Jatkuva kasvatus käytännössä.

Jovain ei tajunnut ollenkaan tai ei halunnut tajuta kannattavuusvertailun ja autovertauksen suhdetta.

1900-luvun alkupuoleltakin on olemassa hyviä kuvia sen ajan harsintametsistä.  Yleensä vanhoja kuusikoita jotka on harsittu pilalle, odottavat seuraavaa myrskyä jolloin joudutaan uudestaan savottaan.

Puuki kun muutat ”autokauppa vertauksen ” myyjän paikalle itsesi niin on melko nappiin.  ”Mehän ollaan puukauppiaita melkein jokainen  kun oikein silmiin katsotaan.”  Karjalaista lainaten.

M.- Ukko nyt ollaan  kerrankin samaa mieltä.   Timppa  siitä hävityksestä silloin tällöin muistuttaa. Onneksi se on ollut vain paikallista tuhoa ja ymmärtämättömyyttä jota nyt yrittävät korjailla.

Olen tuota esittänyt jo aiemminkin, että on otettava uudet mahdollisuudet käyttöön ja etsittävä oikeita vaihtoehtoja kokeiden ja matemaattisin simuloinnin keinoin tutkien miten siirrytään massasta euron tuotokseen.  Viimeisenä osana mutta ei vähäisempänä on myyntitaito.   Myyjän heikkous pystyy tuhoamaan  kaiken niin, että vuosikymmenten raataminen  on ollut turhaa!

Pöllölle se on ylivoimaista ja näyttää pahalle, matematiikka !

Jostain 70-luvulta on 50 vuoden ajanjakso selvää puutetta. Jk:ta ei nähty vaihtoehtona, oli kiellettyä ja määrittelemätön. Jos metsä ei täyttänyt jaksottaisen normia, suositus oli metsän uudistaminen, käytännössä avohakkuu ja viljely. Pistettiin kiertoon paljon tuottavia metsiä, joilla oli edellytys edelleen kasvatettavaksi ja on edelleen.  Ovat niitä tuplametsiä ilman jaksottaisen viljelyn ja hoidon kustannuksia ja ilman jaksottaisen kasvun poikkeamaa. Ovat kasvun ja puustopääoman osalta täyden tuoton metsiä, joita ei kuitenkaan voi verrata nykyiseen ”lakirajojen” vajaatuottoisuuteen, ei myöskään puutteellisiin laskelmiin.

Voihan sitä laskentaa tehdä kuka hyvänsä, lienee ihan vapaassa käytössä.  Pähkäily  ei anna uutta tietoa, vaan ”johtaa esiin” oletuksen, joka sisältyy annettuihin syiden ja seurausten vertailuun matematiikan merkeillä.     Pöllöllä on ihan oma kalu  äläkä sitä hävitä tai lainaa.  Luulen , että se on  kertotaulu jos on paperia.

Täällä pärjää mainiosti peruskoulun neljännen luokan matikalla  ja sitä saa vapaasti käyttää!  Massattomien fotonien tunnistamiseen ja kiihtyvyyksiin  kaavojen ulkopuolisia ratkaisuja  tuskin tarvitaan.