Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,550 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 5,211 - 5,220 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, hankalaa on, mutta liiallinen kuivuus on ehkä kuitenkin pienempi ongelma kuin liika märkyys suolla. Vanhoja ojia voidaan tukkia ja se tulee halvemmaksi kuin ojien kunnostus. Laskuojan säätöpato ja pohjaveden tarkkailu saattavat riittää joissakin kohteissa ratkaisuksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Metsätalouden kannattavuuden paras pitkän ajan mittari ei ole korko, vaan tilan vuositulos eli vuotuisten tulojen ja menojen erotus. Tämä katetuotoksi kutsuttu kannattavuus on ollut iät ajat noin 85 prosenttia, eikä se ole osoittanut alenemisen merkkejä.”

    Kari Mielikäinen

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/de0a9dd8-469b-44f8-911c-aff1291fc46e

    Tämä siis vastauksena aiempaan Erkki Lähteen kirjoitukseen (MT 18.7.), jossa hän epäili että metsänuudistamisinvestoinnille ei saa riittävää korkoa.

    aegolius aegolius

    On aina jollain tavalla hienoa ja inhimillistä nähdä väärässä olevia professoreita. Ja tämä ei ole mielipidekysymys.

    Nimenomaan tämä

    ”kannattavuuden paras pitkän ajan mittari ei ole korko, vaan tilan vuositulos eli vuotuisten tulojen ja menojen erotus”

    tällaisenaan ei pidä paikkaansa. Metsätilan vuositulos yksinään ei kerro kannattavuudesta juuri mitään. Vuositulosten vuosikymmenten aikainen tilasto alkaa jo sitten kertoakin.

    Edit. Ja on kyllä todettava, että jos nuo Lähteen kommentit pitivät taas paikkansa, niin on se vaan hurjaa mitä kaikkea voi proffankin statuksella suustaan ulos päästää.

    Puuki

    Niinpä.  Missä tapauksessa uudistuskulut tulisi takasin vasta sitten, kun koron korkoja laskemalla olisi kertynyt summaksi 85 k€/ha ?   Siinä (jos puhutaan kannattavuuden arvioinnista) on unohtunut muutamia olennaisia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

    Katetuottokin on suunnilleen ”puolivälissä ” tuloslaskelman  lopputuloksesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitä tästä opimme… esimerkiksi sen että edes professorit eivät osaa mitata tai viestiä metsätalouden kannattavuudesta hyvin. Kari kuitenkin on tässä kohtaa uskottavampi puhuessaan pitkän aikavälin kannattavuudesta kuin Erkki.

    Timppa

    Niin  ja kuten olen moneen kertaan  kirjoittanut, metsätalous perustuu ilmaiseen  luonnonvoimaan, fotosynteesiin, joka kasvattaa metsät auringon ilmaisenergialla ilmaisista raaka-aineista vedestä ja hiilidioksidista.  Riittää vaan, kun huolehtii, että metsä lähtee kasvamaan eikä kasva liian tiheässä.  Ei järkevä ihminen saa metsätaloutta millään tappiolliseksi.

    Erkki Lähde kyllä onnistuisi.

    Mukava, että Mielikäinenkin ymmärtää metsätalouden ytimen, mitä olen jatkuvasti tolkuttanut.

    Perko

    Numerot ovat  tuloksissa  samat vain laatu vaihtuu.   1715 €   5% sijoituksella   se on 80 vuodessa lähelle 85k €, näistä kerrotaan ihan virallisissa jutuissakin.  Tuo 85% vuotuinen tuotto puunmyynnillä  hieman epäilyttää! Ehkä on tarkoitettu  tukki-% .    Mutta  hyvä jos on usko tuotosta, onhan niitä ihmeitä  kerrottu ennenkin.

    Tai jos kyse onkin sittenkin testistä  miten kukin ymmärtää tuottavuuden.  Horjuvia selityksiä  syntyi hetimmiten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    15 % bruttokantorahatuloista kuluihin on uskottava luku. Siitä pitää vielä vähentää pääomaverot joiden taso riippuu metsävähennyksen määrästä.

    Perko

    A. J .  entäs jos tuonkin valmiin 15 % rahan  sijoittaa paremmin tuottaviin ?  onhan  semmoinenkin menettely mahdollista.

    Timppa

    A. J .  entäs jos tuonkin valmiin 15 % rahan  sijoittaa paremmin tuottaviin ?  onhan  semmoinenkin menettely mahdollista.

    Siinä 15 %.ssa on kaikki kiinteät kulut mukana.  Jättäisitkö Perko tiesi hoitamatta?

    Tietysti taimikonhoito maksaa, mutta ne kulut saa ainakin moninkertaisina takaisin.   Siksi metsänkasvatus tuottaa työpanosta kohden niin hyvin.  Jos jättää taimikonhoitotyöt tekemättä, kasvu alkaa heti heiketä.  Tuottaa vuodesta toiseen lisääntyvää tappiota.

Esillä 10 vastausta, 5,211 - 5,220 (kaikkiaan 14,550)