Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 16,172 vastausta, 152 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 päivää, 5 tuntia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 5,011 - 5,020 (kaikkiaan 16,171)

1 2 3 … 501 502 503 … 1 616 1 617 1 618

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Puuki 9.7.2022, 06:54

Pahasti myöhässä on ensiharvennus , jos tehdään tuolla alueella 38 v. ikäiseen istutuskuusikkoon tai jonkin muun puulajin metsään. Täällä melko paljon pienemmän lämpösumman alueella tehtiin avojuuritaimilla (itse) istutettuun n. 35 v. vanhaan kuusikkoon ensiharvennus eikä ollut yhtään liian aikasin. Mieluummin olisi voinut tehdä aiemminkin. Nyt 13 v. siitä siinä pitäisi tehdä 2. harvennus tai kohta jopa päätehakkuu.

Konsulttiksi ryhtyminen ei vaadi välttämättä mitään koulutusta eikä kokemustakaan. Hyvät puhelahjat vain ja ”vastaanottavaisen” yleisön. Tässä Ylen esimerkkitapauksessa luulisi konsultin neuvonantajan koulutustaustan riittävän paljon parempaankin kuin mitä on nähty ja kuultu. Mutta kyseessähän oli mainos jonka uskomisesta vastannee laatijoiden mielestä ainakin kuulijat itse. Siksi kritiikkikin on ihan paikallaan ; varsinkin kun mainos on tehty yhteisillä varoilla ylläpidettävän laitoksen avulla.

Visakallo 9.7.2022, 07:25

Eiköhän se ole tullut jo suurimmalle osalle metsänhoidon kanssa tekemisissä oleville aika selväksi, ettei jk-menetelmä kestä vertailua, jos käytettäisiin sen ja jaksollisen kasvatuksen osalta rehellisiä ja nykymenetelmien mukaisia laskenta-arvoja. Tietämättömiin, kokemattomiin ja erityisesti johonkin asiaan kovasti uskoviin uppoaa väärä tieto aina aina paremmin, on se sitten miltä elämänalalta hyvänsä.

A.Jalkanen 9.7.2022, 08:08

Elikkä raadin mielestä 60-70 vuoden kiertoaika kuusella tekisi siitä Heinävedellä kilpailukykyisen vaihtoehdon jiikoolle, jopa ilman edellisen päätehakkuun tulojen sijoitustuottoja? Siis ensiharvennus keskimäärin (jalostetulla siemenellä) vuonna 20, toinen harvennus vuonna 40 ja päätehakkuu vuonna 60 tai sinne päin.

Tämä riippuu tietenkin laskentakorosta; ainakin Tahvosen mukaan jiikoo tulee aina kannattavammaksi korkealla korolla. Tosin tällä omistajalla täytyy olla silloin myös aiempi päätehakkuutulo sijoitettuna korkealla korolla mikä tasoittaa puntit.

Kannattavuutta voidaan parantaa, jos pienennetään istutustiheyttä jolloin kulut alenevat ja järeytyminen nopeutuu. Huomioidaan lisäksi verovähennykset kuluissa, parempi päätehakkuun kantohinta, ja se että myös jiikoossa pitää tehdä vähintään 1-2 raivausta taimistoissa ja myös ennakkoraivauksia tarvittaessa.

Gla 9.7.2022, 08:49

Visakallon kommenttiin liittyen en ole huolissani tällaisten juttujen vaikutuksesta omien metsien hoitoon. Joku saattaa hurahtaa, mutta siinä tulee tappiota lähinnä itselle. En jaksa uskoa, että Suomen metsät isommassa mittakaavassa pilattaisiin näillä käsittelyillä vapaaehtoisesti.

Huolissani olen siitä, miten nämä uutiset vaikuttaa päättäjiin ja metsää omistamattomien äänestyskäytökseen. Ja ylipäätään siihen, miten meillä kehittyy trumppilainen vaihtoehtoisten faktojen vaikutus yhteiskunnassa. Korkea koulutustaso ei enää ole yksin hyvä asia, kun sitä käytetään yhteiskuntaa vahingoittavaan asioiden vääristelyyn.

Anneli mainitsi Tahvosen. Tästä olen Reiman kanssa useasti vääntänyt. Ongelma ei ole laskenta, vaan lähtöarvojen määrittely. Tahvonenkin on käyttänyt Ylen jutulle sukua olevia oletuksia laskelmissaan. Siksi olen koittanut turhaan korostaa lähtöarvojen määrittelyä päätöksenteossa. Ei auta, jos tuloksena on heinikkovaltainen pajupuska, kun hienojen laskelmien perusteella piti olla optimoutua tuotantoa, jossa ei tuoteta määrää kustannuksista välittämättä. Ylen jutustakin nähdään, että vaikka yleensä korolla on ratkaiseva rooli, jk:n markkinointi vaatii aivan tolkutonta manipulointia kasvumalleihin.

aegolius 9.7.2022, 09:06

>Minä pidän aegolius tuota sinun riehumistasi täällä puskista nimettömänä vieläkin härskimpänä. Toiset sentään ottaa kantaa omalla nimellään

Olet RR usein aiemminkin ollut kovin dramaattinen. Täällä kirjoitellaan nimimerkeillä. Sinun nimesi mahdollisesti tiedän ja Annelin. En muita. Mun nimi ei ole mulle este ja aivan hyvin voisin kantelun jsn:lle allekirjoittaa tai kertoa sen sinulle. Täällä on kuitenkin kymmeniä nimimerkkejä ja keskustelu tapahtuu niin. Olen jo vuosia sitten kritisoinut myös suoraan Pukkalan blogin tekstiä, omalla nimelläni. Pysyin asiassa, mutta olin tiukka. Arvaa julkaisiko Timo sitä edes? Ymmärrätkö RR mainoksen ja artikkelin eron?

Pidän outona, että näet kritiikkini riehumisena. Outoa on myös se, että pidät pelkällä metsän kasvatusmenetelmällä saatua (valheellista) yli 7000 euron hehtaarituoton eroa ihan hyväksyttävänä. Ymmärrän, että katkeruus vanhasta ajasta painaa sinua ja tässä on meidän välillä ero. Sitä en ymmärrä, että miten et voi kokeneena metsänomistajana nähdä jutun epätotuuksia ja puollat niitä kritisoimalla kritisoijaa.

Jovain 9.7.2022, 09:10

Tuon 46 v. jälkeen myös poimintahakkuu vaihtoehdossa on puustopääoma johon verrata. Ilmoitetaan puustomäärältään molemmissa vaihtoehdoissa samaksi. Hoitokuluja ei kerrota olevan tai ne ovat vähäiset. Arvostelijat tarjoilevat kuitenkin vaihtoehdoksi näitä 30-50 v. kitusia, jotka eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen. Siihen kuuluvat kasvava ja kehittyvä metsä, niin myös taimien ja taimistojen osalta.

Gla 9.7.2022, 09:14

Jos käytetään jaksollisen vanhaa entisistä harsintametsistä peräisin olevaa kasvumallia, jossa ensiharvennus tehdään 38 vuotiaana, pitää myös hyväksyä Metlan jk-kuusikoista mittaamat kasvut alikasvokselle.

A.Jalkanen 9.7.2022, 09:22

Aivan! Samoin myös Luken mittaukset jk-koealoilta, joiden mukaan jk-metsän keskikasvu on alempi kuin hoidetun jaksollisen metsän. Kasvu myös vaihtelee sen mukaan, onko jk-metsä harvahkossa uudistamisvaiheessa vai tiheämmässä kasvatusvaiheessa.

Jk-metsän puuston rakenne ja tilajärjestys ovat vaihtelevammat kuin jaksollisessa, jossa ne pystytään pitämään tasaisempana, vaikka siinäkin ajourat sotkevat hyvää järjestystä. Alentamalla perustamistiheyttä ja hoitamalla taimikot hyvin voidaan harvennustarvetta vähentää ja päästä päätehakkuuseen totuttua aikaisemmin.

Puuki 9.7.2022, 09:28

Voisi miettiä sitäkin mikä olisi jalostetun alkuperän MT-kuusikon oikea ensiharvennusaika (E-Savossa) ja sen jälkeen kok.puusto + tukki% 46 vuoden päästä uudistamisesta oikeasti . Vähintään n. 30 % on puuston kasvu parantunut 30-40 vuoden takasista taulukkoarvoista, niitä ei voi käyttää, vanhan Motti-ohjelmiston oletuksetkin on jo nykyään entisiä. Hyvin kasvavat kuuset kasvaa motteja suunnilleen 20-30 % enemmän /kiertoaikana kuin harsintahakkuin käsitelty jk-metsä. Varmaan moni siellä etelämmässä päin metsiä pidempään kasvattanut osaa sanoa parhaiten jalostettujen alkuperän istutuskuusikoiden kasvuista ja sopivat harvennusajat ym. (Laikkumätästys lisää muuten kasvua aika paljon verrattuna entisiin usein äestämällä tai laikuttamalla tehtyihin uudistuksiin. Ojitusmätästyskin on tehty joskus väärin, mättäät liian korkeiksi ja liian syvältä kaiveltu maata.)

Kurki 9.7.2022, 09:30

Tässä on mittauksiin perustuva jk- kasvatuksen tulos. Jäi puoleen maapohjan todellisesta tuottokyvystä. Tapahtui 1930-luvuvulla, jolloin Suomessa oli yhtä lämmintä kuin tällä vuosituhannella.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15399/18-No%203_Mikola.pdf?sequence=1&isAllowed=y