Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,071 - 5,080 (kaikkiaan 16,171)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • R.Ranta R.Ranta

    Minulla ei ole mitään tekemistä AJ jatkuvan kasvatuksen hyväksymisen kanssa. Ajoin ainoastaan sitä, että metsänomistajalla pitää olla oikeus kohtuulliseen korkotuottoon  metsään tai oikeastaan puustoon sitoituneelle pääomalle. Eli ei nyt luoja paratkoon ole metsänomistajan edun mukaista edelleen kasvattaa metsää, jonka kasvu on puoli prosenttia, jos vastaavalla riskillä voi muualta saada 4%. (Siis esimerkin omaisesti.) Perusteluissa ollut muka metsänomistajan tällainen etu oli pähähullu, käsittämätön. Tällaisia käsittämättömiä ajatuksia muka asiantuntijat saavat perustuslakivaliokunnassakin läpi.  Joku pieni erillinen kuvio olisi pitänyt jättää älyvapaan lainsäädännön mukaan hakkaamatta ja jonka erikseen operoiminen myöhemmin olisis ollut täysin kannattamatonta jne.

    Minulla ei ole mitään omaa kokemusta jatkuvasta kasvatuksesta, kun en ole sellaista harjoittanut ja kuinka olisin voinutkaan. Jokainen täyspäinen metsää seurannut tietää, että ei se mitään ongelmatonta ole. Toisaalta yleensä, siis yleensä, aukkopaikkoihin metsään syntyy uutta puustoa jollakin aikavälillä, eikä ne tietenkään ole tasaisesti jakautuneina ja puulajit ovat kovin erilaisia jne. Mutta kun kaikki eivät halua avohakata metsäplänttiään, niin suotakoon heille oikeus jatkuvapeitteiseen metsätalouteen. Minulle henkilökohtaisesti se ei merkitse yhtään mitään. Siksi en metsänomistajana ymmärrä koko vouhkaamista asiassa.

    Ja toisaalta Timppa, eikö insinöörin pitäisi tietää, että tämä 6,3 % onkin sadan vuoden kuluttua neljän prosentin korolla 318%.

     

    Rane

    ”Siksi en metsänomistajana ymmärrä koko vouhkaamista asiassa.”

    Monta pitkää kirjoitusta olet saanut aiheesta vouhkattua?

    Visakallo Visakallo

    R.Ranta: ”6,3 % onkin sadan vuoden kuluttua neljän prosentin korolla 318%.”

    Sata vuottako R.R. ajattelee metsän kasvun nykyään vievän? Entä ne vastaavan riskin kohteet? Et ole koskaan kertonut mitä ne ovat. Oletan kuitenkin, että olet hajauttanut sijoituksesi, eli metsät ovat vain pieni osa liiketoiminnastasi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Selvä RR, kiitos tarkennuksesta. Metsälakien uudistusten tavoitteena oli siis paitsi mahdollistaa jatkuvapeitteinen kasvatus, myös poistaa minimi-ikä ja minimiläpimitat päätehakkuusta. Nämä olivat varmaan järkeviä uudistuksia sinällään. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi olisi järkevää antaa tuotantokoneiston rappeutua hutiloimalla uudistamisessa ja aiheuttaa tuotostappio seuraavaan kiertoaikaan. Jos metsää ei sitten synnykään vaikka odotellaan (aukkoon tai jk-metsään), ei ehkä olla syyllistytty metsän hävitykseen eli metsäkatoon, mutta ainakin on syyllistytty kasvupaikan vajaakäyttöön. Onko se sitten suuri vai pieni synti, se on makuasia.

    Timppa Timppa

    Metsän kasvu on meillä  n 3,5 % puuvarannosta (paljon karuja männiköitä) eli 100 vuodessa hakattu 3 kertaa lähtöhetken puutavara.  Ei sekään ole kovin huonosti.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Vastustan silti.

    Leena

    Visakallo Visakallo

    No siitä Reva-Leena voimme varmasti kaikki olla samaa mieltä!

    Visakallo Visakallo

    A.Jalkasen ajatukseen voisi lisätä, että metsän uudistamisessa aikailua voisi verrata vaikkapa tuottavan sijoitustalletuksen uudistamisen viivyttelyä niin, että raha makaa säilytystilillä tuottamattomana, tai siihen, ettei sijoitusasuntoon hankita aikoihin uutta vuokralaista entisen lähdettyä.

    Gla Gla

    Reima: ”Toisaalta yleensä, siis yleensä, aukkopaikkoihin metsään syntyy uutta puustoa jollakin aikavälillä, eikä ne tietenkään ole tasaisesti jakautuneina ja puulajit ovat kovin erilaisia jne.”

    Nyt puhutaan talousmetsästä, jonka pitää tuottaa puuta.

    ”Mutta kun kaikki eivät halua avohakata metsäplänttiään, niin suotakoon heille oikeus jatkuvapeitteiseen metsätalouteen. ”

    Kukaan ei ole kieltämässä poimintahakkuita. Nyt puhutaan siitä, millaista viestiä veronmaksajille yhteiskunnan varoilla jk:sta tuotetaan.

    Minä olen huolissani siitä, että päättäjät ja äänestäjät lukevat Ylen valheellista uutisointia aiheesta. Se ei voi olla vaikuttamatta vaalitulokseen ja lainsäädäntöön.

    Tästä on ennenkin puhuttu ja jos oikeasti olet vaikuttanut nykyisen metsälain valmisteluun, en voi käsittää välinpitämättömyyttäsi jk-markkinointiin. Vai onko se ymmärtämättömyyttä, jossa kannattavuuslaskenta jyrää kaiken allensa vanhan metsälain aiheuttaman katkeruuden voimalla?

    Perassic Park Perassic Park

    Minusta RR:n vapaaehtoisuuden periaate on hyvä.- Jos joku haluaa jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, se hänelle sallittakoon.

    Ongelmaa syntyy jos tai kun tätä ajetaan valtamenetelmäksi. Eli kun tästä vapaaehtoisuudesta aletaan tekemään vähemmän vapaaehtoista. Tuntuu olevan ajan henki sellainen.

    Vieläpä erityisesti sellaisten tahojen toimesta jotka itse eivät omista metsää.

Esillä 10 vastausta, 5,071 - 5,080 (kaikkiaan 16,171)