› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,181 - 5,190 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 518 519 520 … 1 616 1 617 1 618

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 13.7.2022, 19:27

    Ennen aikaan peitteinen metsänhoito ei ollut vajaatuottoisten metsien hoitamista, vaan metsät olivat siihen aikaan puustopääomaltaan jaksottaiseen metsähoitoon rinnastettavia. Näin alueilla, joilla siihen aikaan metsänhoitoon panostettiin. Tällä hetkellä metsälaki sallii tietoisen maapohjan vajaakäytön. Tarkoittaa myös sitä jotta entisajan harsinta ei poikkea tämän hetken harsinnasta. Kysymys on isosta metsänhoidon muutoksesta, metsät on valmistettu jaksottaiselle metsänhoidolle ja niitä kun mennään avamaan, tuppaa käymään kuin Konnevedellä.

    Perko 13.7.2022, 19:40

    Vaikka tämä on kaikilla täällä palsatalla  jo  selkeä tieto niin toistan.  Timppaa ahdistava heikko kasvu  Lapinjärven metsässä 4.5 m3/ha/v. Tuossa  40 vuotiset puut  tuottaa kuitenkin euroina 10 – 12 %.  Pitämällä metsää  oikeassa ”asennossa ” tuotto on kunnossa  ja myymällä jatkuvasti  ne tuoton tehneet  pois, seuraavat reservistä nousevat  tilalle niin sitä kutsutaan jk menetelmäksi. Pitkät jaksot aukkona  heinikontorjunnat ja kynnökset  eivät sitä tee eli silloin on vajaatuottoinen metsän hävitys menossa.  Vanhan yli 80 v tasaikäisen metsän tuotto on liki sama kuin kasvu.

    Timppa Timppa 13.7.2022, 19:58

    Ennen aikaan peitteinen metsänhoito ei ollut vajaatuottoisten metsien hoitamista, vaan metsät olivat siihen aikaan puustopääomaltaan jaksottaiseen metsähoitoon rinnastettavia.

    Missähän päin tuollaisia metsiä oli?  Olen kulkenut metsissä liki 80 vuotta enkä sellaisia aikanaan nähnyt.

    Isävainaa oli erittäin hyvä lennosta-ampuja, mikä onnistui vähäpuisissa metsissä.  Nyt ei onnistuisi.  Tosin nykymetsissä onkin vähemmän riistaa.

    Miten ne entiset metsät ovat nykymetsiin rinnastettavia, jos niissä oli puuta 70 m3/ha, kun nyt on aukoista ja taimikoista huolimatta 115 m3/ha.

    Jovain Jovain 13.7.2022, 20:23

    Rautalammin reitistä on kysymys, itse vaikutat ilmeisesti Päijänteen vesitöalueella. Oma hämmennykseni on, että en ole tavannut niitä kuvaamiasi harsittuja metsiä, eikä se jää metsän kulusta täälläkään, liki 80 vuotta. Hoidetut metsät olivat siihen aikaan puustopääomaltaan yli keskiarvojen, niin väitän. Yli tuon nykyisenkin 115 m3/ha.

    Tuossa Konneveden tapauksessa kertaharvennus on ollut 175 m3/ha ja huonostihan siinä kävi.

    Toljanteri Toljanteri 13.7.2022, 20:25

    Ylen juttu JKsta aivan täyttä tuubaa. Ensiharvennusko tehdään kuusikossa 37 vuotta istutuksen jälkeen? Missä kakkosharvennus vertailussa? Tuohon 37 vuoteen on oikeassa elämässä jo tehty kaksi harvennusta. 46 vuoden jälkeen on molemmissa saman verran puuta hehtaarilla? Voi olla, mutta toisessa 500 tukkirunkoa odottamassa uutta päätehakkuuta ja toisessa taimista kuiturunkoihin. Miksi vertailua ei jatkettu 20 vuotta eteenpäin? 300 kiintoa isoa kuusikkoa kun hakataan, niin hakkuutulo ei ole 13 keuroa. Vaan se on lähellä 20 keuroa. Kyllä näkee että kirjoittajapoloisella on oma lehmä ojassa. Ja että Ylen vihervassaritoimittajat eivät kyseenalaista mitään, missä vain puhutaankin avohakkuun haitoista. Ylevero vidduun ja sassiin….

    Ja auta armias käytännön toteutus. Ajourat tehtävä heti alkuun. Niitä ajellaan sitten oikein urakalla. Korjuuvauriot isojen puiden kaadoissa yleisiä. Isojen puiden latvukset lahmaa taimia urakalla.  Haasteita riittää kyllä….

    Perko 16.7.2022, 00:00

    @Timpan ohjeella:  ”puut määräävät miten voi hakata.  Kirjallinen tieton vuodelta 1933, jolloin piirimetsälautakunnan leimauksen jälkee jäi 11,6 yhden tukin tukkirunkoa hehtaarille”.    Sehän on ollut Piirimetsälautakunnan polettitakkinen teknikko joka on määrännyt.   Tee nyt vaan  kuin puut käskee  PML  ja laki ei kiellä.

    A J .  sijoitus ohjeesi on hyvä , ei ainakaan enempi euroja kuin   on mahdollista saada takaisin ja riittävän  nopeasti.

    Puuki, on  sinullekin  selvyys, että tuossa pikkutukissa piilee vaara jos siitä puusta ei saa  jo yhtä täyshintaista tukkia  tyvestä niin on taloudellisempaa jättää puu kasvamaan. Se nimittäin on metsän nopeimmin tuottavassa kokoluokassa.  ( huijaus  nimen sopi ne kolmerosvoa ).

    PS 16.7. aikojen alussa harvensivat ” pikkutukkia” vestämällä ne Egyptin – parruksi, jäi muistiini muuan ahkeramies, hän vesti epygtinparrua.  Muistatko Puuki paljonko sai silloin puunmyyjä kuutiolta?   www.masinistit.com isa  kerrotaaan, että veistetystä puusta ei mennyt vientitullia.

     

    Puuki 16.7.2022, 07:48

    Tukkia tyvestä  ja pikkutukki latvasta. Niihän se menee , jos on siihen sopiva metsä.   Norm.havennusmetsästä kannattaa hakata pikkutukkia muutenkin , jos on harvennuksen aika .  Ylitiheys ja liian harva metsä on myrkkyä molemmat tuottavuudelle.

    Kun jonkin kuvion metsänkasvatuksen kannattavuutta vertaillaan , niin pitää laskea mukaan sieltä saatu kantorahakin eikä vain kasvatettavaksi jääneiden puiden tuotto%:a.   Se on vähän samanlainen asia , kun jos esim. autojen kustannusvertailussa laskettasiin vain polttoaineen kulutuksia ja menoja niistä eikä autojen hankintakustannuksia otettaisi mukaan ollenkaan.

    Jovain Jovain 17.7.2022, 07:26

    Voihan sitä metsänhoidon paremmuutta hyvittää vaikka  halvemmalla vaihtoautolla, mutta metsänhoidon kanssa sillä ei taida olla tekemistä. Riukumetsät eivät riitä takaamaan metsänhoidon paremmuutta ja varsinkaan, jos siihen toiseen vaihtoehtoon luvataan vain riukumetsää ja sekin kompensoitua.

    mehtäukko 17.7.2022, 08:30

    Perko…” Kirjallinen tieton vuodelta 1933, jolloin piirimetsälautakunnan …”

    Olisikohan syytä jo lopultakin ryömiä nyky-aikaan, eikä kelata noita menneitä Aatamin aikuisa oppeja!?,

    Tuosta Joovainnin ”riukumetsä-opista” olisi syytä varoittaa Jeesiä, joka jopa kehuu rikastuvansa sillä. Lukijan kuvat kertovat.

    Tolopainen Tolopainen 17.7.2022, 08:37

    Jos riukumetsän kasvu on 20v aikana 200 kiintoa kuten Jesse vakuuttaa, kaikenlainen risusavotoiminen on ajanhaaskausta.

Esillä 10 vastausta, 5,181 - 5,190 (kaikkiaan 16,171)
1 2 3 … 518 519 520 … 1 616 1 617 1 618