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,553 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 9 tuntia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 14,553)

1 2 3 … 48 49 50 … 1 454 1 455 1 456

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Visakallo 4.4.2021, 08:15

MaalaisSepon kanssa jaan pitkälle samat ajatukset. Sijoittaminen on aina yksilöllistä. Metsä on ihan kelpo sijoitus sellaiselle, kenelle se sopii, kaikille se ei sovi. Kun vertaan metsää muihin sijoituksiini, asuntoihin, kiinteistöihin, osakkeisiin ja rahastoihin, on se kestänyt vertailun. Metsä teettää työtä enemmän, mutta se ei ole ollut minulle ongelma, koska koen sen mielekkääksi.

Gla 4.4.2021, 08:21

Kun Metlan (vai oliko jo Luken) mittauksissa (ei siis jk-apostolien tietokonemalleissa) kuusella kestää kasvaa jk-kuusikossa alikasvoksena 30-50 vuotta 1,3 metriseksi, millä matematiikalla saat Reima tästä mielekkään kannattavuuslaskelman aikaiseksi? Markkinapuheissa hakkuita tehdään 20 vuoden välein, joten minun ruutupaperillani tästä tulee yhtälön tulokseksi vain epätosi. Jyväskylän ja Joensuun yliopistoissa on ilmeisesti eri tavoin ohjelmoidut tietokoneet, kun niiden mukaan puuston kasvu säilyy kohtuullisella tasolla maailman loppuun saakka. Kun kuitenkin jk-metsän puuston laatua väitetään samoissa piireissä paremmaksi kuin jaksollisen menetelmän puustoa, tästäkin tulee epätosi yhtälö. Miten 30-50 vuotta juroneesta puustosta saadaan esim. 5 m3 keskikasvulla kelvollista laatua?

Tällaisia perustason kysymyksiä on paljon ratkottavana ja vasta niiden jälkeen voidaan ottaa käsittelyyn NNA-laskenta. Toivottavasti osallistut Reima keskusteluun myös tältä osin. Kirjasta luettavat itsestäänselvyydet laskennan teoriasta ei kovinkaan kiinnostavia tämän otsikon alla vielä tässä tilanteessa ole.

Metsäkupsa 4.4.2021, 08:33

Samoihin tuloksiin ilmeisen samoilla lähtökohdilla olen päätynyt, kuin MaalaisSeppo kommentissaan metsäntuotosta. Velkarahalla olen aikanani metsiä ostanut valtaosin, vakaus on metsänomistamisessa toistaluokkaa kuin osakkeissa, joskin tuotto pääsääntöisesti alhaisempi. Itse tykkään omistaa näkyvää tämän maallisen vaelluksen aikana, jolloin oman käden jälki näkyy . Kiinteistöissä ja metsissä näin on ja itselle tämä antaa myös hyvän olon tunnetta puuhailessa.

Tolopainen 4.4.2021, 08:37

Harmillista kun en ole ostanut hehtaariakaan metsää, enkä voi laskea paljonko niiden arvo on vuosien kuluessa noussut. Menettää paljon virtuaalivoittoja ja joutuu katsomaan vain sitä heikkoa kassavirtaa.

Rane 4.4.2021, 08:43

Ja esitteletkö Reima ne laskelmat joiden perusteella itse valitsit jaksollisen kasvatuksen?Oliko ero mitenkä iso?

Jovain 4.4.2021, 08:53

Ei pidä sortua kuitenkaan valkoisiin valheisiin. Voihan ilmaisen metsänviljelyn saada puukaupan yhteydessä ”ilmaiseksi”. Yhtiö vähentää kulut puutilistä ja onhan se siinä mielessä ilmainen. Mutta ei se ilmainen viljely ja hoito tule oletetusta jk:n alemmasta tuotosta, jota Timppa laskelmissaan osoittaa. On jopa mainostanut ilmaisena metsänviljelynä.

Jovain: ”Mikä tekee samat puut, samasta aukosta ja samasta hakkuusta erihintaiseksi”.

Timppa: ”Saan siitä 300 m3 aukosta kokorunkokaupalla 300 x 58 =17400. Jos myyn saman puumäärän jatkuvalla kasvatuksella saan 240 x 58 =13920 + 60 x 20 =1200 yhteensä 15120”.

Laskelma osoittaa puiden olevan samasta aukosta, niin kuin osoittaa myös Puukin laskelmat. Molempien laskelmat perustuvat samoihin oletusarvoihin. Timpan laskelma tuottaa eduksi 2280 €.

Laskelmat ovat katteettomia laskelmia, joilla pyritään osoittamaan vain jaksottaisen paremmuutta.

Samoin on Puukin laskelmassa. Puuki saa eduksi 2800 €, jossa on mukana myös jk metsän aloituksen 80 mottia (80 x 20 = 1600). Ei kuulu tähän rahaan vaan on hyvitettävää jk puolelle.

Voihan sen ilmaisen viljelyn saada vaikka väitetystä jk:n alemmasta tuotosta. Tekisi mieli sanoa että höpö höpö!

Visakallo 4.4.2021, 08:55

Tolopainen: ”Harmillista kun en ole ostanut hehtaariakaan metsää, enkä voi laskea paljonko niiden arvo on vuosien kuluessa noussut. Menettää paljon virtuaalivoittoja ja joutuu katsomaan vain sitä heikkoa kassavirtaa.”

Ensinmäinen ostamani tila maksoi vuonna 1984 550 000 markkaa, ja nyt se maksaa 850 000 euroa, ja siitä on näiden 37 vuoden aikana hakattu n. 35 000 mottia puuta. Eihän se Tolopaisen kaltaiselle osake-miljonäärille ole juuri mitään, mutta minulle se on riittävästi.

Puuki 4.4.2021, 08:59

Samoin on Puukin laskelmassa. Puuki saa eduksi 2800 €, jossa on mukana myös jk metsän aloituksen 80 mottia (80 x 20 = 1600). Ei kuulu tähän rahaan vaan on hyvitettävää jk puolelle.

Noiden pohdintojen perusteella : JOvainin kannattaa pysytellä omalla eritysalueellaan eli alv vähennysten tekemisessä ja kerryttämislaskelmissa.

Jovain 4.4.2021, 09:16

Millähän tavalla alv vähennysten tekeminen ja kerryttämislaskelmat kuuluvat tähän käsiteltävään asiaan. Kysympähän vaan?

Puuki 4.4.2021, 09:19

Sen saat itse miettiä miten kuuluvat.