› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,553 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 9 tuntia sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 14,553)
1 2 3 … 50 51 52 … 1 454 1 455 1 456

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 4.4.2021, 11:07

    Oksapuu: Liiallisella harsinnalla on seurauksensa. Onhan se ollut iso savotta, kun vuosikymmeniä on jälkiä parsittu. Niin myös uuden metsälain aikana, tai paremminkin sen seurauksena.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.4.2021, 11:25

    Jovain, kirjoituksistasi ei ilmene kumpaa metsänhoitomallia itse käytät, vai teetkö tilanteen mukaan?

    Kun kerrotaan keskenään parempi yksikköhinta ja parempi kasvu, alkaa jaksollinen menetelmä olla talousmielessä kilpailukykyinen. Kasvun ja puun hintojen ennuste on kuitenkin vain ennuste, jolloin tuottolaskelma voi parhaimmillaankin olla vain suuntaa antava.

    Puuki 4.4.2021, 11:37

    Saarnaien kertomuksista puuttuu edelleen faktat.  Myös Puukin laskelmassa on  vahvasti itse ”puukia” ! Osaisit varmasti esittää numerot  faktaperusteilla .

    Missäs ne Perkon omien laskelmien lukemat on esitetty ? Polkypyörävertaus tai jokin summittainen ”tilavuus x nopeus”- esitys ei kerro vielä yhtään mitään metsien kasvatuksen kannattavuudesta .

    Sinä olet niin ”uusi” palstalla, että et ole varmaan esim. nähnyt  minun postaamaa kuvaa jk:n ja tasaikäisen kasvatuskuusikon vertailusta exel-taulukossa.

     

    Puiden kasvusta on melko paljon tilastotietoja ja esim. päivitetty Motti-ohjelmisto.  Puuston kasvutunnukset on mitattua tietoa (VMI:stä) .   Tasaikäsissä metsissä toimii hyvin; jk:n metsien kasvusta tietoa on vähemmän ja siksi se on alttiimpi manipulaatioille.

    Puun hinnat muuttuu mutta siitä johtuvaa virhemahdollisuutta voidaan pienentää  jonkin verran esim. ottamalla arvioihin mukaan  pitkän aikavälin trendin suunta ja useamman vuoden kantohintatilastot .

    Jovain Jovain 4.4.2021, 11:39

    AJ: Jaksottaista on valtaosa ja jatkuvaa on n. 20-30 %  menee tilanteen mukaan.

    mehtäukko 4.4.2021, 11:49

    Onko Jovainilla monenkin hehtaarin koe-alat kyseessä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.4.2021, 12:35

    Aivan oikein Puuki. Sellaisia satunnaisia ilmiöitä kuin metsätuhot ei oikein osata ottaa ennusteisiin mukaan. Voidaan kyllä katsoa ”taaksepäin” millaisissa metsissä minkäkinlainen tuho on esiintynyt. Nyt varsinkin ilmaston muuttuessa tulevaisuus on tuhojen suhteen hieman sumeahko.

    Jalapa 4.4.2021, 12:43

    Hyvä kun palstalta löytyy hengenheimolainen – Visa. Erotuksella, että Visalla on satakertainen määrä metsää. Ts. hoidamme metsät parhaalla mahdollisella käytettävissä olevalla tiedolla, taidolla ja ajallaan tarkoituksena saada paras tuotto metsästä.

    Muuten, onko joku nähnyt tai kokeillut porkkanoiden kasvatusta perunavakojen välissä? ?

    R.Ranta R.Ranta 4.4.2021, 12:43

    Timppa: ”En kyllä ymmärrä miten hyvä puutuotos ja taloudellisuus olisivat ristiriitaisia.”

    En minäkään, jos korko on nolla.

    Täälläkin on Gla paljon tikanheittäjiä, jotka osuvat aina napakymppiin. No, siitä saa tyydytyksen tunteen ja kannustaa eteenpäin ja hyvä niin. Itse olen kokenut tärkeäksi saada ymmärrys, mikä on se perimmäinen kysymys, mihin tekeminen perustuu. Kova yritys oli pohtia sitä itse aikoinaan metsiä ostettaessa.  Kuinka määritellä nuoren metsän ja taimikon hinta, joissa tulonmuodostus on kaukana. Päätehakkuumetsissä sitä ongelmaa ei ollut. Olen erittäin otettu siitä, että olen voinut käsitellä asiaa henkilökohtaisesti huippuasiantuntijoiden kanassa. Vanha lainsäädäntökin lähti siitä, että puuntuotannon maksimointi on metsänomistajan edun mukaista, josta mm. perusrtuslakivaliokunta oli lausunut ja joka oli yksiselitteisesti osoitettavissa täysin virheelliseksi.

    NNA:lla operoiminen ei ole mikään helppo nakki. Puhutaan tavattoman monimutkaisiata asioista. Me emme tiedä tulevaisuutta ja siksi ehdotonta totuutta ei ole olemassakaan. Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, oleellista on ymmärtää kuinka eri muuttujat vaikuttavat. (ja muuttujiakin on tavaton määrä)

    Metsätaloudessa on ollut viimeisen 30 vuoden aikana poikkeuksellisen hyviä mahdollisuuksia saada kovia tuottoja. Menneisyys ei kuitenkaan tässäkään ole tae tulevasta.

    Näin kirjoittaa ”metsäkoijari ja isämmaan parturi” pahimmasta päästä (ainakin aikanaan ypäristön mielestä), joka ikääntyessä ymmärtää jo Linkolaakin. ”Kun matkaat tuonelaan, lipuu purtesi viimein myötävirtaan.”

    Tolopainen Tolopainen 4.4.2021, 12:49

    Tuosta Timpan jutusta muistuu mieleen myös yksi entinen pomo. Hän pyrki tekemään aina täydellisen ratkaisun. Mutta kyllä se sitten kestikin. Tulee vähemmän virheitä, kun ei tee mitään jää ne edellisen omistajan raiskiot ostamatta ja voi keskittyä pääoman tuottoon. Olennaista on hyvä kannattavaisuus ei niin ikään liikevaihto.

    Puuki 4.4.2021, 12:53

    Luonnoilmiöt ja ötökkötuhojen yms. lisääntyminen on yksi osatekijä .  Näillä näkymin yhden puulajin metsät  ja varsinkin puhtaat kuusikot on eniten vaarassa ilmaston muutoksen edetessä.  Liian harvaksi hakatut  ja hoitamattomat metsät myös.   Melko monimutkainen yhtälö yhdistää luonnon olosuhteiden arvioitu vaikutus kasvatusketjun kannattavuusarvioon.   Ne pitäisi  ottaa huomioon kasvatustavan valinnassakin aina paikallisten olosuhteiden mukaan .  Tavallaan lisänä pelkän lasketun tuottoarvion mukana, jos puhutaan metsänhoidon suunnittelusta  tuoton kannalta.     Mutta esim. pahoilla juurikääpäalueilla on helppo jättää jk ja luont. uudistus kuuselle väliin etukäteisarvion mukaan.

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 14,553)
1 2 3 … 50 51 52 … 1 454 1 455 1 456