› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,251 - 5,260 (kaikkiaan 14,560)
1 2 3 … 525 526 527 … 1 454 1 455 1 456

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 24.7.2022, 13:38

    Eihän se mene lakirajan alle, jos taimia on min. määrä/ha.   Uudistuskulut 1000 taimelle on n. 600 €, 60 s /taimi.      Jos olisi mistä jättää enemmän ja isompia puita pystyyn (erilainen tilanne), niin niiden kantorahatulot olisi em. kohdetta suurempina pois päätehakkuutulosta.

    aegolius aegolius 24.7.2022, 13:52

    >Uudistuskulut 1000 taimelle on n. 600 €, 60 s /taimi 

    Ok, ehkä tässä ei sitten olekaan kyse oikeasta vertailusta. Jos olisi, tuokin hehtaari muokattaisiin ennen istutusta jollain tavalla ja se ei kuulu tuohon hintaan ainakaan tässä maassa.

    Edit. Ja meneehän se laki rajan alle, jos ppa alittaa hakkuun jälkeisen ppa-alarajan. Ei siihen taimikokoiset puut liity. Uudistamisvelvoite on sitten asia erikseen ja se saattaa olla helppoa täyttää, jos niitä taimia on. Summa summarum, ei ole uudistaminen aivan suositusten mukaista noin, mutta eipä ole tavanomainen jk-hakkuukaan kyseessä. Voisi ehkä sanoa, että tuollaisilla laskelmilla ei kannata puhua varsinaisesta menetelmien vertailusta yhtään mitään.

    Pystyt kyllä parempaan.

    Puuki 24.7.2022, 14:13

    No saa laittaa paremman vertailun siten itse jos ei kelpaa.  Tuo on tot.kohteesta* joten ei ole ihan hatusta vetästy.   Taimien määrä riittää, kun niitä on min. määrä eli yli lakirajan.     (*puuttuu tosin sinne täydennysistutetut tuosta laskelmasta mutta periaate selviää kuitenkin) .

    aegolius aegolius 24.7.2022, 14:15

    >Tuo on tot.kohteesta

    Ok. Sitä ei siis muokattu mitenkään?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.7.2022, 14:16

    Voisi joku viitseliäs laskea oikeilla luvuilla YLE:n Arvometsä-mainoksen tilanteen?

    http://www.yle.fi/aihe/a/20-10002970

    Myös jiikoo-vaihtoehdossa tehtäisiin taimikonhoitoa ja ennakkoraivausta vaikkapa sama määrä ja samoina ajankohtina, eli ne eivät silloin vaikuttaisi tulokseen lainkaan, voisi jättää pois laskelmasta? Mukana laskelmassa olisi alkupanos, joka on jiikoossa siis kymppitonnin per hehtaari eli jätetyn puuston arvo ja vastaavasti jaksollisessa 1500 euroa (muokkaus, taimet, istutus).

    Lisäksi oletetaan että istutuskuusikko tai sekapuusto kasvaa keskimäärin ainakin neljänneksen nopeammin ja päätehakkuu olisi esimerkiksi vuonna 60 (Heinävesi, tuore kangas). Kantohintojen ero voisi olla hivenen suurempikin eli luokkaa 5 euroa/m3. Muuta huomioitavaa?

    aegolius aegolius 24.7.2022, 14:20

    >No saa laittaa paremman vertailun siten itse jos ei kelpaa.

    Ajatukseni oli, että varmasti Sinun metsäalan kokemuksella ymmärrät, että laskelmasi eivät vastaa tavanomaista tilannetta kummassakaan menetelmässä. Silti esitit laskelman esimerkkinä vertaillaksesi menetelmiä. Se ajatus meni eniten pieleen.

    Visakallo Visakallo 24.7.2022, 15:06

    Perko: ”Minua ei naurattaisi jos 40- 60 % mahdollisuuksista olis alennusmyynnissä. ”

    Ei kyllä minuakaan, mutta minullapa onkin kiertoaikainen tukkprosentti keskimääräinen 80,  miten Perkolla?

    Puuki 24.7.2022, 15:24

    Ei olekaan ”tavanomainen tilanne” mutta kerroin että jk:een (melko) sopiva kohde kuitenkin .  Juuri sen vuoksi että ero kantarahatuloissa on suht. pieni jäävän puuston vähyyden takia.   Yläharvennuksessa pääosin vain mäntyjä joten alikasvoskuusikko on saanut kasvaa valoisalla paikalla.     Jos jäävä puusto olisi kuten AJ:n esimerkissä 10 k€/ha ja korjuukuluissakin suurempi ero (vrt. harvennushakkuuseen), niin tilanne olisi aivan erilainen.       (Nämä on siis esimerkkejä joita ei pidä yleistää koskemaan joka metsäpusikkoa ympäri Suomen niemen, kun sitä ei voi tehdä niin).

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.7.2022, 15:30

    No mitä Puuki sanoisit YLE-jutun esimerkkiin? Eikö mennyt vähän liioittelun puolelle menetelmien ero siinä? Jaksollinen vaihtoehto olisi matalilla koroilla aivan kilpailukykyinen? Jk-puuston olisi tuotettava korkoa kymppitonnille vähintään sama summa kuin mitä jaksollinen istutustaimikko tuottaa korkoa 1500 eurolle. Lisäksi metsänomistajan tilipussia kohentaa se alussa vuonna 0 tienattu avohakkuutulo.

    Metsuri motokuski 24.7.2022, 17:02

    Minulle ei ole vielä selvinnyt miten omt pohjalla olevan metsän saa uudistumaan ilman muokkausta jk metsässä. Täällä Keski-Suomessa ei ainakaan vielä ole taimia syntynyt tuollaiseen metsään luontaisesti.

Esillä 10 vastausta, 5,251 - 5,260 (kaikkiaan 14,560)
1 2 3 … 525 526 527 … 1 454 1 455 1 456