Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,121 - 5,130 (kaikkiaan 16,168)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • MaalaisSeppo

    Kummallista liiketoimintaa tämä metsätalous. Kannattavuuteen vaikuttaa se, kuinka paljon tuloja voi sijoittaa muuhun liiketoimintaan. En ole huomannut muiden alojen liiketoiminnan tarkasteluissa vastaavaa.

    Tämäkin hämmästyttää, että tarkastellaan esim 1 ha hakkuutolojen sijoittamista muualle ja perustellaan sillä metsän toimenpiteitä. 60 vuoden kiertoajallahan jaksollisessa kasvatuksessa ko hehtaarin päätehakkuu tulee eteen joka vuosi. Jos se voidaan sijoittaa muualle, täytyy omistajan saada reilusti tuloja muualta. Sijoittakoon niitä muita tuloja ja verratkoon vertailukelpoisin laskelmin metsän liiketoiminnan kannattavuutta muihin aloihin.

    Lopettakaa jo peräpeiliin katsominen. Kaikki liiketoiminta-alat joutuvat pian pitkäaikaiseen murrokseen. Metsäalan näkymät ovat kuitenkin hyvät. Sijoittakaa lisää metsään ja sen kasvuun. Eräs, ehkä paras, sijoitusmuoto on nyt pantata päätehakkuita.

    R.Ranta R.Ranta

    Täällä mikään ei ole pysyvää, joten sellaisen käsittäminen jk:n määrietelmäksi on jo ajatuksena mieletön. Metsänomistajan ikuisuuskaan ei ole edes yhtä kiertoaikaa eli vain 30 vuotta. Perusteltua on vain NNA, koska vain tulevaisuuden tuomilla mahdollisuuksuilla on merkitystä. Uudistamisesta johtuvat kulut on saatava korkoineen, jotta toimessa olisi joku taloudellinen mieli. Joissakin olosuhteissa uudistamiseen kannattaa panostaa runsaasti, toisessa paikassa ei mitään, vaan annetaan luonnon hoitaa.

    Puuntuotos ja kannatavuus eivät ole synonyymejä, niinkuin ei tuotannon määrä millään muullakaan alalla ole. Maksimaaliseen puuntuotokseen saa niin halutessaan pyrkiä, jos haluaa, mutta taloudella sitä ei läskään aina voi perustella.

    Gla Gla

    Vuonna nolla saadut rahat on mahdollista sijoittaa metsään vuonna 0. Vuonna 30 saadut rahat vuonna 30. Sinä aikana vuonna 0 sijoitetut rahat ovat kasvaneet melkoisesti korkoa, jos homma on onnistunut.

    Gla Gla

    Reima: ”Täällä mikään ei ole pysyvää, joten sellaisen käsittäminen jk:n määrietelmäksi on jo ajatuksena mieletön.”

    Nyt ollaan samaa mieltä. Jk on ajatuksenakin mieletön, negatiivisessa mielessä.

    Perko

    Hävittämällä  avohakkuussa  nuo parhaassa kasvussa olleet puut ja korvaamalla taimilla  siirtyy seuraava tuottava myynti 70 vuoden taakse. Yrityksen tuottavuus ei voi  olla roikuksissa jonkun toisen  sijoituksen  tai toisen palstan varassa. Ei myös maakunnallisten vieraiden metsien varassa jos halutaan säästyä tappioitta.

    Yksittäisen puunmyyjän on aivan turhaa murehtia hiilestä, ilmasta, sellusta ja jokamiehenoikeuksista. Riittää kunhan selviytyy edes tästä  ensimmäisestä kasvukierrosta!

    aegolius aegolius

    >Täällä mikään ei ole pysyvää, joten sellaisen käsittäminen jk:n määrietelmäksi on jo ajatuksena mieletön.

    No jos nyt tuon ”pysyvän” pudotan 55-100 vuoteen maapohjasta (omt, mt, vt) riippuen, niin kelpaako se? Ja tässä on kyse menetelmien vertailusta vain.

    Puhut NNAsta, mutta aivan liian lyhyistä aikajänteistä. Ristiriitaista on.

    Edit. Jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan ole avohakkuusuunnitelma edes 100 vuoden kuluttua. Jatkuva kasvatus on menetelmä kokonaan ilman avohakkuuta

    aegolius aegolius

    Perkokin taas kirjoittelee kuin ymmärtäisi jotain yrityksen tuottavuudesta, vaikka ajatus on täysin lukossa pelkässä kassavirrassa. Siitä on sanottu jo tusinan kertaa, mutta kun ei niin ei. Kaikki annettu informaatio valuu kuin hanhen selästä ja levy vaan toistaa samaa ”hävittämistä”.

    R.Ranta R.Ranta

    Mistä lyhyestä aikajänteestä aegolius, aikajänne on periaatteessa tästä ikuisuuteen, joskin kaukana oleva menettää nykyarvona käytännön merkityksensä.

    Taloudellinen periaaten on äärimmäisen yksinkertainen. Millä tahansa hetkellä tehty panostus pitää saada korkoineen takaisin. Kaikki muu on jaarittelua ja itsensä pettämistä. Eikä tämä ole kannaotto minkään menetelmän puolesta eikä sitä vastaan.

    Timppa Timppa

    Olennaista on oikeat lähtöarvot.  Historiasta tiedämme, että jatkuvan kasvatuksen metsien kasvu taantuu.  Oleellista olisi ottaa tämä vertailuissa huomioon.  Se muuttaa monet laskelmat aivan erimerkkisiksi.

    aegolius aegolius

    Minä aluksi:

    Koronkoron käyttäminen (diskonttaus/prolongaus) sen sijaan kuuluu ja on aivan rutiininomaista.

    … Jatkuvaa kasvatusta on vain ja ainoastaan avohakkuusta pidättäytyminen pysyvästi. 

    RR klo 13.47, Täällä mikään ei ole pysyvää, joten sellaisen käsittäminen jk:n määrietelmäksi on jo ajatuksena mieletön. Metsänomistajan ikuisuuskaan ei ole edes yhtä kiertoaikaa eli vain 30 vuotta. 

    RR klo 14:34, aikajänne on periaatteessa tästä ikuisuuteen, joskin kaukana oleva menettää nykyarvona käytännön merkityksensä.

    Miten minusta tuntuu, että sinun kanssa keskustellessa ei ole pelkoa, että pitkään tiedettäisiin mistä oltiin puhumassa?

Esillä 10 vastausta, 5,121 - 5,130 (kaikkiaan 16,168)