Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,901 - 4,910 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    Vaihtoehtojen haku ei ole missään mielessä tuomittavaa. Sokkona ei vaihtoehtoja pidä silti hakea. Pitää olla ajatus, teoria takana, jonka käyttökelpoisuutta haluaa testata. Nykyisessä jk:ssa ei tämä toteudu, koska perusajatus on luonnonvastainen. Motiivi metsänhoitomenetelmien sorkkimiseen tällä tavalla täytyy tulla jostain muualta kuin halusta hoitaa homma ns. kotiin. Vaihtoehtoisesti kyse täytyy olla äärimmäisestä tyhmyydestä.

    Kummankaan kanssa en halua olla tekemisissä.

    Petkeles Petkeles

    ”Kummankaan kanssa en halua olla tekemisissä.”

    Voisitko kuitenkin yrittää elää sellaisessa maailmassa. Vertaa siihen autoilua lievästi rajoittavan asiaan, joka sai aikaan ”I don’t want to live on this planet anymore” -reaktion…

    Gla Gla

    Tietysti epämiellyttäviä asioita pitää elämässä kohdata. Kyse oli halusta. Suomessa on suuri joukko luonnosta vieraantunutta porukkaa, joka toimii näiden epämiellyttäviä asioita levittävien äänitorvina ja kannattajina. Ihan vapaaehtoisesti toisin kuin joissain maissa johtajiensa ajatuksia tukemaan pakotettuina.

    Eikö ole hämmästyttävää, että koulutustasoltaan maailman huippua edustavassa valtiossa on tällainen mahdollista?

    Puuki

    Jk:n markkinointi meni pieleen siinä, että jotkut tahot yritti tehdä siitä kaikinpuolin parhaan mahdollisen vaihtoehdon vaikka väkisin.   Unohtui moni tärkeä asiaan vaikuttava tekijä siinä samalla.   Esimerkkejä virheoletuksista  on useita ja niitä on lueteltu jo tässä ketjussakin monet kerrat.

    Jovain Jovain

    Toivottavasti asioista voi kertoa suoraan. Oliko metsien pelastajat ns. luontoväki, viisaudessaan niin viisaita, että saatiin aikaiseksi kirjaus lakiin poimintahakkuista ja pienaukoista. Tavasta perustaa puoliväkisin jk-metsiä. Vai oliko kysymys poliittisesta nahkapäätöksestä. Ajatus on hyvä, mutta toteutustapa on huono. Luonto ei toimi vastoin omia periaatteitaan. Jk-metsiä syntyy, mutta ne syntyvät luonnon omien mekanismien kautta. Näin se toimii myös viljelymetsätaloudessa. Luonto ottaa mutta se myös antaa.

    Gla Gla

    Laissa ei ole vikaa, muutos tuli tarpeeseen. Laissa ja asetuksessa ei puhuta jk:sta, vaan hakkuutavoista. Yläharvennusta ei tarvitse perustella lain rikkomisen uhalla. Se on eri asia kuin jk.

    MJO

    Saapa nähdä 20 vuotta sitten tehtyjen jk-hakkuiden seuraavat hakkuutulot ja sitä seuraavat hakkuut. Voi olla prosentit korkeat, mutta onko eurot? Kyllä, ne nyt lämmittää, kun ei ”tarvitse” uudistaa. Miten seuraavat hakkuutulot?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eikös me päästykään tässä vatuloinnissa vielä konsensukseen? Jos metsänomistaja haluaa, käytetään peitteistä metsänhoitoa siellä missä se toimii, sen aikaa kuin se toimii. Tämä selvä?

    Visakallo Visakallo

    Tämä pitäisi vielä selvittää EU:n komissiolle ja -parlamentillekin. Siellähän ajetaan nyt aivan järjettömiä jk-linjauksia.

    Puuki

    Tuon Vk:n kommentissaan esille tuoman asian takia minäkin tein ”yhteenvedon” jk:n ketjun lopputulemasta.    Oma käsitys on syntynyt pitkän ajan kuluessa ja ei siitä mihinkään pääse , että markkinointipyrkimykset on koettaneet ottaa ja osin onnistuneetkin ottamaan niskalenkkiä käytännön todellisuudesta mh:ssa.  Mm. NNA-teorian hyväksikäytöllä (= ”ikuisen metsän kasvatuksen” summafunktion käyttö kannattavuuslaskennassa eli paljaanmaan arvon laskenta joka ei ota huomioon käytännössä toteutuvien  tulojen/menojen -suhdetta kussakin kohteessa), Kuusettumisen haitat, juurikääpäongelma,  vain prosenteilla laskeminen  ilman maapohjan tuottopotentiaalin huomioimista, taimettumisen hitaus : hillitaseeseen vaikuttaminen , sekapuustoisuuden suosimisen unohtaminen , jne.

    Kun on selvää, että jossain  jk toimii ihan hyvin, niin ei siitä pidä mennä tekemään kenenkään semmosta johtopäätöstä ja ehdotusta joka nyt on tehty päättäjien suunnasta.

Esillä 10 vastausta, 4,901 - 4,910 (kaikkiaan 14,550)