Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,550 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 4 päivää sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 5,151 - 5,160 (kaikkiaan 14,550)

1 2 3 … 515 516 517 … 1 453 1 454 1 455

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Kurki 12.7.2022, 22:33

Annelilla oli hyvä kirjoitus tämän päiväisessä Hesarissa.

Niin oli.

A.Jalkanen 12.7.2022, 23:12

Kiitos palautteista! ❤️

Gla 12.7.2022, 23:15

Yksi kohokohta oli tämä: ”Sitä paitsi Suomessa puusta tehdään paljolti vessapaperia, joka on verraten lyhyen aikaa hiilivarastona.”

Harmi, että käsittelemättä jälleen jäi se, mistä korvaavat materiaalit saadaan. Timppa yritti, mutta Toni väisti aiheen käsittelyn. On mukavampi keskustella metsistä, kun ei tarvitse välittää tuollaisista detaljeista. Metsänomistajien ja teollisuuden ahneudesta tässä on kyse. Ei Tonin tarpeista vessassa. Sitäpaitsi, helsinkiläismetsissä monimuotoisuus on parempi kuin puupelloissa. Harmi vaan, että Helsingissä ei tuoteta vessapaperia.

A.Jalkanen 12.7.2022, 23:45

Näin. Oli sen verran hyvää settiä lopussa, että perun puheeni: hyvä keskustelu oli, jonkin verran onneksi myös kannattavuudesta.

Jovain 13.7.2022, 07:01

Jos kysymys on metsähoitotapojen vertailusta ja hoitotapojen tuoton paremmuudesta, tuskin muualle, kuin metsänhoitoon tarkoitettu sijoitustoiminta sinne kuuluu. Ei myöskään tulonsiirrot, niitä käytetään, mutta ei kuitenkaan voida yleistää, koska jk metsänhoidossa ovat jo päinvastaisia. Metsän tuottona myös euroa on pidettävä vertailukelpoisena. Kaikkinensa, sijoitustoiminta on sitten oma vertailunsa.

Visakallo 13.7.2022, 07:51

Miten jk voi tuottaa enemmän euroja, kun maapohja ei ole täysimääräisessä käytössä? Jk:ssa käytettävät runkoluvut tekisivät jaksollisen metsän vajaatuottoiseksi.

Puuki 13.7.2022, 08:00

Mitenkään ei ole pakko olla jokin vaihtoehtoinen sijoitus mukana kannattavuusvertailussa ; riittää kun korko% valitaan tarkoituksen mukaisella tavalla ko. kohteen ja tilanteen mukaan – yleensä jk:n tuoma riskilisä mukana tietenkin.

Petkeles 13.7.2022, 08:26

”Jk:ssa käytettävät runkoluvut tekisivät jaksollisen metsän vajaatuottoiseksi.”

Tää on vähän sitä luokkaa lausuntona, että täti ois setä tietyillä edellytyksillä.

Visakallo 13.7.2022, 08:31

Kertoisitko Petkeles, mikä lausunnossani ei pidä paikkaansa?

Timppa 13.7.2022, 08:55

Perko, koska tiedät niin paljon, niin kerropa miten olisit käsitellyt alla selostetut kolme tapauista, jotka kuvasin Annelin aloittamassa keskustyelussa:

Metsiä on erilaisia ja niillä on erilaisia käyttäytymistatapoja. Juuri tehtiin 3 avohakkuuta:
-Saarijärvellä oli puhdas varttunut kuusikko. Olemme kokeilleet kerran sellaisen harventamista. Lopputulos oli, että osa kuusista kuoli paahteeseen, osa kaatui. Pari vuotta katseltiin ja sitten kaadettiin . Aukoksi oli nyt ainoa vaihtoehto. Kasvukin oli taantunut puoleen siitä, mitä se tulevassa metsässä keskimäärin on.
Syksyllä kerätään hakkuutähteet ja mätästetään sekä ensi keväänä istutetaan taimet. Saavat saarijärveläiset työtä ja jyväskyläläiset energiaa

-Toivakassa oli varttuneen männikön (200 kpl/ha) seassa n 80 kuusta. Jos olisisimme jättäneet ne, niin koko louhikkoinen kuvio olisi jäänyt täysin vajaatuottoiseksi. Nyt raavitaan kaivinkoneella kivien koloista multaa esiin ja kylvetään siihen männyn siemen ensi keväänä. Syksyllä 2023 sekaan istutetaan 1000 kuusta/ha. Saamme syntymään oivallisen sekametsän.
-Toivakassa oli myös varttunut tasaikäinen männikkö. Niitä on meillä ollut runsaasti. Tiedämme, että sellaisen uudistuminen luontaisesti on erittäin epävarmaa. Ehkä noin joka viides kerta onnistuisi. Hirvien takia ei uskalla istuttaa mäntyä, joten maan pinnan hellävarainen rikkominen ja kylvö ovat osoittautuneet varmimmaksi keinoksi.