› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,171 - 5,180 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 517 518 519 … 1 616 1 617 1 618

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 13.7.2022, 11:41

    Metsänhoitotoimien hinta pitää olla sopivassa suhteessa odotettavissa olevaan tuotokseen eli puuntuotoskykyyn ao. alueella ja kasvupaikalla. Päätöksenteossa auttavat Tapion metsänhoito-ohjeet. Siksi mitään omia ennustelaskelmia ei välttämättä tarvitse tehdä.

    Jovain Jovain 13.7.2022, 12:00

    Ei Timpankaan aikoinaan pilalle harsittuja metsiä voi yleistää. Tarve harsintajulkilausumalle on ollut olemassa, mutta myös kelvollista metsähoitoa on harjoitettu. Siihen on jopa panostettu, sen aikaisten tehdaspaikkakuntien ja puukompinaattien vaikutusalueilla. Peitteinen metsähoito on hallittu siihen aikaan ja käytetty vielä pitkään ennen sulkua.

    aegolius aegolius 13.7.2022, 12:05

    >Peitteinen metsähoito on hallittu siihen aikaan

    En voisi enempää olla eri mieltä tästä. ”Siihen aikaan” ei ole hallittu juuri mitään, jos vertaa nykyistä tarjolla olevaa tietoa. On jokaisen oma asia, jos kaiken tiedon ja osaamisen heittää romukoppaan ja haluaa elää kauniissa muistoissa. Tällaista en kuitenkaan kehtaisi muiden luettavaksi kirjoittaa. Se kertoo vaan (taas) siitä, että aivan alkeetkin ovat vielä tavaamatta.

    Timppa Timppa 13.7.2022, 12:19

    Sen verran on tullut katseltua metsiä vuosikymmenten aikana, että selvästi näkee sen jatkuvan kasvatuksen olevan usein mahdotonta heikon taimettumisen vuoksi.   Taisi olla sama havainto niillä harsintajulkilausuman kirjoittajilla, jotka tuomitsivat kaikenlaiset harsinnat metsänhävitykseksi.

    Omakohtainen esimerkki on 10 vuotta sitten tehty testi.  Hakattiin erään kuvion nurkka jatkuvan kasvatuksden asentoon.  Nyt siinä kasvaa muutama kitulias puolimetrinen kuusentaimi.  Pääosa alueesta äestettiin ja kylvettiin sekä seuraavana vuonna istutettiin 1000 kuusta/ha.  Nyt siinä on varhaisperattu liki 2-metrinen sekametsän alku.

    Kyllä jatkuva kasvatus onnistuu jonkin aikaa, jos taimettuminen onnistuu.  Tällainen esimerkki on Luken metsä Lapinjärvellä, mutta siinä maapohja on hyvin kostea, mikä mahdollistaa taimettumisen.  Taloudellista sekään ei ole jaksolliseen verrattuna.  Kasvu n 4.5 m3/ha/v, kun meillä Keski-Suomessa kasvu on huonommissa oloissa 6,5 m3/ha/v.  Kuten olen niin usein kirjoittanut taimikkokustannukset hoituvat jaksollisen paremmilla kantohinnoilla.

    Puuki 13.7.2022, 12:24

    Määrämittaharsinta jota harrastettiin aikoinaan olosuhteiden pakostakin on eri tapa kuin ns. metsänhoidollinen harsinta.  Ne metsät on aikoinaan harsittu nykymittapuun mukaan piloille joilla tehtiin määrämittaharsintaa liian rankalla kädellä.   Sama toistuu nykyäänkin, kun esim. tehdään väärään kohtaan jk-hakkuu. (vrt. esim. tämän ketjun  ap  ja  se koko metsänsä harsinut ja myrskytuhoissa kaatanut heppu , jonka nimeä en nyt muista ) .

    Siitä omasta esimerkistä voisi arvioida, että n. 20 vuoden päästä olisi mahdollista harventaa jonkin verran tukkipuuta ja pikkutukkia. 500 € olisi siinä ajassa ehtinyt paisua 4%:lla laskien 1100 €:ksi.  Eli tarve olisi saada 32 € keskikantohinnan puuta 35 mottia/ha jk-metsästä jotta olisi siinä vaiheessa tasapeli myyntituoton suhteen.  N. 30 vuoden iässä viljelty männikkö olisi ensiharvennuskunnossa ellei olisi tehty  e-puuharvennusta jo aiemmin.

     

     

     

    Timppa Timppa 13.7.2022, 12:53

    Hasrsintajulkilausuman allekirjoittajat tuomitsivat myös ns metsänhoidollisen harsinnan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.7.2022, 13:08

    Tutkijat eivät tietenkään voineet ennakoida taimitarhatekniikan, metsänjalostuksen, puunkorjuutekniikan ja maanmuokkauksen edistysaskelia. He puolustivat luontaisen uudistamisen edellytyksiä eli parhaiden puiden jättämistä siementämään uusi puusukupolvi. Lisäksi alaharvennuksessa jätetään parhaat puut kasvamaan. Ihan pätevä periaate nykyäänkin. Kuten Timppa tiivistää: kasvatetaan parhaita puita parhaissa oloissa.

    Rane 13.7.2022, 13:58

    ” metsänsä harsinut ja myrskytuhoissa kaatanut heppu , jonka nimeä en nyt muista”

    Arvometsä ja United Bankers?

    Puuki 13.7.2022, 14:00

    Eikun se oli yksityinen ”tieteen harjoittaja”.  Arvometsä ja UB varmaan yltänyt samaan saavutukseen toisaalla.

    Timppa Timppa 13.7.2022, 14:35

     
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    ” metsänsä harsinut ja myrskytuhoissa kaatanut heppu , jonka nimeä en nyt muista”

    Arvometsä ja United Bankers?

    Se oli Hannu Koskinen Konnevedellä, joka oli kaiketi osakkaana jatkuvan kasvatuksen hakkuun jälkeen tuhoutuneessa 80 ha:n metsässä

    </div>

Esillä 10 vastausta, 5,171 - 5,180 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 517 518 519 … 1 616 1 617 1 618