› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,021 - 5,030 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 502 503 504 … 1 616 1 617 1 618

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa Timppa 9.7.2022, 09:30

    Jankutan vielä korosta.  Kun myyn hehtaarilta 300 m3 kuusta aukosta  kokorunkokaupalla latvusmassoineen, niin saan siitä 300*68=20400 euroa.  Josm myisin saman puumäärän poimintahakkuulla, niin parhaassa tapauksessa saisin 0,85x300x65+0,15x300x22=17565 euroa.  Erotus 2835 euroa.  Uudistuskulut: muokkaus, 500, taimet 1600 kpl 720, 2 perkausta 800 Siis kaikkien uudistuskulujen jälkeen minulle jäisi 815 euroa ilman Kemeraa, joka tuo lisää 160 tai 240 euroa.  Siis minulle jää rahaa 1000 euroa.  Jos käyttäisin Arvometsän ”palvelua” niin joutuisin maksamaan siitö 0,06×17565=1050 euroa.

    Siis uudistushakkuuversiossa mimulle jää 1000 euroa enemmän.  Arvometsän palveluja käyttäen en saa tätä, mutta joudun maksamaan 1000 euroa.   Erotus siis 2000 euroa/ha tai 6,66 euroa/m3.  Vaatii kyllä todellista ”ammattimiestä”, jos saa jatkuvan kasvatuksen edullisemmaksi

    Puuki 9.7.2022, 09:52

    Pari tonttua /ha extrarahhaa merkitsee 4 %:n korolla sitä, että 15 vuodenpäästä jk- metsästä pitää saada vähän yli 100 mottia /ha (keskihinnalla 35 €) tuloa jotta oltaisiin tasoissa tulopuolella.  Esim.  tuo asia se ”unohtuu” useimmilta jk-fanittajilta kokonaan.   Seuraavaksi voitasiin verrata sitten mm. 15 vuotta kasvaneen taimikon ja jk-metsän pääoma-arvoja ja tulevaisuuden tuloja, kasvuja  ja eroja kantohinnoissa yms.  Siitä laskelmien tekoa jatkettaessa eteenpäin paljastuu yleensä mikä missäkin tod.näköisimmin kannattaisi parhaiten.

    PS Jännä puoli tässä on se, että mitä korkeampi on laskentakorkokanta, sitä huonommin jk kannattaisi. Kun kuitenkin katotaan jk-laskelmia (by jk-firmat),niin pitäisi olla toisinpäin ; mitä korkeampi korko% sitä paremmin jk kannattasi.  Mistä se johtunee ?  Minun mielestä kyse on oletusarvojen mulkkauksesta jolloin lopputulos ei yleensä natsaa jk-laskelmissa todellisuuden kanssa.   (NNA-laskelmalla ja prolongaamalla päästään täysin samaan suhteelliseen kannattavuuseroon vertailulaskelmassa, jos oletukset on samoja).

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 9.7.2022, 10:06

    Välikoosteen paikka. Kuten viimeisimmistä kommenteista ilmenee, puuntuottajat melko yksimielisesti pitävät jatkuvaa kasvatusta varteenotettavana menetelmänä. Taloudelliset perusteet jk:ssa vähintään tasavertaiset. Ja kuten raatilaiset moneen kertaan ovat avautuneet, jk luonnon kannalta ylivertainen menetelmä.

    Martti

    Puuki 9.7.2022, 10:12

    Puistometsien hoidossa jk on joskus ihan paikallaan , samoin valmiiksi erirakenteisissa paikoissa turvemaalla.  Sehän on  tullut selväksi melkein kaikille jo n. 500 sivua sitten .   Jos on vielä jollain tavallista enemmän epäselvyyttä esim. kannattavuuden ym. ns. pläkkiselvien asioiden suhteen niin ei voi mitään, peähänpinttymä on jo liian pitkällä silloin.

    Visakallo Visakallo 9.7.2022, 10:14

    Reva-Martti osasi tuossa edellä ansiokkaasti kiteyttää kolme täyttä valetta hyvin sujuvaan kirjoitusmuotoon.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 9.7.2022, 10:26

    Melko yksimielistä. 5 metsälehden nimimerkkiä on vielä hieman epäileväinen tai varovainen jk:n suhteen. Samat 5 kuitenkin luultavasti valmiita kokeilemaan. 5549802 suomalaista suhtautuu myonteisesti tai erittäin myönteisesti.

    Martti

    Perko 9.7.2022, 10:30

    Jk:n startti puuparven voi kuvitella  15 – 19 cm  200 kpl /ha ja joulupuut päälle. Myynnissä noilla saisi tuskin 800 €.   Verottaja korjaa  varmat 300 päältä.  Näillä lähdetään  niin laske Puuki  miten tuo hyvinvointi kasvaa. Mielestäni ei tarvii vertailla kasvuja kun  seuraa pelkkää kassavirtaa miten pomsahtelee  10 – 15 v myyntisyklillä. Siihen liimaat päälle niitä hoitokuluja niin on melko puhdas tulos laskettavissa.    Paljonko  on variaatiot 43 vuodenkohdalla  kassan kertynyt erilaisessa lämpimässä.

    Haittoja ja vitsauksia käsitellään sitten toisessa luvussa.

    Visakallo Visakallo 9.7.2022, 10:36

    Reva-Marttikin sitten liitti itsensä kevytnimerkkien pitkään listaan. Se hieman ihmetyttää, koska häneltä on joskus aikaisemmin tullut ihan järkeviäkin juttuja.

    R.Ranta R.Ranta 9.7.2022, 10:43

    Käsi sydämelle poijaat. Meidän kaikkien mielestä avohakuu on enemmän tai vähemmän vastenmielistä, kun kaikki taloudelliset vaikuttimet riisutaan. Varsinkin, jos kyse on jostakin lähialueestamme. Eikä todellakaan ole mikään kultakaivos, kun sijoitat 1500 euroa hehtaarille paljaaseen maapohjaan ja lähdet keräämään sieltä tuottoja. Korkealla korolla mahdotonta!

    Karummilla aluella uudistaminen on halpaa ja jatkotyökin helppo, jos on sitten kasvukin heikompi. Rehevvä maa vaatii ison investoinnin ja vaativan ja oika-aikaisen jatkotyön, ettei riistäydy käsistä. Toki kasvutkin sitten eri luokkaa.

    Ymmärrän täysin vastareaktion, kun tähän ainoana vaihtoehtona kymmeniä vuosia pakotettiin.  Arvometsä on aivan oiken oivaltanut markkinaraon, täysin riippumatta siitä, kuinka sen markkinointiin pitäisi suhtautua. Arvometsä ei sentään pakota ketään yhtään mihinkään, kuten aiemmin lain voimalla tehtiin. Ala oli monopolisoitu totaalisesti. Keskimääräisellä kolmenkymmenen hehtaarin tilalla, keskimääräistä suomalaista metsämaata ei herra huonetta rakenna, joten muut tekijät helposti painavat vakkakupissa enemmän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.7.2022, 10:47

    Puuki: kok.puusto + tukki% 46 vuoden päästä uudistamisesta oikeasti

    Aivan. Kyllä puuston arvo on todennäköisesti jaksollisessa metsässä selvästi korkeampi 46 vuoden kohdalla kuin jiikoo-metsässä. Tämäkin unohtui YLE:n jutussa mainita.

    Tahvosen mielestä (ja miksi emme uskoisi häntä) jikko on sitä kannattavampi mitä korkeampi korkokanta. Kuitenkin mm. Pukkala ja Lappi ovat painottaneet että hakkuutulojen kokonaismäärä ja metsien hiilivarasto kasvaisi jos metsätalouden laskelmissa käytettäisiin alempaa korkoa ja kiertoaikoja pidennettäisin. Metsähallituksen korkolaskelmia kritisoivaan juttuun oli linkki YLE:n jutussakin mutta liitän tähän.

    Miksi Metsähallitus hakkaa keskeneräistä metsää

    https://yle.fi/uutiset/3-10473646

     

     

Esillä 10 vastausta, 5,021 - 5,030 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 502 503 504 … 1 616 1 617 1 618