› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 16,172 vastausta, 152 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 4 tuntia sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 5,111 - 5,120 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 511 512 513 … 1 616 1 617 1 618

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 11.7.2022, 15:11

    Mulla sattuu olemaan ihan oikeat teoriat jotka useimmiten on osuneet  yksiin käytännössäkin luonnossa.     Muistaakseni Perko itse laittoi aikoinaan kuvan kuusestaan jonka hidas kasvu oli kestänyt sattumoisin juuri sen 11 v. harsinnan jälkeen ennen kasvun paranemista.     Siinä näkyi havainnollisesti mitä tarkoittaa,  kun puun harvennusreaktio myöhästyy.  Juuristo  ja sen jälkeen tyvi vahvistuu mutta kuutioita ja arvokasvua ei tule oikeasti siihen malliin kuin olisi parhaimmillaan mahdollista.

    Kannattavuusvertailussa  oikeilla lähtöarvoilla    jk  jää useimmiten toiseksi tasaikäsen metsänkasvatuksen kanssa, kun käytetään päivitettyjä kasvuja ja optimoidaan molemmat tavat eikä vain toista kuten yleensä on tehty mainostustarkoituksessa.

    Jovain Jovain 11.7.2022, 22:11

    Lähtöarvoihin kannattaa kiinnittää huomiota, mutta kannattaako sotkea sijoitustuottoja ja tilonsiirtoja aloitukseen, jotka eivät tähän vertailuun kuulu. Aikaan saadaan jopa tuplat euroina puustoa kasvattamalla, jossa lähtöpuustolla ja aina poiminnan jälkeisellä puustolla on merkitystä, ei niinkään lähtöarvoilla.

    Perko 11.7.2022, 22:46

    Autan hieman Puukin muistia. Kakkarakuva on 5 m tukin latvasta eikä siinä ole niitä  kasvuntaantumia.   Hyvin on tuo sinunkin taimi varttunut siitähän saa vaikka perinteisen 240 propsin, havuista somisteita ja latvasta joulukuusen niin euroissa tuotto on todella hyvä ja asiakkaat kuin myyjäkin onnistuneena hyvillä mielin.  Pitkittämällä myyntiä yli joulun tuskin muuttuu paremmaksi.

    A. J :llä tuskin on uskonpuutetta sehän on enimmäkseen  pappien vaiva.

    Puuki 12.7.2022, 09:57

    Olihan siinä 11 vuoden kasvutaantuma näkyvissä sinun kuusikuvassa. Muistan hyvin kun siitä oli juttua silloin aikoinaan.   Eläpä yritä luikerrella.

    Vaikuttaa että te pojat (Jovain ja Perko) ette osaa laskea tai sitten sama kuin jk-firmojen ukoilla eli oma etu tai  mutu voittaa todellisuuden ymmärtämisen.

    On siinä eroa , kun Perkon aukko näkyy kymmeniä vuosia aukeana ja monella muulla entiselle aukolle on tehty jo vähintään ensiharvennus sinä aikana. Eihän ne tietenkään aukolla puut juuri kasva , jos ei ole uudistettu ollenkaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.7.2022, 10:35

    Vastineeni näkyy Hesarissa ja keskusteluakin on syntynyt. Twitterissä myös keskusteltu. Hyvä!

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008934925.html

    MaalaisSeppo 12.7.2022, 11:04

    Annelin teksti oli muuten hyvä, mutta puutteena oli sortuminen kuviokohtaiseen tarkasteluun ja ko hakkuutulojen sijoittamismahdollisuuteen kannattavasti muuhun liiketoimintaan.

    Kannattavuutta pitää tarkastella tilatasolla. Jk -suuntautunutta metsänhoitoahan jotkut pitävät kannattavampana kuin jaksollista. Jos näin on, monin järkeni mukaan, ko tilan tuotoista pitäisi jäädä enemmän sijoitettavaa muuhun liiketoimintaan. Toisaalta ko tilan tuottoja ei ehkä ole tarpeenkaan sijoittaa muualle niin paljoa kuin jaksollisen tilan tuottoja. Jatkuvan kasvatuksen korkotuottohan on mukamas selvästi suurempi kuin jaksollisen. Esim, jos jk:n tuotto on riskitön 5 %, ja jaksollisen 3%, niin varovainen olisi sijoittamaan ko liiketoiminnan tuottoja muualle. Lisää jk metsää tietysti voisi ostaa, kun homma on niin riskitöntä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.7.2022, 11:32

    Juttu YLE:ssä käsitteli yhtä hehtaaria! Kukin tarkastelee omaa talouttaan niin kuin haluaa, kuvio-, tila- tai yksilökohtaisesti. Uskon että monelle vuonna 0 saatu kymppitonni on arvokkaampi kuin vuonna 15 tai 30 saatu raha. Rahat ovat sijoitettuna joko jatkuvan kasvatuksen puustopääomaan tai jonnekin muualle. Tämä jako vaikuttaa tuloihin vuodesta 0 eteenpäin. Siksi mielestäni on perusteltua ottaa mukaan avohakkuutulon sijoitustuotot ainakin vertailumielessä.

    aegolius aegolius 12.7.2022, 12:53

    >puutteena oli sortuminen kuviokohtaiseen tarkasteluun ja ko hakkuutulojen sijoittamismahdollisuuteen kannattavasti muuhun liiketoimintaan.

    Ei (oikealla tavalla) vertailua tehdessä edes puhuta mistään ”sijoittamismahdollisuuksista muuhun liiketoimintaan” mitään. Koronkoron käyttäminen jo muutaman vuoden pituisten laskelmien tekemisessä on aivan arkipäiväistä rutiinia. Ei siinä ole mitään maagista tai hienoa. Ei siinä mistään sijoittamismahdollisuuksista puhuta. Se on peruslaskentaa ja aivan jokaiselle talousasioiden alkeet tuntevalle hyvin tuttua. Rahalla on eri arvo, jos vuosikin vierähtää. Saati sitten useampi. On laskelman käyttäjän vastuulla millaista korkoprosenttia milloinkin haluaa käyttää. Metsätaloudessa se on tavallisimmin 3 %.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.7.2022, 12:59

    Teette siis valinnan jaksollisen ja jatkuvan välillä pelkästään sen yhden hehtaarin tulevien tuottojen pohjalta, eikä sijoitusmahdollisuudet metsän ulkopuolelle vaikuta päätöksenteossa mitenkään. Joku toinen voi miettiä (kuten RR?) muitakin mahdollisuuksia vastaavalla riskillä muualla.

    aegolius aegolius 12.7.2022, 13:14

    >Joku toinen voi miettiä (kuten RR?) muitakin mahdollisuuksia vastaavalla riskillä muualla.

    Saahan sitä miettiä ja se kannattaakin, mutta menetelmien vertailuun se ei kuulu. Koronkoron käyttäminen (diskonttaus/prolongaus) sen sijaan kuuluu ja on aivan rutiininomaista. Enkä puhu tässä vain itsestäni tai metsätaloudesta, vaan aina ja kaikessa yritysmaailmassakin, kun rahamäärille tulee ”viiveitä”.

    Minä teen menetelmävalintoja kuviokohtaisesti. Jatkuvalle kasvatukselle ei ole siinä mitään sijaa, koska pidän mahdollisen männikön alle kasvatettavan kuusikon ja MT-koivikon alle tulevan kuusikon kaksijaksoisena. Se(kään) ei ole jatkuvaa kasvatusta. Jatkuvaa kasvatusta on vain ja ainoastaan avohakkuusta pidättäytyminen pysyvästi. 

Esillä 10 vastausta, 5,111 - 5,120 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 511 512 513 … 1 616 1 617 1 618