Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,161 - 5,170 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Visa olet puuntuottajana moninverroin paremmassa asemassa. Olet huipputuottaja ja parhailla puuntuotanto alueilla. Tuotat tukkia ajallisesti ja määrällisesti eniten. Toimintaasi ei kuitenkaan voida yleistää, sillä keskiverto tuottaja ja keskiverto metsät ovat kaukana kaukana takana. Tuotat pääasiassa tukkia ja sille keskivertotuottajalle jää pakostakin lähinnä kuidut. Resurssit ja edellytykset eivät vaan riitä ja siinä mielessä myös peitteinen metsänhoito puolustaa paikkaansa, sitä enemmän, mitä ”karumpiin” olosuhteisiin mennään.

    Perko

    Timpan  touhut vaikuttaa tuottavan jotenkin heikosti jossa  paikataan sijoituksia kassasta kuin osuustoiminnassa.  En laittaisi rahojani tuohon yritykseen 20-  puhumattakaan  70- 90 vuodeksi jossa virhe on käynyt jo ajat sitten.    Tunnet niitä asiantuntijoita joilla on business  osaamista niin hae hänet paikalle kertomaan.  Tietenkin voi jatkaa entisellään ja metsää kyllä aina jossain on  ja touhua riittää.   Mie  en  ees viijen metrin kepillä liikuta.   Kyselin  noista  50 %  100%  :sta. ??

    Vertailussa seuraamalla tuloja miinus menot  ajan kuluessa voi vertailla erilaisten liiketoimintojen paremmuutta  mm osinkosijoituskohteita mutta niitä ei tule naittaa yhteen tuotantolinjojen seurannan kanssa.    Seuraten kuin nopeasti se tuottaa euroja omaan elämiseen.   Puukin  otaksun ainakin osaavan laskea ”nopeuskertoimen”  ja myös ymmärtää  mistä on kyse.

    PS. ” pilalle harsiminen”   ja jk:n -hakkuu ovat erimaailmasta!

    Timppa

    Mutta nythän tyrkytetään sitä jatkuvaa kasvatusta myös parhaille puuntuotantoalueille.  On tietysti eri asia kasvattaa metsää Ylä-Lapissa kuin Savossa.  Senkän jokainen tietysti tietää.

    Hämmästyttävästi Pohjois-Pohjanmaankin pilalle harsitut metsät saatiin kasvuun avohakkaamalla ja viljelemällä.  Ei siinäkään muuta vaihtoehtoa ollut, jos halusi kasvattaa puuta.  Ja sama on edessä vastedeskin, kun joku aikansa yrittää harjoittaa jatkuvaa kasvatusta.  Historiaa ja biologiaa ei voi muuttaa.

    Puu Hastelija

    ”Olet huipputuottaja ja parhailla puuntuotanto alueilla. Tuotat tukkia ajallisesti ja määrällisesti eniten. Toimintaasi ei kuitenkaan voida yleistää, sillä keskiverto tuottaja ja keskiverto metsät ovat kaukana kaukana takana. ”

    ”Hei, onko Yleisradiossa? Meillä olisi 5000ha metsää. Kiinnostaisiko teitä tehdä juttu, jossa esittelemme 1 hehtaarin mukaan tehtyjä laskelmia, jotka eivät oikeastaan millään tapaa ole vertailukelpoisia kasvatustapojen suhteen tai kuvasta kokonaisuutta.”

    Timppa

    Et Perko vastannut kysymykseeni.  Niinhän yleensäkin käyttäydyt.

    Tuossa edellä oli esimerkki sittä 100 %:n tilanteesta.  Metsä kasvoi vain puolet siitä, mitä se voisi kasvaa.  Jos tuota alettaisiin yrittää jatkuvalla kasvatuksella, niin kasvu vain tippuisi.

    Metsien käsittely riippuu aina lähtötilanteesta.  Meillä metsät olivat harsittu pilalle 1933 mennessä.  Hakkuita alettiin suorittaa merkittävästi vasta 30 vuoden kuluttua.  Siksi puuttuu ikäluokat tuolta väliltä.  Ei ole katsottu järkeväksi uudistaa noita ennen 1933 syntyneitä metsiä lyhyen ajan sisällä.  Siksi osa metsistä on normaalikäytännön mukaan yli-ikäisiä.   Tilanne hoituu, mutta hitaasti.  Uudistamme metsiämme n 1,3 % vuodessa, jolloin jossain vaiheessa päästään optimitilanteeseen.

    Ei se hakkuiden viivyttäminenkään ole ollut kovin huono idea.  Onhan tukin hinta muutamassa vuodessa noussut 30 %, kun osakekurssit ovat samaan aikaan laskeneet.

    Vielä kerran Perko.  Vastaapa selvään kysymykseeni.

    Puuki

    Jatkuva kasvatus teoriassa;  ei tule kuluja , vain tuloja tasaisesti.

    Käytännössä ;  yleensä kuluja tulee raivauksista ja täydennysistutuksestakin joissain tapauksissa.  Voi toimia optimiolosuhteissa valmiiksi erirakenteisessa ilman täydennystäkin, raivauksia/th:a  tarvitaan melko varmasti joka paikassa jossain vaiheessa.

    1 käytännön esimerkki jo tot. tapauksesta ; ennakkoraivaus n. 200 €/ha + täydennysistutus 210 €.  Eli 410 €/ha tuli lisäkuluja ohi teoreettisen optimitapauksen.  Myyntipuuta jäi tosin vain vähän n. 25 mottia/ha tähteelle ja tappio korjuun kallistumisesta oli  n. 2 €/motti eli kok.tappio n. 930 € kantorahassa ja kulut 410 € = yht. 1340 €.     2. vaihtoehto olis ollut päätehakkuu ja mä-kylvö.   Pintamaan raapiminen + kylvö (2-sukupolven mä-siemenet) kust. n. 600 €/ha.  Varhaishoito kust. 240 € .Ero viljellyn hyväksi  olis ollut alkuun n. 500 €/ha.

    aegolius aegolius

    >Et Perko vastannut kysymykseeni.  Niinhän yleensäkin käyttäydyt. 

    Kysymykseen vastaaminen vaatii vastaajalta sitoutumista, halua ja osaamista. Perkon tapauksessa kaikki nämä puuttuvat. Näppäimistö vaan laulaa uutta viestiä toisensa jälkeen eikä kirjoittajalla käy edes mielessä miten huvittavalta se näyttää vierestä katsottuna.

    Perko

    Mie jo tuolla edellä vastasin, mutta jos tuotos haihtuu 100 %  niin sitä pitää nyt pohtia porukalla.

    P S.  Milloin tuosta Puukin ” jutusta”  myydään seuraavan kerran ?

    Perassic Park Perassic Park

    Täällä kun on ihan ammattilaisiakin…

    Minulle on jäänyt epäselväksi -Mikä erottaa nykyisen jatkuvan kasvatuksen entisaikojen harsinnasta?

    Millä tavoin siis toimitaan fiksummin toisin?

    Näin kun lopputuloksen kerrotaan olevan hyvä, jopa jaksollista parempi.

    Visakallo Visakallo

    Jovain: ”Visa olet puuntuottajana moninverroin paremmassa asemassa. Olet huipputuottaja ja parhailla puuntuotanto alueilla. Tuotat tukkia ajallisesti ja määrällisesti eniten. Toimintaasi ei kuitenkaan voida yleistää, sillä keskiverto tuottaja ja keskiverto metsät ovat kaukana kaukana takana. Tuotat pääasiassa tukkia ja sille keskivertotuottajalle jää pakostakin lähinnä kuidut. Resurssit ja edellytykset eivät vaan riitä ja siinä mielessä myös peitteinen metsänhoito puolustaa paikkaansa, sitä enemmän, mitä ”karumpiin” olosuhteisiin mennään.”

    Jovain on käsittänyt joitakin asioita väärin. Metsäni sijaitsevat ylänköalueella lähellä Keski-Suomea, ovat pääsääntöisesti hyvin kivisiä tai turvemaita, jotka sijaitsevat 130-160 metrin korkeudella merenpinnasta. Eivät ne ole lähellekään parhaita puuntuotantoalueita. Kiistattoman hyvänä puolena on alueen sijainti useiden puunostajien hankinta-alueella. Puuntuotantoni ei perustu suuriin pinta-aloihin, vaan hoitotöiden ja hakkuiden optimointiin. Se ei taasen perustu lainkaan maitteni laatuun ja sijaintiin, ja on täysin mahdollista toteuttaa koko Suomen alueella. En pysty ymmärtämään, jos olosuhteet puunkasvatukseen ovat jostain syystä huonot, että asiaa jotenkin auttaisi maapohjan tuottokyvyn tietoinen vajaakäyttö.

Esillä 10 vastausta, 5,161 - 5,170 (kaikkiaan 14,550)