Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,201 - 5,210 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Hyvä kysymys, voin jotain yrittää sepittää. Viimeistään 80-luvulla ja sen jälkeen ns. jatkuva kasvatus ohjattiin jaksottaisen metsähoidon piiriin. Jk metsät tulkittiin ”vajaatuottoiseksi” ja ohjattiin käytännössä avohakattavaksi ja viljeltäväksi. Kunnes uudessa matsälaissa jk metsät avatiin jälleen ja niin väittäisin, ”vajaatuottoisina” lakirajoiltaan, tehdään myös bisnestä.

    AJ: ”Miten näitä saadaan”. Jk metsät menetettiin tuon sulun aikana. Jos ei ole valmiina, vaikeuksia on myös lähteä perustamaan. Miten niitä sitten saadaan, tarkoitan lähinnä 3-4 khl:n metsiä. Eivät ne aina ole uudistettavia, voidaan jatkaa jk metsänä. Vähän näitä metsiä on metsänhoidon perintönä, mutta erirakenteisuuteen suuntautuvia metsiä on esim.  hoitovirheen, luonnon häiriön tai metsien käyttötavan perusteella. Voidaan myös perustaa, ei edellytä aina avohakkuuta, vaan voidaan hoitohakata ja jatkaa. Varovaisuutta kuitenkin jk metsän käsittelyssä, niin kuin täällä keskustelussakin on todettu. Jotain tähän suuntaan, mutta myös jaksottaista metsähoitoa kunnioittaen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Jovain! Myös ”katekismuksestamme” Tapion ohjeista löytyy nykyään jatkuvapeitteinen kasvatus.

    aegolius aegolius

    >Täällä pärjää mainiosti peruskoulun neljännen luokan matikalla  ja sitä saa vapaasti käyttää! Massattomien fotonien tunnistamiseen ja kiihtyvyyksiin kaavojen ulkopuolisia ratkaisuja tuskin tarvitaan.

    Tämäkin kertoo minulle heti kuinka tyhjät tynnyrit kumisee. Vedät pelkkää tyhjää roolia täällä ja luulet ettei se näy. Nelosluokkalainen voisi neuvoa sua kyllä, mutta potenssilaskenta ja sitä seuraava koronkorko tulevat vasta paljon myöhemmin. Olen sen sanonut jo ainakin puolen tusinaa kertaa, että ilman koronkorkoa on turha edes ajatella tekevänsä jotain teoreettista kannattavuusvertailua metsätaloudessa. Kovasti sitä kuitenkin näkee yritettävän.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Saatan lukea vääriä rivivälejä, mutta EU:n tahtotilan voi ainakin kuvitella isossa kuvassa menevän jk-kasvatuksen suosimisen/pakottamisen suuntaan. Haluttiin tai ei.

    Mitses sitten suu pannaan kun ollaan kaikki jk-kasvattajia. Täytyyköhän ryhtyä jo perehtymään ja harjoittelemaan.

    Martti

    Visakallo Visakallo

    Taitaa Martti kuitenkin käydä niin, jahka ruvetaan oikein porukalla sitä jk:ta harjottelemaan, niin siinä vaiheessa ei EU:ta enää olekaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ainakaan EU:n metsästrategian taustapaperiksi tehdyssä Closer-to-Nature Forest Management -selvityksessä vaadittu avohakkuiden kieltämistä.

    https://efi.int/publications-bank/closer-nature-forest-management

    Puuki

    Sopimattoman kasvatusketjun tuputtaminen lainsäädäntöön ei tee siitä yhtään paremmin sopivaa esim.  useimmille kangasmaan kasvupaikoille.   Siksi onkin hyvä tapa hoitaa jo etukäteen ne leimikot korjuuseen joihin jk ei sovi kunnolla puun kasvatuksessa eikä hiilensidonnan lisäämiseenkään.

    Sitten on seuraavien sukupolvien hyvä jatkaa vaikka millä menetelmällä, kun päätehakatut kuviot on uudistettu ja ovat yleensä sekametsiä.

    Perko

    Pöllö onkin hankkinut suutarin kalut ja lestit.  Hienohomma korjailla neitokaisten korkkareita ja lisäillä koron korkoja. Se on  vanha juttu,  Hitlerilläkin  oli kahet korot ”piilokorot” kengän  sisällä.   Pöllö  lienee taikuri ja selvästi huijaa muita.  Niin, mie kyllä tiiän koron korot minnuu et huijaa.

    Visakallo Visakallo

    Näyttää siltä, että aavistushakkuista tulee nyt turvemetsien yleisin puunkorjuutapa:

    https://yle.fi/uutiset/3-12541209

    Puuki

    Hankala tutkia miten hakkuut tai hakkaamattomuus lopulta vaikuttaa päästöihin, kun ei ole tietoa miten sateisia tai kuivia kesät on tulevaisuudessa  missäkin kohtaa maata.    Jos on liian kuivaa, niin maaperäpäästöt lisääntyy joka tapauksessa.  Jos sateista, niin pitäisi olla ojat kunnossa tai riittävästi puita pystyssä jotta märkyys ei estäisi puun kasvua.

Esillä 10 vastausta, 5,201 - 5,210 (kaikkiaan 14,550)