› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,091 - 5,100 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 509 510 511 … 1 616 1 617 1 618

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 11.7.2022, 08:55

    Siinähän ne tulikin tärkeimmät jk:n  haitat metsänkasvatukselle. Tyvilahon lisääntyminen siellä missä tyvilahoa yleensä on, kirjanpainajat,  kasvun hidastuminen vajaatuottoisuuden vuoksi.   Vielä voisi lisätä tuulituhojen lisääntyminen tuulisilla paikoilla ja uudistumisen epävarmuus .

    Se metsälain pääkohta ”metsää älköön hävitettäkö” sisälsi uudistamisvelvoitteen joten aukkohakkuu ei ole  metsän hävittämistä .

    Jatkuvan kasvatuksen mainostamisella uutisten muodossa varsinkin koetetaan muuttaa suuren yleisön mielipiteitä ja johtaa harhaan päätösten tekijöitä.   Riittää hyvin että mm. mh-tavan saa jo valita mo itse , ei ole tarvetta pakottaa äärilaidasta toiseen jota jotkut yrittää tehdä esim. masinoimalla avohakkuukieltoa  lainsäädäntöön.

    Perko 11.7.2022, 09:49

    Tämä on outo juttu: A. J. ” ei ehkä olla syyllistytty metsän hävitykseen eli metsäkatoon, mutta ainakin on syyllistytty kasvupaikan vajaakäyttöön.”  

     Tarkoituksenani on metsästä saatava tuloa ja sen mukaan  valikoida menettely josta se tuottamaton luppoaika minimoituu.   Tiedetään että parhaassa tuotossa  ovat metsänpuut 15 –  20 cm paksuisina.  Sen takia vertaillessa vajaakäyttöä on aina jos metsästä puuttuu tuon kokoiset puut, Puukin super-taimet heinikossa tai jos on ähkypaksut kuusikot odottamassa myrskyjä tai tuholaisia, päälle aukkomaiseman ihailu kymmeniä vuosia.   Riskit  ovat hallittavissa kun on pieni pääoma oikeassa suhteessa hyvin euroja  tuottavaan kasvuun, siihen pitää pyrkiä kuin rehellisyyteen.

    Menneessä pimeydessä en enää elä jonka loi selluteollisuus.  Lajittelen asioita kokemukseni, tiedon ja numeroiden avulla.  No worries!

    aegolius aegolius 11.7.2022, 09:58

    >Riskit ovat hallittavissa kun on pieni pääoma

    Tästä olen Perkon kanssa samaa mieltä ja se on jk:n yksi isoimmista asioista. Suurelle yleisölle tätä ei markkinamiehet kerro, koska joku saattaisi ymmärtää siitä jotain konkreettista.

    Unohda Perko nuo tieto ja numerot. Kirjallisuus ei ole sinuun oikein tällä saralla tarttunut ja numerot… anna olla. Sun perusajatus tuottavimmista puista on ihan ok. Harmi ettei niitä saa montaa kymmentä hehtaarille. Oman menetelmäsi ylistäminen (taloudellisesti) ainoana järkevänä vaihtoehtona ei ole ok. Sillä osoitat ajattelustasi aika monta aukkoa.

    Jovain Jovain 11.7.2022, 09:58

    Kisma on myös poliittinen. Työtä toimeentuloa ja hyvinvointia, on suoraan jostain puolueohjelmasta. Talonpoika päivässä, ei taida enää riittää vanhaan vertaukseen, tai talonpojan tappolinja. Oliko tuhat maitotilaa vuodessa tällä hetkellä. Metsätaloudessa ”jalostaminen” aloitetaan jo kannolta. Jäähän siitä vielä se ”kantohinta” tuottajalle. Paljonkohan ns. isännän linjasta on jäljellä tällä hetkellä. Kysymys on valtavista tulonsiirroista yhteiskunnassa. Sen puolesta eliitti (muutamat) täällä taistelevat ja kirjoittavat. Häivyttävät sivutolkulla jopa ”puutapaskaa” ja puolitotuuksia. Näin tehdään kollektiivin ja yhteiskuntahyvän puolesta. Eiköhän olisi aika siirtyä jo nykyaikaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.7.2022, 10:01

    Pitää paikkansa että puut kasvavat kyllä parhaiten keski-ikäisinä. Siitä ikärakenteen muuttoksesta ilmeisesti valtakunnan metsien kasvun aleneminenkin johtuu: metsät eivät pääosin enää ole parhaan kasvun vaiheessa. Alenemisen jyrkkyyttä voidaan hidastaa sillä että hoidetaan tarpeelliset harvennukset ajallaan niin että suuret puut pysyvät hyvässä kasvussa mahdollisimman pitkään.

    Täällähän oli erikseen ketju jossa vajaatuottoisuuden syyt puuntuotannon mielessä tuli lueteltua. Alue voi olla avohakkuun jälkeen vajaatuottoinen jos uudistuminen ei onnistu kunnolla. Jatkuvapeitteisessä vastaavasti jos noita hyvässä kasvuvaiheessa olevia puita ei ole alueella tasaisesti jakautuneena riittävää määrää. Tähän kannattaa siis kiinnittää huomiota jk-hakkuissa. Jos ikiliikkuja lakkaa toimimasta, korjaava toimenpide on tuoreella kankaalla avohakkuu. Sillä saadaan palautettua valopuut ja kuusialikasvos.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.7.2022, 10:22

    Katsoin uudelleen YLEn Kujala-jutun kaaviota. Kun yksikkö on hiilitonneja, määrät muuttuvat järkeviksi, mutta kehityskulku avohakkuun osalta ei. Jos alueella on alussa ennen avohakkuuta pystyssä 300 kuutiota puuta x yhden kuution kuivapaino 0,5 tn x puolet hiiltä 0,5 = 75 tonnia hiiltä runkopuussa. Lisäksi oksat ja juuret 40 % lisää. Lisäksi maaperän hiilivarasto. Hakkuiden aiheuttama notkahdus kokonaishiilivarastoon on siis todella pieni!

    Avohakkuun jälkeen tulee toki maaperästä hiilipäästöä, mutta ei noin suurta eikä noin pitkään. Alussa maahan tulee suuri karikesyöte juuristoista ja latvuksista ellei niitä kerätä energiaksi. Lisäksi loppupuusto olisi kiertoajan lopulla avohakkuuvaihtoehdossa isompi kuin jk-vaihtoehdossa. Perustettu uusi puusukupolvi kasvaa nopeammin kuin edellinen.

    Tällaisenaan kaavio on harhaanjohtava. Kiertoajan pituinen tarkastelu olisi pätevin eikä jostain mielivaltaisesta ajankohdasta katkaistu.

    https://blogs.uef.fi/forest-issues/2020/05/

    Perko 11.7.2022, 10:31

    Valtakunnan metsissä  olevat ongelmat voi johtua menneenajaja metsänhoitajien horinoista ja ohjeista enkä syytä mitään lintua tai yö laulajaa siitä niillä on ns linnunaivot. Miun pitää ulkoistaa vieraat metsät en ole siellä aiheuttanut kasvamattomia aukkoja niin korjatkaa te jotka tunnette  sen mieltänne puristavan.

    Kokemuksesta  tiedän ettei tarvitse hakata paljaaksi ellei jokin ns  väkivalta pakota siihen.  Oiken  toimien  jatkuvamyynti toimii satoja vuosia, siitä on näyttöä.  Puuhapalstat  ovat ajanhenki jatkakaa Te  niillä jos siltä tuntuu.

    Rukopiikki 11.7.2022, 10:34

    Syy pohjoisen metsien kasvun taittumiseen on selvä. Pitkälle 2000-luvun puolelle uudistettiin harsimalla vajaatuottoisiksi hakattuja metsiä ja uusi metsä alkoi kasvaa ihan eri tahtiin. Tai hakattiin ikivanhoja puustoisia metsiä joissa kasvu oli hiipunut. Nykyään hakataan usein sirppihallalla nurin juurikin parhaassa kasvuvaiheessa olevia nuoria metsiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.7.2022, 10:56

    ”Toinen päätelmä on, että metsämaan hiilivarasto on peitteisessä metsätaloudessa suurempi kuin avohakkuumetsätaloudessa. Simulointiesimerkissä ero on 27 % peitteisen metsätalouden hyväksi.”

    https://blogs.uef.fi/forest-issues/2020/05/

    Jos sitten huomioidaan että avohakkuuvaihtoehto kasvaa tuon verran nopeammin, Timon laskema noin 20 tonnin ero metsämaan hiilen määrässä tasoittunee ja häviää kokonaan?

    Jovain Jovain 11.7.2022, 11:16

    Jos mennään lakirajoille jo ensiharvennuksessa ja harsitaan vielä parasta puustoa, niin kuin näyttää olevan tapana. Jää uupumaan se tuottava metsä ja riittävä määrä tuottavia puita. Nuoria metsiä tulee vielä säästää ja on kohtuutonta, jos tällaisia metsiä joudutaan paikkomaan avohakkuulla. On rinnastettavissa jatkuvapeitteiseen, jos nuori kasvava metsä/puut kaadetaan.

Esillä 10 vastausta, 5,091 - 5,100 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 509 510 511 … 1 616 1 617 1 618