› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,001 - 5,010 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 500 501 502 … 1 616 1 617 1 618

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 8.7.2022, 19:44

    Alussa hakataan avohakkuussa kaikki pois (300 mottia), jolloin metsän kokonaishiilivarasto pienenee enemmän kuin jk-hakkuussa jossa hakataan vaikka 100/300 mottia. Tämä pitäisi näkyä graafissa. Jos avoalalta lähtee myös kannot ja latvukset, pienenee karikesyöte maaperään vastaavalla määrällä.

    Timppa Timppa 8.7.2022, 19:47

    Siis kyseessä on tietoinen huijaus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.7.2022, 20:35

    No ei välttämättä huijaus, ehkä en vain ymmärrä… Kaiken kaikkiaan juttua ei voi oikein kunnolla arvioida ennen kuin taustaoletukset on avattu. Toivottavasti Timo P tekee sen blogissaan.

    Jovain Jovain 8.7.2022, 20:47

    Timpalla on kokemus harsinta-ajalta, mutta nuoremmalla väellä sitä kokemusta ei välttämättä ole. Muutamat kokemukset tuskin riittävät avaamaan jatkuvaa kasvatusta. Hyvinkin 50 vuoden sulkuaika on riittävä aika muuttamaan metsät toisen laiseksi ja vastaahan se kiertoaikana hyvinkin yhtä sukupolvea.

    Ei niitä jatkuvan kasvatuksen metsiä nykyisissä metsissä oikein ole. Ne ovat harvassa ja tuo aloituksen metsäkään ei sitä ole. Siinä mielessä Kujalan metsät ja Pukkalan tutkimukset ovat sitä ihteään. Voidaan ainakin pitää jatkuvan kasvatuksen metsinä.

    Puuki 8.7.2022, 21:13

    Sitä ihtiään ne tosiaan on , haisee melko kauas.   Simuloimalla tehty arvio ja tarkoituksella ilman oikean pituista kiertoaikaa.  Jatkoa ei kerrota koska tasaikäisen viljelymetsän suurin etu tuloksessa tulisi ilmi juuri  silloin.  Ensiharvennuskin myöhästettynä esimerkissä jotta tukin hyvä kasvu ja tulo jää pois laskelmasta.    Kerropa sinä kun kuulostat olevan jonkinlainen kokemusekspertti mikä esim. oli pielessä siinä kannattavuusvertailussa jonka selostin aiemmin tuon esimerkin tapauksesta.

    Vanhoja kuviakin on olemassa mm. harsintametistä  1900-luvun alusta. Pilalle harsittuja vanhoja kuusikoita lähinnä.    Sekö se olisi Jovainin mielestä sitä parasta mahdollista metsänhoitoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.7.2022, 21:45

    Puuki: Mutta oliko ehkä niin että sekä tarinan kertoja että tutkimuksen as.tuntija henkilö olikin molemmat jotenkin kytköksissä samaan firmaan ?

    Kyllä. Arvometsän perustivat Timo Kujala, Timo Pukkala ja Sami Koskimaa.

    http://www.arvometsa.fi/arvometsan-tarina/

    Timppa Timppa 8.7.2022, 22:25

    No ei välttämättä huijaus, ehkä en vain ymmärrä… Kaiken kaikkiaan juttua ei voi oikein kunnolla arvioida ennen kuin taustaoletukset on avattu. Toivottavasti Timo P tekee sen blogissaan.

    Minä mielestäni ymmärrän.  Kun verrataan 300 tai 100 m3:n poistumaa, niin varmaan ero on näkyy hiilitaseessa.

    Tätä huijausta harjoittavat jatkuvaa kasvatusta markkinoivat koko ajan.

    Scientist Scientist 8.7.2022, 22:35

    Ylen jutun kaaviokuvassa ja oletuksissa oli monikin asia pielessä. Ensinnäkin jaksollisessa kasvatuksessa oli vain mukana ensiharvennus 38 vuoden kohdalla eikä mitään muuta hakkuuta 48 vuoden tarkastelujaksolla. Sen sijaan jk-mallissa oli hakkuut 15 vuoden välein ja päätehakkuun kantohinnoilla. Myös metsänhoitokulut olivat yläkantissa. Myös korkokorolle laskelmaa ei ollut mukana.

    Puu Hastelija 9.7.2022, 01:40

    Metsää 5000ha, yle toimittajalle esitellään 1ha Heinäveden laskelmia.

    Heitetään kourallinen sepeliä tyyneen lampeen, yle toimittajalle esitellään syntynyttä yksittäistä suurta aaltoa.

    Gla Gla 9.7.2022, 06:15

    Motti-ohjelma antoi ainakin joskus kuusikon ensiharvennusiäksi tuollaisen. Sittemmin kasvuja on vedetty ylös, kun hoidetuista uudistuskohteista on saatu mittausdataa ja kasvumallit vastaamaan paremmin todellisuutta.

    Jos tekee hoidettuun taimikkoon ensiharvennuksen 38 vuotta istutuksesta, ei kuvion tuotto varmaan ole kummoinen.

    Harsinnan kasvua voi haarukoida niin, että 15 vuoden välein saadaan 5000 euron hakkuutulot. Arvokasvu on 333 euroa vuodessa. Jos poimintahakkuu toteutuu 35 e/m3 keskihinnalla, pitää puuston kasvaa liki 10 m3/vuosi.

    Realistista? Onhan jk-kuusikon taimille mitattu kasvua 1,3 m 30…50 vuodessa. Melkoisen kasvupyrähdyksen taimet ottaa, kun isommat hakataan päältä varjostamasta. Nyt voidaankin alkaa puhua siitä, miten jaksollista syytetään höttöpuun tuottamisesta ja mitä tällainen kasvunopeuden vaihtelu vaikuttaa puun laatuun. Tai ehkä ei sittenkään ole tarvetta. Mutta jos asiakas maksaa 6% palkkion tuon tason kasvatuskonsultaatiosta, kuluttajansuojan merkityksestä voisi tosiaan olla aiheellista keskustella.

     

Esillä 10 vastausta, 5,001 - 5,010 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 500 501 502 … 1 616 1 617 1 618