› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 16,172 vastausta, 152 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 7 tuntia sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,991 - 5,000 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 499 500 501 … 1 616 1 617 1 618

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 8.7.2022, 13:53

    A.J.  Senkin voi tehdä viimeiseksi jos ei ole seuraavaa parvea jo tilalle.  Jos  virheitä ei olis kuin kirjoituksissa, mutta kun on hävitetty 50 vuotta   ne kehityskelpoiset  puut ja lahjaksi eikä niistä kysellä ketään käräjille.  Sanan vapauutta ei tule rajoittaa, aiemmin rysähti hakkuukiellot ja koppihoitoa päälle , meno oli kuin stasi hallinnossa.   Koitellaa kamppailla näillä  huijareiden  joukossa parannellen lampaan luonnetta.

    Lisäys; 15:00 Toistaiseksi ei ole metsänomistajalle parempaa menetelmää kuin  jk jota on tutkittu. Avohakkuut otettiin käyttöön tutkimatta pakkolailla.  Vertailut tehtiin selluntuotannon hyödyksi kuutioina ( niin edelleen).  Tuhonjäljiltä vie voimia ja paljon vuosia ennen kuin aukosta saa viritettyä kestävän jk metsän.

    Timppa Timppa 8.7.2022, 14:45

    Kirjoitin sähköpostin siitä ”metsäpoliisi”-ohjelmasta Mikko Tiirolalle.  Olin ollut aiemmin yhteydessä siitä HVC-asiassa.  Ei ole kuulunu mitään.  Luulen, että järjestöt pelkäävät Yleä.

    Kuuntelin äskettäin, kun Ylen toimitusjohtaja ja päätoimittaja hehkuttivat kuin Ylessä harjoitetaan ohjelmien oikeellisuuden tarkistusta.

    Johtopäätös on, että hommaan pitää puuttua.  Yhteisöt eivät uskalla.  Yksityiset voivat tehdä vapaasti.  Luonnollista on, että parhaiten pärjää se, jolla on asiassa korkein oppiarvo.

    Siispä Anneli.  Ala rustata valitusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.7.2022, 15:17

    Noh, katellaan nyt… josko Hesari aluksi julkaisisi vastineeni. Siihen alkuperäiseen juttuun tuli keskusteluosioon jo aika hyvät palautteet ja täällä lisää. Toimittajaa on tässä höplästä vedetty ja varsinainen sylttytehdas on muualla.

    Jovain Jovain 8.7.2022, 16:09

    Missä se sylttytehdas on? On tutkitusta tiedosta ja käytäntöön pohjautuvasta kokemuksesta ja tiedosta. On myös mielipiteen vapaudesta. Hoidettavissa metsissä on myös selvä eronsa.

    Jatkuvan kasvatuksen metsät ovat erilaisia, olivat sitä ennen sulkuaikaa ja ovat edelleen. Ei siellä ole niitä hoitotöitä siihen malliin, mitä jaksottaisen avohakkuisiin perustuvassa metsänhoidossa on. Pusikoita, joiden olemassa olo on havaittavissa metsän sulkeituneisuudesta. Siinä on rajakohtansa, jonka jälkeen vesakoituminen ja heinettyminen vähenevät ja menettävät merkityksensä. Kasvun potentiaali muodostuu sen jälkeen kasvatettavan metsän hyväksi ja vähentää olennaisesti hoitotöitä.

    R.Ranta R.Ranta 8.7.2022, 16:42

    Minä pidän aegolius tuota sinun riehumistasi täällä puskista nimettömänä vieläkin härskimpänä. Toiset sentään ottaa kantaa omalla nimellään.

    Meillä oli kymmeniä vuosia metsäasioihin yksi totuus lain pakottamana ja osa sen perusteluista todella kyseenalaisissa kantamisssa. Totuus ei todellakaan ole näissä asioissa yksiselitteinen jo siitäkin syystä, että tulevaisuus on varmuudella hämärän peitossa.

    Puoliväkisin on metsäpolitiikassa tehty isoja virhearvioita ja mihin mahtaa räkämänniköiden jälkeen johtaa tämä kuusi-innostus. Kaikki surkeat suot on mullistettu vaikka kannattavuus on ollut osin heiveröistä kovillakin mailla. Rämpiä nyt soilla, jotka pitäisi mullistaa moneen kertaan kiertoaikana ja korjuu tehdä helikopterilla. On aivan tervettä, että vaihtoehtoja pohditaan.

    Jos metsänomistaja ei kykene yhtään ajattelemaan omilla koneillaan, tai niitä ei yksinkertaisesti  ole, niin metsät kannataa kiireesti myydä pois. Kaikesta neuvonnasta pitää osata ottaa se oikea ja loput jättää.

    Puuki 8.7.2022, 17:00

    Jo näkyy otsikon ap:ssakin mistä jk:ssa usein on kysymys.  Eli usein ei mene kuten teoriassa.  Olen tehnyt muutaman jk:n hakkuun ja metsänhoitoa (raivausta ja täydennysistutusta) niillä kohteilla on ollut välttämätöntä tehdä jonkin verran jotta ei menisi metsänkasvatus ihan  typerehtimiseksi.    Erään naapurin rannalle tehdyn jk-hakkuun jälkiä olen ollut korjailemassa.  Muita kohteitakin  olen nähnyt  luonnossa ja lukenut monia kirjoituksia ja tutkimuksia  jk:n ongelmista.

    Siinä on rajakohtansa, kun alkaa vajaatuottoisuus kiusata kannattavuutta ihan kunnolla esim. juurikääpäalueilla ja tuulenkaatojen määrän ylittäessä norm. siedettävän rajan.  Melko sokia pitää olla , jos niitä epäjatkuvuuskohtia ei huomaa joita jk helposti ja yleisesti tuo eteen.   Vanhat tehdyt virheet (esim. räkämännikköjen istutus) ei korjaannu tekemällä tukku uusia virheitä .

    Timppa Timppa 8.7.2022, 17:33

    On aivan tervettä, että vaihtoehtoja pohditaan.

    Ja myös se, että aiemmista kokemuksista otetaan oppia.  Ei siis enää istuteta mäntyä liian reheville paikoille.  Tai ojiteta soita.  Sitä vaan ihmettelen, että väen väkisin yritetään toistaa harsintahakkuita, jotka eivät myöskään toimineet.  Todettakoon, etten  pidä niitä harsintahakkuita virheenä, koska muuhun ei ollut mahdollisuutta.  Nyt on tiet, autot ja uudistamisteknologia.  Miksi ihmeessä kukaan järkevä edes haikailee sinne menneisyyteen, jossa Suomen metsät lähes hävitettiin.

    Meikäläinen mietti miten saisi syntymään hyvän sekametsän.  Ja aika usein se on onnistunutkin.   Monenlaista uutta kannattaa miettiä, muuta menneisyyden opit huomioon ottaen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.7.2022, 18:50

    YLE:n jutun kaaviokuva ei oikein pelitä mitenkään, ellei kyseessä ole sitten maaperän hiilivarasto, joka pienenee vähitellen hakkuun jälkeen. Avohakkuu aiheuttaa vuonna 0 metsikön kokonaishiilivaraston äkillisen suuren notkahduksen, ja jk-hakkuu myös mutta pienemmän. Maaperän hiilivarastoon avohakkuu tekee äkillisen suuren lisäyksen, ja jk-hakkuu myös mutta pienemmän. Maaperän hiilivaraston muutoksissa pitää muistaa vuotuinen karikesato ja hakkuiden aiheuttamat isommat syötteet.

    Oli mitä oli, hiilivaraston pitäisi olla 50 vuoden tarkastelujakson lopussa suurempi jaksollisessa mallissa suuremman vuotuisen keskikasvun vuoksi. Oikeampi tarkastelujakso voisi olla kokonainen kiertoaika. Hyvin hoidettukaan kuusikko Heinävedellä ei ole jutun mukaan vielä kypsä hakattavaksi, joten kasvu pysyy edelleen kohtuullisen hyvänä.

    Rane 8.7.2022, 19:22

    Harmin paikka,keskustelu suljettu.Olisin kirjoittanut tästä Timo Kujalan Arvometsä-firman tekemästä surullisenkuuluisasta United Bankers -jatkuvan kasvatuksen hakkuusta.Joka siis lopulta muuttui avohakkuuksi ja äestetyksi aukoksi Timon firman toimesta.

    Mies siis löpisee yhtä ja tekee toista.No ehkä United Bankers kestää tappion.

    Rane säästää aiheen johonkin toiseen Ylen höpöjuttuun,joita satavarmasti tulee lisää.

    Timppa Timppa 8.7.2022, 19:41

     Avohakkuu aiheuttaa vuonna 0 metsikön kokonaishiilivaraston äkillisen suuren notkahduksen, ja jk-hakkuu myös mutta pienemmän.

    Miten niin.  Tarkasteltava kokonaismäärää.  Jos hakataan sama määrä puuta millä tahansa tavalla, niin hiilivarasto vähenee yhtä paljon. Näin ainakin insinööri laskee.  Jos sitten kerätään hakkuutähde, niin jaksollisen hiilitase on parempi.

    Koko ajan lukijaa huijataan, kun verrataan aukkoa ja vain siitä poimimalla kerättävää puumäärää.

Esillä 10 vastausta, 4,991 - 5,000 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 499 500 501 … 1 616 1 617 1 618