Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 14,553)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • R.Ranta R.Ranta

    Sanotaan Tolopainen, että paras on hyvän pahin vihollinenen. Täydellisyyteen pyrkiminen johtaa usein huonoon lopputulokseen.

    Perko

    No niin,  epäselvyys pitää poistaa. Puuki laita siihen polkupyöräilijän paikalle metsäsi aukonenergia puoliajalta (tuotto €  30 vuodelta ) .   Sen sinä selvität varmasti.   Siitä selviää paljonko pitää lopputilityksessä saada jotta viereinen eri-ikäispalsta jäisi heikommaksi.

    Jos  siinä  viimeisessä yhtälössäni virhe?  se on syytä korjata koska sen varassa roikkuu koko maailmankaikkeus ainut ero että käytetään valonnopeutta.  Sen on aikoinaan esittänyt toinen kiharatukkainen.  Hän esitti myös että maailmankaikkeus on kaareva kuin tyynynpinta ja valo taipuu.    Uskomatonta.  Ei matematiikan osaaminen vaadi yli ymmärryksen.

     

    mehtäukko

    ”Täydellisyyteen pyrkinen…” -tulihan se sieltä!  Mehtäukon perspektiivissä ”täydellisyyden” tavoittelu laskemisen paljoudella typerehtimisen rajamaille saakka on sen rajan tuota puolta. Valinnat ja ratkaisut perusteltavissa mittakaavoissa riittää. Luonto ja sen lahjoittama kasvu täyttää toisen puolen.

    Puuki

    Niin se näyttikin olevan   tulonarvo = hinta x tavara x nopeus.   Mutta missä siinä yhtälössä  on ne numerot joita käytit ? Faktat puuttuu Perko.

    Jk henkilöt heittäytyy ihan tietämättömiksi, kun kerrotaan että korjuuvaiheessa (vuonna 0) tullee merkittävä ero kantorahatuloissa jotka vaikuttaa myös tulevaisuuden tuloihin nekin, kun korkotekijä otetaan huomioon.    Ymmärrän sen  yskän hyvin.

    Muistaakseni se toinen kaava  oli E = mc² eikä siinä käsitelty metsän kasvua. (  Eikä kaavassa ollut mukana hinta , tavara tai pelkkä nopeus. Sen verran oli korjaustarvetta. Perkolla oli ”melkein” oikea kaava käsittelyssä )  🙂          PS Kun nopeus kasvaa 2 :n kertaiseksi, niin nopeuden neliö kasvaa 4:n kertaiseksi jne.  Ei vaadi yli ymmärryksen, siinä olit oikeassa.

    Timppa

    Voi voi Perko.  Sinulta puuttuu se ymmärrys, ettäk kun teen vaikkapa 1,5 %:n aukon metsään, niin 98,5 % metsästä jää kasvamaan paremmin kuin sinun harsintametsäsi.  Sama toistuu aukosta ja vuodesta toiseen.  Vaatii enintään 70 vuotta, kun olet pilannut metsäsi sellaiseksi, ettei ole mitään hakattavaa.  Tästä vaatii taas 70-100 vuotta siihen, että metsäsi on kunnossa.

    Perko

    Korjattu 19:05

    Puuki, Onhan Sinulla omat mittaukset ja tilastoa netissä kilometritolkulla. Ei tarvinne edes poiketa laboratorion puolelle.  Katsoin eilen noita  m.suunitelmasta on vuodelta 2004  niin mhy tekijä on kasvuksi laittanut noihin 22 , 19 ja 11 m 3  / vuosi .  joista on kolmeen kertaa hakattu, ensi tuhosivat ne 5- 7 cm  paksuiset taimet.    Se lustokuva on 19 m3/v .  Niistä on tullut tuottoa nopeasti.  Uus taimisto puskee alla.    Mitä huonompi kasvu sitä varmempi on tehdä monikerros metsää. Olen sitä selvittänyt itselleni.

    Käytän Tapion kirjasta taulukoita  joista helposti lustokasvun perusteella näkee nopeuden ja massan muutoksen sekä arvokasvun hiipumisen. Loppu on pelkkää pässinlihaa.

    Rane

    ”NNA:lla operoiminen ei ole mikään helppo nakki. Puhutaan tavattoman monimutkaisiata asioista. ”

    Joko Reima on valmis avaamaan niitä NNA laskelmia joiden perusteella päädyit jaksolliseen kasvatukseen?

    Timppa

    Eihän vuonna 2004 ollut jatkuvan kasvatuksen metsiä.  Uskon kyllä, että täystiheässä hyvämallisessa metsässä pääsee 20 m3:n vuosikasvuun sopivassa vaiheessa.  Esimerkiksi syntymäpitäjässäni Muuramessa on sellaisia metsiä, joissa puut ovat tosi pitkiä ja kasvavat hurjasti.  Kasvoihan siellä Suomen suurinkin puu Kuusimäen luonnosuojelualueella.

    Pariin kertaan harsitussa jatkuvan kasvatuksen metsässä kasvu on hyvässä tapauksessa luokkaa 4,5 m3/ha/v.  Esimerkkinä Luken tutkimusmetsä Lapinjärvellä.

    MaalaisSeppo

    Jalapa edellä kyseli, onko joku kasvattanut porkkanoita perunavakojen välissä. Enempi peltoviljelyaihe.

    Itse olen kokeillut perunoiden kasvatusta peltoon istutettujen kuusien väleissä. Kuokkahommia, mutta hyvin kasvoivat. Siinä NNA laskijoille pähkinä purtavaksi.

    Planter Planter
Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 14,553)