Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,241 - 5,250 (kaikkiaan 14,560)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Näinhän se Petkeles onkin, että kaikkein parhaiten naurattavat jutut ovat tosia!

    Perko

    Visakallo ontuu jatkuvaa tamppausta puujalkavitsiensä varassa.  Minua ei naurattaisi  jos 40- 60 %  mahdollisuuksista olis  alennusmyynnissä.  Ne aiemmat metsänkäsittelytavat olivat ulkopuolisia määräyksiä  eikä useimmiten mo:n  parhaaksi tarkoitettuja teorioita.  Noilla saa ahkeroida edelleen ja siitä on vaikea irtautua  etenkin korjata oma osaaminen.

    Puuki

    Melko kökköjä on ainakin Perkon omat puujalkavitsit.  Koeta vähän petrata ulosantia.

    Perko

    Silloin kun Puukin ja Jätkän kanssa  ollaan parhaimmillaan  niin sensuuri iskee.   Kapinoin siitä, että  lainvoimalla pakotettiin tuottamaan ilmaista puuta tappiolla  fyysisellä rehkimisellä eikä siitä haluta pois.   No  jos se on kökköä jonkun mielestä niin olkoon!  Voithan Sinä Puuki näyttää puhtaamman puolen.

    Puuki

    Minun joulupuista (joista et tiedä mitään)  aloit veistellä, kun kerroin tosiasiaa jk:n touhun mainostyylistä.

    Kalliin kuitupuun istutusta olen itsekin vastustanut ja kertonut muutamia vaihtoehtoja sille .

    Perko

    Hei, ” joulupuu” se on miusta  paras idea ja nopeimmin tuottava juttu  sieltä taimikosta! Ei ollut tarkoitettu vessajutuksi.  Serkkuni teki samaa tuolla taajaman vieressä.  Miulla on pitkämatka myyntiin ja naapureilla on omat puut,  niin olen hylännyt  tienvarret käsittelyn. Pahoittelen  etten selkeästi sanonut heti.

    Mutta tämä: ”Heinää ja muuta kasvustoa työntää rehevät uudistusalat nyt kovaa vauhtia, kun on ollut lämmintä ja satanut hyvin välillä.    Ku-taimet ja männytkin selviää yleensä melko hyvin heinikossakin kunhan ei jää ryönää talveksi painamaan taimia .  Ra-koivut ehtii usein paremmin kasvaa karkuun pintakerroksen kasvustosta.  Kesäkoivut kasvaa jopa paremmin kuin keväällä istutetut”  Tuosta mie hikeennyn!

    Seuraa mittaustauko!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lehtikuusella myös nopea alkukasvu. Markkinat hieman ohuet, mutta esimerkiksi omaan rakentamiskäyttöön oivallinen.

    Metsuri motokuski

    Vaatii muutaman vuoden ennakoinnin jos itselle meinaa rakennuspuuksi kasvattaa.

    Puuki

    Laitetetaan vielä kerran esimerkki miten menee oikiasti kannattavuuden arviointi j:lle sopivalla kohteella.   Päätehakkuu/jk-hakkuu vaihtoehtoina, puita 270 mottia/ha, mottihintaero korjuun perusteella 3 €.  Jk:ssa jää tähteelle vain 20 mottia/ha sopivan kokoista, erirakenteista  ku-puuta .   Korjuun erotus = 810 €/ha + 20 mottia x 20 € = Yht. 1210 €.    Uudistuskulut olisi;  ku-istutus 1000 x 0,6 € = 600 € , varhaishoito (v.5)+ th (v.10) -kemeratuki = 220 € (diskonttaus tehty) .   Kulut – kantorahaero 25 vuoden päähän laskettuna, 5 % korko ;  – 1320 €.

    Siis 25 vuoden päästä viljelyvaihtoehdossa (=istutus, mä-kylvö olisi ollut sopivampi suht. vaatimattoman keskikasvun perusteella)   olisi 1320 € parempi tulos, ja  jk -metsän yläharvennustuloa pitäisi tulla siinä vaiheessa vähintään 1320 €/ha jota tilanne olisi tasan.  Siihen riittäisi parhaassa tapauksessa vain n. 32 mottia /ha 60%:n tukkiosuudella korjattua puuta.    Samaan aikaan viljelymetsään tehdään kuitenkin e-puuhakkuu jonka tulo on n. 360 € (30 mottia e-puuta) .   Jk-metsästä pitäisi saada korjattua min. 42 mottia/ha em. tukkiosuuksilla puuta jotta päästäsiin samalle tasolle .

    Arvioitu kannattavuus em. tilanteessa riippuu mm. kasvupaikan hyvyydestä, korko%;sta ja metsän jatkokehityksestä.  Ensiharvennuksen jälkeen viljelty alue alkaa tuottaa arvopuuta/ha  paljon enemmän kuin jk:n metsä koska kasvu keskittyy harvennuksen jälkeen jalostettuihin tukkipuuaihioihin.

    aegolius aegolius

    Miksi jätät jiikoossa vain 20 kiintoa kuitupuuta? Eikö se menisi jo lakirajan alle selvästi ja täytyisi uudistaa?

    Toiseksi, miksi lasket uudistamiseen vain 600 euroa? Maksaahan se enemmän.

Esillä 10 vastausta, 5,241 - 5,250 (kaikkiaan 14,560)