Jatkuva kasvatus käytännössä.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa laskea; toiset haluavat huomioida päätehakkuutulon sijoitustuoton metsän ulkopuolelle, mistä itsekin Hesarin vastineessani huomautin. Toiset eivät halua sitä huomioida kun puhutaan puhtaasti metsän kannattavuudesta.

Päätöstilanne on mielestäni: optimoidaan molemmat vaihtoehdot ja katsotaan kumpi on kannattavampi ja muutenkin omistajan tavoitteiden mukainen. Voi olla että alempi riskitaso miellyttää enemmän. Osa näkee sijoittamisen varmempana metsään ja osa muualle. Osa pitää jatkuvaa kasvatusta vähempitöisenä, jäähän siinä uudistamistyöt pois.

Jos kantelee jutusta, olisi oltava esittää parempi laskelma. Jaksollisen metsän kasvu voidaan ennustaa tarkemmin kuin jatkuvapeitteisen. Edellä esitin yhden arvion suuruusluokasta, jonka verran jatkuvan metsän olisi kasvettava tuottaakseen vertailukelpoista tuottoa jäävälle puustolle. Samaan 4 % tuottoon pääsee etelässä tuoreella kankaalla myös avohakkuu ja istutus -vaihtoehdossa (puuntuotos esim. 10 mottia per vuosi). Esimerkissä vaikka niin että ensiharvennus v. 15, toinen v. 30 ja päätehakkuu v. 50 ja kokonaistuotos 500.

Summaten: YLE:n jutun väite suuremmasta tuotosta ei näytä pitävän paikkaansa, varsinkin kun osa raivauskuluista puuttuu. Jos vielä huomioidaan sijoitustuotot metsän ulkopuolelle, päätelmä on vielä varmempi.

Yksittäistapauksissa talous voi mennä sitten kummin päen vuan riippuen satunnaistekijöistä. Esimerkiksi miten sijoitukset metsän ulkopuolelle onnistuvat ja tuleeko tuhoja.

Metslehti voisi tehdä juttua tästä eli puhuttaisi asiantuntijoita kannattavuuden mittaamisesta. Tarvetta ainakin olisi. Korko ja inflaatio (lue: tulon saamiseen kuluva aika) on oltava mukana ja ne korostavat heti käteen saadun avohakkuutulon arvoa.

Puuki ei tykkää laskentatavasta, mutta voisi esimerkinomaisesti silti laskea, mitä tulee tulokseksi. Oletetaan samat taimikonhoidot ja raivaukset samalla rytmillä, eli kuluissa ainut ero olisi se avohakkuun uudistamiskulu alussa. Lisäksi oletetaan että metsikön rakenne on suotuisa jatkuvaan vaihtoehtoon, eihän sitä muuten edes harkittaisi.

Kiertoaika 45-50 vuotta, harvennukset esim. vuonna 15 ja 30. Toinen harvennus voi olla yläharvennus. Jatkuvassa vaihtoehdossa hakkuut voivat olla samoina ajankohtina.

Alikasvoskuusikon ja viljelykuusikon tuotokset ja kantohinnat (runkohinnat)?

Pääasia on että miettii asiaa päässään ennen kuin tekee päätöksiä metsässään.

No mites tämä?

Jatkuvapeitteinen tuottaa (runkohinta) esim. 5 m3/v x 55 euroa/m3 x 50 vuotta = 13750 euroa.

Istutuskulu 1500 euroa 4 %:n korolla 50 vuotta = 10660 euroa (korkoa korolle laskuri). Nyt jaksollisen pitää tuottaa tuon verran enemmän että se on samalla viivalla? (Mukana heinääminen.)

Jaksollinen tuottaa (runkohinta, kuidun osuus suurempi) esim. 10 m3/v x 50 euroa x 50 vuotta = 25000 euroa.

25000 – 10660 = 14340 euroa, eli jaksollinen voitti tässä tapauksessa selvällä erolla vai laskinko väärin? Lisäksi suuremman avohakkuutulon sijoitustuotto metsän ulkopuolella.

>Jaksollinen tuottaa (runkohinta, kuidun osuus suurempi) esim. 10 m3/v x 50 euroa x 50 vuotta = 25000 euroa.

Eikö uudistamisesta aloitettuna 500 kiintoa puuta 50 vuodessa ole jo melko optimistinen arvio?

Laskelma jossa huomioidaan hakkuutulojen painottuminen alkuun jatkuvapeitteisessä ja toisaalta painottuminen loppuun eli päätehakkuuseen jaksollisessa saattaisi muuttaa tulosta, mutta miten? Hakkuutulot tulisivat samoina ajankohtina eli esimerkiksi vuonna 15, 30, 45. Jatkuvassa kertymä joka kerta sama eli 75, 75, 75. Jaksollisessa yhteensä 500 mutta jaettuna 2 harvennukseen ja päätehakkuuseen, esim. 50, 100, 350.

Nyt pitää päättää siirrytäänkö jatkuvapeitteiseen kasvatukseen vai ei. Talouteen vaikuttavat silloin eniten seuraavan kierron investoinnit, jotka ovat siis peitteiseen metsään kymppitonnin verran ja jaksolliseen 1500 euroa.