Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,981 - 4,990 (kaikkiaan 16,168)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Metsässä kasvavat puut tuottaa ( 17- 22 cm)  7- 12%  . On holmöläisten kansantaloutta siirtää nuo sellukattilaan  ja hakea aukkoon  kemeraa  tamppaajille, sanokoon lakikin vaikka mitä.  No uskolliset jatkakaa niin kuin hyvälle tuntuu ja sijoittakaa  kaikki mitä tulloo!

     

    aegolius aegolius

    >No mitä korkoa pitäisi käyttää?

    Tässä olet RR asian ytimessä. Tähän ei ole oikeaa vastausta ja siksi esimerkiksi Motti-ohjelmassakin korkoprosenttia saa vaihdella. Tämä on ollut itsellekin aikanaan haastavin asia ymmärtää tässä ja siksi ymmärrän kysymyksen hyvin. Parasta olisi tehdä ensin reilu vertailu esimerkiksi 60-70 v ajalta ja sen jälkeen muutella hieman korkoprosenttia vaikka välillä 2-5 ja seurata miltä näyttää. Sen voin sanoa aivan suoraan, että reilun 7000 euron ero (Ylen jutussa) hehtaarituotossa on niin härski emävale, että en sen julkaisijoilta uskoisi mitään tekstiä todeksi vuosikausiin. Eron suuruus pitäisi jokaiselle normaalilla järjellä varustetulle ihmiselle kertoa, että laskelmassa on merkittäviä virheitä ja puutteita. Vain vahvassa uskossa voi ohittaa tällaiset signaalit. Täälläkin heitä on.

    Edit. Ymmärrät varmaan RR kuitenkin, että metsäsijoittamisessa odotettu tuottoprosentti on maltillisempi kuin osakkeissa. Jos sijoitat Lapin metsiin ja odotat 5-6 % tuottoa, olet todennäköisesti tehnyt virheen, vivutat velalla tai yleinen arvonnousu yllättää minut.

    Puuki

    Talousmetsän tuottoa kannattaa pyrkiä lisäämään myös yksittäisen kuvion puiden kasvatuksen kannattavuutta parantamalla.  Siitähän se kokonaiskannattavuus koostuu miten hyvin yksittäisten kuvioiden kehitys mennee.   Jos oletetaan vain että kannattamattomien kuvioiden puun kasvattelu korvataan parhaiden kuvioiden paremmalla kannattavuudella (vuosittain hakkuutuloilla) , niin tyydytään melko vähään.

    Yksi hyvä tapa kustannusten karsimisessa on harvaan istutus ja luont. taimiaineksen hyväksikäyttäminen uudistamisessa.  Sopivan mh-tavan valinta vaatii sitten ”silimää” jotta myös onnistumistod.näk. pysyisi tarpeeksi korkealla kussakin kohteessa.

    Laskentaprosentin valinnassa voi käyttää tilanteen mukaan esim. saman riskitason vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto%:a.  Esim. asunnon vuokraustoiminta on ehkä suunnilleen saman riskin tasolla.  Tai jos on lainaa , niin lainakorko + marginaali (omarahoituksen tuottotavoite)+ riskilisä = laskentakorko%. – eikä sitten kaikkia munia samaan koriin kuitenkaan , (eikä yhtä munaa ihan joka koriinkaan.)

    Tein joskus (jo melkein kohta vuonna miekka-ja kirves) toimivan exeltaulukon noista eri kasvatustapojen kannattavuuksien vertailuista eri laskenta%:lla.

    Samaa mieltä olen kuin aegolius siitä, että   esimerkin 7000 €:n ero on emävale jonka huomaa helposti, jos on asiaan vähänkin perehtynyt. Tehty joko yleisön huijaamistarkoituksessa   tietämätöntä toimittajaa hyväksikäyttämällä tai sitten …ei ole oikein muita vaihtoehtojakaan . Tuleeko muilla mieleen ?  Joku paremmin as.osainen voisi ehkä kertoa ja puolustautua (?) mikä oli tarkoitus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko: Metsässä kasvavat puut tuottaa ( 17- 22 cm) 7- 12%.

    Viimeisen jaksollisen metsän harvennuksen voi tehdä yläharvennuksen luonteisena laatuharvennuksena ja saada näin hyväkuntoisista lisävaltapuista tehot irti.

     

    aegolius aegolius

    Tästä vaan etsimään toimittajan virheitä muualtakin kuin kohdasta 8, niin kantelun voi tehdä.

    https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

    Perassic Park Perassic Park

    Hyvässä-, tasapainoisessa jutussa tulisi saada myös vastapuolen saada argumentoida.

    Tai sitten antaa oma tilaisuus ja juttu vastapuolen esittää näkemyksensä.

    Montako jaksollista kasvatusta esittelevää juttua Esim. YLE on tehnyt?

    Ei ole hyvä jos toimituksella on ns. linja ja tätä ajetaan uutisten muodossa. Tietyt aiheet ovat jatkuvasti esillä ja ainoastaa  yhdestä vinkkelistä katsottuna.

    Uutistoimitus on uutisten välittäjä, mutta nykyään mielipidevaikuttaja .

     

    R.Ranta R.Ranta

    Olen aegolius metsää ostaessani aina ostanut oikeastaan lähinnä puita, jotka on välitetty eteenpäin. Puiden välitysliike. Muu, kuten Lapin lailla perustetut taimikot ovat tulleet sivutuotteena ja nyt niitä on jo ensiharvenneltu. Lapista sai vuosituhannen vaihteen molemmin puolin ostaa puuta puoleen hintaan  Etälä-Pohjanmaahan verrattuna ja puun hinta myydessä oli lähes sama. Tukista vähän vähemmän ja kuidusta jopa enemmän. Pinta-alavero teki tästä välitystoimesta mielenkiintoista.

    Tapana oli syksyisin ottaa aina viikon parin ruskahikiretki metsurikaverin kanssa savottaan Lappiin. Joskus oli telttasauna mukana ja pari kertaa päivässä saunottiin ja asuttiin asuntovaunussa metsässä. Aamulla metsään ja keskipäivällä saunomaan ja pitämään siestaa. Iltapäivällä uudestaan savottaan ja illalla taas saunaan.  Metsurikaveri kyllä tapasi kyllä vähän kritisoida sitä, kun pitää kaksi kertaa lähteä. Kun se lähteminen sinne korpeen on se vastenmielisin vaihe. ”Pitäis hertä niin, että on jo yhden puun kaatanut, niin jäis se lähtemisen tuska pois.” Se oli hänen tunnuslauseensa.

    Muistan elävästi, kun kaverini totesi taimikon läpi savottaan kuljettuamme, että mitä kuule sä tällä taimokolla teet. Aikaa on kulunut parikymmentä vuotta ja nyt se on jo ensiharvennettu. Lapissakin on aivan kelvollisia kasvuja hyvillä paikoilla.

    aegolius aegolius

    >Tehty joko yleisön huijaamistarkoituksessa tietämätöntä toimittajaa hyväksikäyttämällä tai sitten…ei ole oikein muita vaihtoehtojakaan. Tuleeko muilla mieleen ?

    Puuki osuu tässä siihen mitä olen itse tuonut esiin jo useaan kertaan osoittamalla kovaa kritiikkiä Pukkalan suuntaan. Kun tällaisten esittäjätaho on asiantuntijatasolla, ei ole muita vaihtoehtoja kuin tarkoituksellinen toimittajan ja median hyväksikäyttö ja yleisellä (tietämättömällä) mielipiteellä ratsastaminen. Firma saa verovaroin tuetussa isossa valtakunnanmediassa säännöllisesti ilmaista mainostilaa. Vieläpä vahvempaa kuin ostettu mainos, koska se on artikkelin muotoon saatu piiloon. Ei oikein mene minun omaan ymmärrykseen kuinka härski voi ihminen olla, että kehtaa toimia näin ja näin pitkään. Hän on ensin nauttinut yhteiskunnan tarjoaman ilmaisen koulutuksen ja sen jälkeen niistää myös koulutusstatustaan hyväksi käyttämällä heikoimmilta metsänomistajilta 6 % komissiota epätotuuksien ja puolitotuuksien avulla. Toiminnan epäeettisyys ei ole enää millään ”rajalla”, vaan on räikeää. Verovaroin tuettu valtakunnanmedia on herätettävä tähän.

    aegolius aegolius

    >12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

    Kyllähän nuo 11 ja 16 ovat liipaisimella myös. Siis sen 8:n lisäksi. Aihetta olisi riittävästi kyllä. Samalla se auttaisi tulevaisuudessa. Tämä ei ole Ylellä vain tämän jutun ongelma.

Esillä 10 vastausta, 4,981 - 4,990 (kaikkiaan 16,168)