› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,261 - 5,270 (kaikkiaan 14,565)
1 2 3 … 526 527 528 … 1 455 1 456 1 457

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 24.7.2022, 17:21

    Tee Visa niin kuin hyvältä tuntuu.  En puutu enemmin tekemisiisi tai huumoriisi.  On miulla ollut sahapuuta myynnissä ja  on  edelleen. Avohakkuuta ei ole mutta ei huolta.

    A. J.   Tähän on hyvä sanoa, että rahaton pitkä kärvistely hetkeks  löysäs; ”metsänomistajan tilipussia kohentaa se alussa vuonna 0 tienattu avohakkuutulo.”

    Mopokuski,  eikö oo jääkauden jälkeen puuta tullut?

     

    Nuakka 24.7.2022, 18:25

    Aika ajoin käytännön kokemuksen ja tieteen hyväksi toteamat menetelmät palaavat käyttöön, nyt jatkuva kasvatus, seuraavaksi lobotomialeikkaukset ja eugeniikka.

    mehtäukko 24.7.2022, 18:25

    Jääkausi kierto-aikojen alkuhorisonttina verrattuna ihmisikään kertoo jo jotain suhteellisuuden tajuista..! Uskomatonta.

    Visakallo Visakallo 24.7.2022, 18:58

    Perko: ”Tee Visa niin kuin hyvältä tuntuu. En puutu enemmin tekemisiisi tai huumoriisi.”

    Se on Perko ihan hyvä, ettet puutukaan, kiitos siitä!

    PS. Paras huumori onkin aina totta.

    Jovain Jovain 24.7.2022, 19:27

    Mitä sillä on väliä mitä jk:sta ajatellaan, jaksottaisen agenda hinnalla millä hyvänsä, vaan kun jää uupumaan, omakohtaista kokemusta jk metsistä ei tunnu olevan monellakaan. Kohteesta riippuen avohakuun sijaan kanattaa tehdä puhdistushakuu ja jatkaa jk metsänä.  Näitä on tullut tehtyä ja eihän uuden metsälain kokemukset yllä kuin alle 10 vuoteen. Aikaisempi käytännön tasolla tartuntapinta on jossain 60-70 luvulla. Leimausporukoissa oli vielä valtaosaltaan peitteistä metsänhoitoa ja puustoisissa metsissä. Ei voi verrata nykyiseen harsintaan. Tuo avohakkuuton vaihtoehto on lanseerattu jossain vaiheessa sen jälkeen.

    Puuki 24.7.2022, 20:41

    Ylen esimerkki oli esimerkki liki täydellisestä vääristelystä tai ymmärtämättömyydestä.    Kun 0-vuonna aloitettaessa on toisessa tapauksessa kantorahatuloa vähintään 8500 €/ha enemmän, niin siinä saapi olla melkonen mainosakrobaatti joka taikoo jk:n metsästä selvästi kannattavamman arvion seuraavan kiertoajan päähän verrattuna millä korkokannalla tahansa.   Se 8500 € on esim. 5 %:n korolla 20 vuoden päästä jo 22550 € ja hyvää puuta pitäisi irrota yli 500 mottia/ha jk- hakkuulla jotta oltaisiin tasatilanteessa siinä vaiheessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.7.2022, 20:59

    Jos unohdetaan ne suuremmat tulot alussa, ja kysytään sen sijaan: kuinka paljon jiikoo-metsän pitäisi kasvaa ja kuinka paljon jaksollisen vaihtoehdon pitäisi kasvaa että vaihtoehdot olisivat tasavertaiset? Onko jompi kumpi epärealistinen eli ei todennäköisesti toteudu? Haetaan siis oikeampaa vertailua Arvometsä-esimerkkiin jossa uudistamiskulu on 1500 euroa ja jäävän puuston arvo 10000 euroa.

    Puuki 24.7.2022, 21:25

    Jk:n parempi kannattavuus perustuukin useimmiten juuri siihen, että ei tarkastellakaan todellista tilannetta vaan teoriaa. ( o-vuoden päätehakkuutulot lasketaan olevan  edellisen kiertoajan  tuloja).  Mitäs järkeä siinä on kuviokohtaisen taloudellisen tuloksen suhteen  mo:n kannalta katsottuna ?   Jos se ei ole harhauttamista niin mitä ?  Kannattavuusarvio pitää  tehdään tulevaisuuteen , eteenpäin eikä taaksepäin peräpeiliin katsoen.   Lähtöarvot on pielessä, jos jäävälle puustolle ei lasketa  tavalla tai toisella kustannusta, kun uudistus- ym. kulut lasketaan kuitenkin toisessa vaihtoehdossa.

    Visakallo Visakallo 24.7.2022, 21:56

    Jk:n voi saada laskennallisesti näyttämään kannattavalta, koska puustopääoma joudutaan uudistumisen takia pitämään pienempänä kuin jaksollisessa. Samassa yhteydessä tosin unohdetaan se ikävä tosiasia, että rahaa tuleekin vähemmän. Samalla myös unohdetaan hoitokulut ja toteutuvat riskit joita jk:ssa on. Tiedän tämä kaiken omasta kokemuksesta. Tämän takia siirryin jaksolliseen kasvatukseen, enkä ole päätöstäni koskaan katunut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.7.2022, 22:07

    Nyt juurikin katsotaan eteenpäin eikä taaksepäin: verrataan investointeja metsään vuonna 0, joten aiempaa päätehakkuutuloa ei huomioida. Oletetaan että metsä on rakenteeltaan sellainen, että kumpi tahansa on mahdollinen -avohakkuu tai jatkuvapeitteinen vaihtoehto. Taimien syntymisestä ei tarvitse huolehtia vielä vuosiin koska kehityskelpoista alikasvosta on vuonna 0 valmiina riittävä määrä. Jos taimia ei tulekaan myöhemmin, aina voi tehdä avohakkuun.

    Jotta saadaan riittävä tuotto kymppitonnin alkuinvestoinnille, puuston pitää kasvaa kohtalaisen vinhasti. Esimerkiksi 7 motin kasvu x 60 euroa per motti olisi 420 euroa per hehtaari vuodessa ts. 4,2 % bruttotuotto ennen kuluja ja veroja. Tämä on verrannollinen jaksollisen tuottoon kiertoajan yli.

Esillä 10 vastausta, 5,261 - 5,270 (kaikkiaan 14,565)
1 2 3 … 526 527 528 … 1 455 1 456 1 457