› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,141 - 5,150 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 514 515 516 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 12.7.2022, 18:08

    Jep. Eräs, joka sanoo uskovansa tutkimuksia: ”Eiköhän jatkuvassakin kasvatuksessa voida tarvittaessa kuusettumista torjua esimerkiksi poistamalla kuusia valikoivasti. Silloin metsä ei kuusetu. Ei vaikuta kovin monimutkaiselta asialta.”

    Hyvää vastapainoa muilla keskustelijoilla. Ja erityisen hienoa, että Annelin kirjoitus saa juuri oikeaan aikaan näkyvyyttä.

    Perko 12.7.2022, 18:49

    Ylen jutussa saattoi olla hieman liioittelua siinä jk  ssa jäävän kasvuston arvostuksessa.   360/ ha runkoa sorjaa nuorta puuta  ja taimia päälle niin  sais myydessä  2300 -vero .  no tuo sijoitus on veroton  ei huononna saldoa  muualla eikä vaadi raatamista paljonkaan tai omaa puuhastelua.  Seuraavassa kaupassa  12 vuodenkuluttua sekin palautuu korkojen kanssa  kolminkertaisena tulona € :ja..  he heh!

    Sitten siihen aukonhoitoon; sanotte jotta voi  sijoittaa hyvään  tuottoon ne propsipuista saadut roposet. Ristiriitaa kun se  aukko ei anna rahaa niin haette jälleen ”enolta” apua.  Eikös se  metsä-business toimi.

    Sanotte, että historiasta on jk kasvatusta  ja kokemusta huonoin tuloksin. Timpan kertomuksesta ei  selviä onko ollut jk vai jotain muuta metsänhoitoa. Nykyisen opin jk ei ole ollut  kuin vahingossa jos on ollut jossa on selkeä ohjelama tavoite tiedossa.

    Timppa 12.7.2022, 18:51

    Erinomaista aktiivisuutta Hesarissa, mutta itse asiasta eli kannattavuudesta ei ole kommentteja. Missä metsäekonomistit ja sijoittajat nyt ovat?

    Juuri kommentoin.  Saa nähdä julkaistaanko.

    Timppa 12.7.2022, 19:20

    Perkolle vastaisin, että puut määräävät miten voi hakata.  Kirjallinen tieton vuodelta 1933, jolloin piirimetsälautakunnan leimauksen jälkee jäi 11,6 yhden tukin tukkirunkoa hehtaarille.  Sitten odotettiinkin 30 vuotta ennen kuin pystyi merkittävästi hakkaamaan.

    Ollaan juuri hakattu tuoreen kankaan kuvio, jossa oli n 200 järeää mäntyrunkoa/ha ja seassa n 80 pienempää kuusta.   Tällaiseen tilanteeseen se jatkuva kasvatus usein päättyy.  Vain yhdessä monista vastaavista kuvioista metsä on kasvanut hyvin.  Senkin taival päättyy aikanaan, koska tasakokoista järeää metsää ei voi alkasa hakata millään poimintahakkuulla.

    Perko 12.7.2022, 19:34

    ”Jaksollisen metsä kasvaa usein 50 %,. joskus jopa 100 % paremmin kuin se taantuva poimintahakattu metsä. ”  Timpalla on reilut vaihteluväli .   Tuottavuudesta  euroina ei näkynyt laskelmaa.  Reilunkokoinen pinta-ala sietää kotvasen taantumista halvalla työllä ja heikolla taloudellisella tuloksella.  Mistä olet nuo vertailuluvut raapaissut?   Timppa ajatteletko, että teillä on ollut jk kasvatus silloin – 33  ja sillä arvostelet  nykyistä?

    Visakallo Visakallo 12.7.2022, 19:50

    Joskus jopa samojen ihmisten mielestä jaksollisia metsiä harvennetaan liian harvaksi, mutta jakuvassa kasvatuksessa harvuus ei haittaa lainkaan. Mistähän tämä ero mahtaa johtua?

    Perko 12.7.2022, 19:59

    Mie en tiiä vastausta.  Vastaan kuin kyselyihin  joissa on kolmevaihtoehtoa mutta tuntuu, että vastata pittää vaikka ei tiiä.

    Timppa 12.7.2022, 21:40

    Arvostelenhan minä nykyistäkin.  Olen monta kertaa kirjoittanut, että Luken jatkuvan kasvatuksen metsän kasvu oli n 4,5 m3/ha/v.  Meillä heikommissa oloissa vuodesta 1963 6,5 m3/ha/v.  Eikö tuosta saisi kirjoittaa.

    Tuottavuus lisääntyy sitä mukaa, kun vielä nykyään heikompikasvuiset metsät saadaan uudistettua.  Kasvu on lisääntynyt vuoden 1992 3,2 m3/ha/v:ssä nykyiseen n 5,4 m3/ha/v:een.  En tuota ihan taantumaksi sanoisi.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 12.7.2022, 22:04

    Annelilla oli hyvä kirjoitus tämän päiväisessä Hesarissa. Kyllä  useimmiten metsäomistaja rahat puukaupasta johonkin sijoittaa, eipä nykyisin tyynyn alla puukaupparahoja taida säilöä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.7.2022, 22:27

    Kiitos! Keskustelu meni Hesarissa plörinäksi ja tiedätte kyllä miksi: eräs jaanaaja sabotoi sen. Ei pitäisi lähteä mukaan keskusteluun joka kiertää kehää ja toistaa jo aiemmin käsiteltyä mutta niin vaan tuli taas itsekin tuhlattua palstatilaa… paremmat kommentoijat oli alkuperäisessä YLEn jutussa. (Tämä arvio ei koske Metsälehden nimimerkkejä; olette aina hyviä kirjoittajia!)

    Aivan hyvin oisi riittänyt tämä Juhani Viitalan lausuma MT Metsä -julkaisussa 6/2022: ”Väitteet siitä, että jatkuva kasvatus tuo metsänomistajalle pitkän ajan kuluessa enemmän tuloa, voi jättää mainospuheena omaan arvoonsa.”

Esillä 10 vastausta, 5,141 - 5,150 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 514 515 516 … 1 453 1 454 1 455