› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 52 53 54 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 4.4.2021, 18:36

    Huh, kylläpäs olikin keskustelu siellä MT:ssä! (Edellisen jutun linkki.)

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1352575

    Rane 4.4.2021, 19:13

    Metsäkeskustelu on aina ollut tunteikasta.Reilu kolmekymmentä vuotta sitten Sopenmäen käräjillä Veli Risto Cajander runoili niitä näitä mm.että he eivät ole täällä syytettynä vain omasta puolestaan vaan syytettyjen penkillä istuvat myös liito-oravat ja muut uhanalaiset eläimet ja kasvit.Lautamiehistössä olleet kaksi keski-ikäistä naista toljottivat kuin lehmät uutta sonnia.Muistan ajatelleeni että nyt tämä ei mene hyvin.

    Tässä samassa yhteydessä kun syytetyt saivat käyttää puheenvuoroja,yksi suojelijatyttö yritti puhua jotain mutta ajatus sitten katkesi ja hän vain sopersi että kun maailma tuhoutuu ja puhkesi itkuun.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.4.2021, 22:19

    No, samanlaista ahdistusta esiintyy nykyäänkin. Kuulemma toimiminen auttaa ahdistukseen. Siinä lienee yksi syy, miksi metsätalous on jatkuvan pommituksen kohteena.

    Puuki 5.4.2021, 11:04

    Todellisuudessa noiden turvemaiden metsien vesien korkeuksia (Maastullin linkki) ei juuri muuten voi pitää oikealla tasolla kuin tekemällä kunnostusojituksia , jos ojat ei ole kunnossa, ja sen jälkeen säätöpatoja rakentamalla .  Hyvin rehevillä hyvin puuta kasvavilla turvemailla saattaa onnistua harsinnan  jälkeenkin  vesitalouden pitäminen  suunnilleen kohdillaan.  Sateisina kesinä harveikon puut hukkuvat helposti liikaan veteen ja kuivina voi tulla toisenlaisia ongelmia. Samalla hiili-/metaani-taseet heiluu laidasta laitaan.

    Varsinkin jos yritetään väkisin metsä muuttaa jk:n metsäksi, niin ongelmia on odotettavissa.   Siihen voidaan joutua jos tullee niin tyhmä laki voimaan, että turvemailla ei saisi muita hakkuita tehdä.

    R.Ranta R.Ranta 6.4.2021, 12:57

    Rane kyselee (NNA) laskelmia metsistäni. Kun otat vahvasti kantaa kannattavuuteen, sinun on täytynyt selvittää minkälainen operaatio ko. laskenta on ja mitä se perusteellisesti tehtynä edellyttää. Ellet ole selvittänyt, kuulut tikanheittäjiin. Karkeita laskelmia, korolla operoiden voi toki tehdä kuka hyvänsä.

    Meillä on toki paljon tutkittu puuntuotosta runkolukujen funktiona ja johon metsänhoito-ohjeet ovat vuosikymmeniä aiemmin perustuneet. Sen tulokset eivät kuitenkaan kerro kannattavuudesta, vaan ne kertovat puuntuotoksesta. Huomattavan ratkaiseva tekijä eli korko on jäänyt huomioimatta.

    Kun otatte täällä kantaa alan ammattilaisina tai esim. AJ tutkijana  kannattavuuteen, teidän täytyy olla selvillä perusteista. Jos ei,  niin kuuluu tikanheittäjiin kannattavuuden suhteen.

    Puuki 6.4.2021, 13:08

    Miten eroaa karkeudessa (tikan heiton tarkkuudessa) korkoakorolle laskelma ja NNA-laskelma metsänkasvatuksen kannattavuutta arvioitaessa ? Keropa RR se.

    ElmeriJalmari ElmeriJalmari 6.4.2021, 13:51

    Pari alaa on tehty jk:lla ja toinen menee avohakkuuseen ja toinen piti täydennysistuttaa. Onnistunut malli löytynee, jos alla on paljon valmista taimea. Uudistumisen kannalta harvennus pitäisi olla tosi väljä, mutta sitten tulee tuulituhot. 2-kerros kasvatus onnistuu hyvin, mutta ainakin kuusella jk näyttäytyy tosi pöljältä. Ennemmin teen männylle FSC:ssä luontaisen uudistamisen ja kasvatan peitteellisenä siemenpuuhakkuuna. Kuusikoihin pökkelöä. Harsintahakkuu ts. jk:n kieltäminen 50-luvulla oli vahvat perusteet. Metsistä oli tullut sillä vajaatuottoisia.

     

    Gla Gla 6.4.2021, 13:51

    Sitä toivoisi, että edes joskus saisi muiden kommentointia kritisoivalta Reimalta edes jotain muuta sisältöä viestiin kuin että meillä on ohjeet olleet joskus pielessä ja että kannattavuutta pitää laskea korko huomioiden.

    Visakallo Visakallo 6.4.2021, 14:33

    Tuskin se Reiman metsänhoito kovinkaan paljoa nykyisin poikkeaa muiden metsänhoidosta. Reimallakin luonto ottaa välillä niskalenkin laskimesta kuten meillä toisillakin. Niistä virheistä oppii parhaiten. Ikäkin on tasannut Reimaa jo ihan kunnolla, kun muistaa vielä niitä Pöllön aikoja silloin toistakymmentä vuotta sitten. Silloin oli kirjoituksissa mukana vielä vahvaa hengen paloa!

    Marjametsä 6.4.2021, 14:48

    Kyllä seon vaan aukkohakkuu ilman sertejä, jalostetut puuntaimet kenttään, ojitus kuntoon ja uusi mersu pihaan.

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 52 53 54 … 1 453 1 454 1 455